Siirry pääsisältöön

tänään kotona


Toimintaterapeutti on edelleen sairaana ja saatiin siis yllättäin hidas aamu... postiin pitäis lähteä käymään, mutta tänään mä en jaksais tehdä yhtään mitään. Kolme päivää oon jaksanut ja eilen oltiin suorastaan puolimaanisia, tänään näköjään maksan siitä sitten hintaa. Joka paikkaa särkee ja mä unelmoin siitä et pääsisin takaisin vällyjen alle... Yllättäin päivän ainoa ohjelma on O:n puheterapia iltapäivällä. Onko niin paha jos ei jaksa tehdä yhtään mitään? Ei edes leikkiä lasten kanssa? Jos vaan jotenkin selviytyy aamusta iltaan? Ehkä kolmas kahvikupillinen auttais...

Eilen illalla oli Supper Clubin date night ja vaikka olin paikalla ainoana ilman deittiä oli kyllä kiva ilta ja L:llekin sanoin et olis kannattanut tulla, olis viihtynyt... ihania naisia ja kaikilla yhtä mukavat miehet. Elleninkään kanssa ei tällä kerralla mennyt sukset ristiin ja Ellenin miehen kanssa puhuttiin pitkään politiikasta ja perheestä ja lapsista ja... Hyvässä seurassa hyvää ruokaa lämpimässä kesäillassa – hyttyset vähän haittas, mutta ei se mitään. Ens kuussa on mun vuoro ja pitäis siis ryhtyä miettimään teemaa, jotain viimeisiin kesäpäiviin tai alkavaan syksyyn sopivaa... Meidän kodit on aina sellaisia pimeisiin iltoihin sopivia, ”lämpimiä” ja kodikkaita, ei niitä ilmavia ja avaria kesäkoteja... meidän sisustus ikäänkuin ”syttyy” kynttilöistä ja syksyn tuoksusta.

Ajatuksissani yhdistän nämä kaksi... väsyneen ja tylsän aamun ja ajatuksen syysillasta kodikkaassa talossa, nappaan kameran kaapin päältä ja hetken juoksen ympäri taloa räpsäytellen erilaisia ali- ja ylivalottuneita otoksia... tässä tulos:

Ruokailutilan nurkkaus... kynttilä vähän vinossa ja sillai...

Ruokailutila keittiöstä

Ja se toinen seinä. Huomaa vaippakaaos kaapin päällä...

Keittiön sekasotku... no, on toi joskus pahemmaltakin näyttänyt. 

Olkkari keittiöstä, suoraan lasten jäljiltä.

Olkkari ulko-ovelta

M:n ja O:n eli käytännössä O:n huone... tämäkin tila siis au naturel - lasten jäljiltä. 


K:n putkasta

Putka ovelta - huomaa sänkyyn kiinnitetty jalkalamppu

Yläkerran "mediatila"

"Mediatilan" sohva

Mun yläkerran lemppari... äänieristelevystä ja Marimekon kankaasta tehty ilmoitustaulu lasten piirustuksille. 

Meidän makkarissa ON todellinen kaaos


Meidän vaatehuone, lapsilla on omansa

Päivän tunnelmaan sopiva asukuva... huomaa hiukset! 


Portaista alakertaan. Huomaa K:n pyjama lattialla, meidän vauva ja Koira ja nuutunut M. 


Kyllä meillä tanssitaankin...


K vaihtoi pyjamansa tähän eleganssiin.

Mun lemppari meidän keittiössä on ikkunalaudan purkit ja purnukat. 

Tätä ilman ei ole elämää

Sannalle ja Melinalle - tällä syntyy pullaa, leivän teen käsin. 

Nyt me laitetaan popcornia ja ruvetaan katsomaan Loraxia lasten kanssa :)




Kommentit

  1. No hyvähän sun on vaivailla, kun on millä veivata:D Ihana kierros kauniissa kodissa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pointti oli kyllä enneminkin se kauniissa kodissa vallitseva epämääräinen kaaos :) Kiitos kuitenkin, mekin tykätään.

      Poista
  2. Kivoja kuvia ja kiva Kitchen Aid! Meidän keittiöön sopisi oranssi tai keltainen, ehkä musta. Muuten, ihana toi Marimekon elefantti/lintu K:n huoneessa. M:n huone juuri rempattiin samoilla väreillä ja graafisen selkeästi: seinät harmaita, yksi taustaseinä juuri tuon oranssi. Huonekalut valkoisia, tehosteina oranssi ja musta. Eli olisi tuohon sopiva ;) Neiti itse osti kesällä Helsingistä väreihin sopivan Jaffa-julisteen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä netissä oon kuolannut niitä Jaffa-julisteita :) Kuulostaa ihanalta huoneelta. Meilläkin vahvoja värejä... tummaa harmaata, yön sinistä, espresson ruskeeta, mustaa ja vihreän eri sävyjä - niin ja yks turkoosi kylppäri.

