Siirry pääsisältöön

se on AINA iholla


Pizzataikinan kohoamista odotellessa ja viinilasin voimalla jatkan pohdintaa elämästä...

M ja L pelaa Brion Liukumäkipeliä ja mä kuuntelen niitten juttuja sivukorvalla – samalla pohtien, että toi tyttö on huomattavasti miellyttävämpi aina käytyään psykologilla... mitäköhän siitäkin pitäis päätellä. Hyvä psykologi vai huonot vahemmat vai vähän molempia?

Pojat on nukkumassa, O istui Stokkessaan jo viiden jälkeen ulisten vuorotellen ruokaa ja unta: ”Mammaaaaaaaaaa, night-night..... mammaaaaaaa, hungryyyyyyyyy, mammaaaaa night-night....!” Perjantain kunniaksi kananuggetteja – toki kokojyvä maissia ja oikeeta kanaa – ja verkkomelonia ja jätkät unille sanoin.... ”Good night, don’t let the bed bugs bite. Hyvää yötä, kauniita unia, oman kullan kuvia. I love you! Minä rakastan sinua! Levolle lasken luojani, armias ole suojani, jos sijaltain en nousisi, taivaaseen ota tykösi. Aamen” Pusut päälle ja ovi perässä kiinni.

Kysyin eilen M:ltä mitä se ”Minä rakastan sinua” tarkoittaa, eikä sillä ollut sinisenharmaata aavistustakaan... Tänään huutelin lapsia ”S-Y-Ö-M-Ä-Ä.N!!!!!!!!!!”, eikä yksikään ilmestynyt paikalle... toistin saman, yhtä heikolla lopputuloksella ja lopulta karjaisin ”D-I-N-N-E-R, N-O-O-O-O-W!!!!!!!!”  ....ja alle 30 sekunnissa kaikki istui pöydässä. Meillä puhutaan englantia – oikeesti.

M:n SNAPS (autismiluokka) ilmoittautumiskaavake tuli tänään postissa. Eka varsinainen SNAPS-päivä on syyskuun 18. ja edeltävänä perjantaina on tutustuminen koulukavereihin ja opettajiin. Tästä päättelin, että koulu alkaa syyskuun 10. ja SNAPS viikkoa myöhemmin.  Tuskin maltan odottaa... oikeesti! Enää 16 päivää koulun alkuun... Mä luin tänään yhden kahden autistisen lapsen äidin blogia ja tajusin taas kerran, että ehkä mä sittenkin oon ihan normaali kun en jaksa lukea iltasatuja lapsilleni vaan alan neljän jälkeen odottamaan nukkumaanmenoaikaa. Tajusin, että on muitakin, jotka elää maailmassa jossa lapsi on iholla heräämisestään nukkumaanmenoon, eikä päästä irti hetkeksikään, ei yhdeksi pieneksi hetkeksi, ei kertaakaan, yhtenäkään päivänä, ikinä... Neljä vuotta, neljä kuukautta, seitsemän päivää, kaksitoista tuntia – iholla. Aamusta iltaan ja useimmiten öisinkin. Aina. Se on aika raskasta aina välillä ja 22.5 viikkotuntia koulua on siihen tervetullut ja odotettu tauko.




Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

koulushoppailua amerikan malliin (osa 2)

Kolmen päivän retkellä me kierrettiin neljä koulua. Kouluista kaksi on julkisia yliopistoja ja kaksi yksityisiä. Kouluista yksi oli pieni, kaksi keskikokoista ja yksi suuri. Tämän kuun loppupuolella edessä on vielä retki tytön ykkösyliopistoon ja sen pienempään sisarukseen. Alun perin oli ajatus vierailla vielä osavaltion pohjoisosan julkisessa yliopistossa, mutta kesän retkellä löytyi parempia vaihtoehtoja.  Kouluvierailuilla tutustutaan koulun lisäksi myös paikkakuntaan, jolla koulu sijaitsee. Onhan silläkin väliä minkälaisessa ympäristössä kampus sijaitsee ja onko siellä mitään tekemistä koulun ulkopuolella. Näistä meidän kouluista Tättiksen ykkös- ja kakkosvaihtoehdot sijaitsevat Seattlen alueella. Nämä vaihtoehdot antaisivat tytön asua kotona ja säästää siten asumiskuluissa ja kun työpaikkakin on jo olemassa, olisi kaikin puolin helppoa pysyä täällä kotinurkilla. Yksi kouluista on osavaltion toiseksi suurimmassa kaupungissa, kaksi pikkukaupungeissa ja yksi paikassa, jossa ei o...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Oodi Julkiselle Opetukselle

Mikä jakaa ihmisiä enemmän kuin näkemys koulusta ja koulutuksesta? Täällä tiikeriäitien ja helikopterivanhempien luvatussa ihmemaassa, on tällainen suomalainen vanhempi, jonka mielestä lapset saa opiskella just mitä lystäävät (ainakin melkein) vähän kummajainen. Ei pelkästään kummajainen toisten vanhempien mielestä, vaan myös lasten ja nuorten silmissä. Outo on sellainen äiti, jonka lapsi voi ihan rauhassa valita valinnaisensa itse, opiskelkoon vaan teatterilavastusta tai keittämisen kemiaa. Kaikkea kannattaa kokeilla! Suomalaisen koulujärjestelmän kasvattina en koskaan oikeastaan edes harkinnut yksityiskoulua meidän lapsukaisille. Päinvastoin, huokaisin helpotuksesta kun kaksi kolmesta pääsi jopa kunnalliseen, ilmaiseen eskariin ja vain yhden eskarista jouduttiin maksamaan. Samoihin aikoihin opin myös ettei yksityiskouluilla ole täällä velvollisuutta järjestää erityisopetusta ja siksi moni yksityiskoulu viisaasti valitsee oppilaikseen ne joilla ei ole erityisen tuen tarvetta. Erikseen...
Lähetä kommentti
Lue lisää

koulushoppailua amerikan malliin (osa 1)

Silloin joskus kauan aikaa sitten… siis oikeesti kauan aikaa sitten olin aloittelemassa abivuotta Helsingissä. Kukaan ei puhunut mistään muusta kuin kirjoituksista ja ehkä yliopistosta. Siinä opinahjossa jota minä kävin oli silloin 80-luvun loppupuolella olemassa tasan yksi yliopisto. Ihan jokainen meistä oli jatkamassa opintojaan Helsingin Yliopistossa, sitten kun sinne joskus pääsisi. Ainakin siltä se silloin tuntui. Todellisuudessa moni jatkoi lukiosta Helsingin Yliopistoon, muutama piti välivuoden tai kaksi