      Poista
    2. Nyt meillä on niitä jo kaksi, eli taitaa olla addiktio koko perheessä. Turkoosia olen myös miettinyt sinne vastaväriksi pieninä pilkkuina, ettei tule liian Halloween-mainen vaikutelma :)

      Poista
  3. Meillä sama KitchenAid, tosin oranssina <3 Mä, laiskiainen, teen sillä kyllä leivätkin.

    Ihanaa saada jokin "kuva" teidän kodista, yläkerta jäi tosin vielä pohjakarttana hahmottumatta, mut pitää siis tulla livenä kattomaan se ;) Voimia päivään toiselta sohvakäärmeeltä :-/

    Vilma

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

lauran viinikiireet

Kirjoitan tällä kertaa aiheesta josta en itse juuri tule puhuneeksi, en puhu siitä koska kaikkien näiden vuosien jälkeenkin muisto on yhä arka, se on arka kuin huonosti parantunut haava ja sen haavan suola on häpeä. Se on se häpeä, jota kannoin mukanani lapsuuteni, nuoruuteni ja nuoren aikuisuuteni. Häpeä jonka kanssa elin ennen kuin opin erottamaan itseni yksilönä perheestäni, sairauden ihmisestä ja kuoliaaksi vaietun hiljaisuuden kulissien takana totuudesta. Minun lapsuuteni oli totta vaikkei kukaan tiennyt mitä suljettujen ovien takana tapahtui. Miksi tänään? Miksi kaikkien näiden vuosien jälkeen? Miksi ei anna menneiden vaan olla menneitä? Siksi että tänä aamuna höräisin aamukahvini väärään kurkkuun ja sen sumpin mukana ilmeisesti pussillisen herneitä nenään lukiessani Helsingin Sanomien kolumnia jossa Laura Friman kertoo meille että hänellä on alkoholiongelma – Laura on siis alkoholisti.  Aina meille tulee tää viinikiire, sanoo lapseni – Minulla on alkoholiongelma, ja aion tehdä a

2.000

On ehkä osuvaa, tai sitten ei, että kahdestuhannes kirjoitus keskittyy suomen kieleen ja vähän suomalaisuuteenkin. Siihen kauniiseen ja rakkaaseen, kieleen jota minun omat lapseni eivät puhu. Kieleen, joka minun lasteni mielestä on lähinnä aika sekava, sillä miten kukaan voi tietää onko kuusi tulessa vai kakussa kuusi siivua. Näiden vuosien aikana olen todennut että on aiheita jotka kiinnostavat lukijaa vuosi toisensa jälkeen. Sellaisia ovat koulujärjestelmä, ihan tavallinen arki ja sitten juuri tämä, kysymys lasten kielitaidosta ja meidän kotikielestä.  Ylläoleva keskustelu käytiin meidän ystävien teinin kanssa. Nämä lapset ovat syntyneet Suomessa, molemmat vanhemmat ovat suomalaisia ja lapset ovat käyneet suomikoulua vuosia. Silti englanti on heilläkin se vahvempi kieli.  Tämä ja monia samankaltaisia keskusteluita käydään niissä perheissä, joissa lapset kasvavat kaksi, tai useampikielisessä kodissa, maassa, jossa valtakieli ei ole suomi. Mitä vanhemmaksi lapset kasvavat sitä enemmän

satunnaisia asioita

Etsiessäni tilastotietoja ihan toiseen asiaan, tuli mieleen että voisin kirjoittaa satunnaisia, enemmän tai vähemmän kiinnostavia asioita täältä Yhdysvaltain länsirannikon pohjolasta, Washingtonin osavaltiosta joka, ehkä Pearl Jamia, Nirvanaa ja Starbucksia lukuunottamatta, on kohtalaisen tuntematon maailmalla.  Aloitetaan maantiedosta ja historiasta. Washingtonin osavaltio sijaitsee Yhdysvaltain länsirannikolla ja ei ole sama asia kuin Washington, DC. Washingtonin osavaltio liittyi unioniin marraskuun 11, 1889 ja on Yhdysvaltain #42 osavaltio. Washington on myös ainoa osavaltio, joka on nimetty presidentin mukaan. Washingtonissa on viisi aktiivista tulivuorta. Niistä korkein on Mount Rainier (kuvassa) jonka huippu kurottaa 4392 metrin korkeuteen. Viimeisin tulivuorenpurkaus tapahtui 2004–2008 Mount Saint Helensin purkautuessa. Noiden vuosien aikana tulivuoresta purkautui arviolta 100 miljoonaa kuutiota laavaa. Vuorta pidetään Yhdysvaltain toiseksi vaarallisimpana tulivuorena.  Kaskadi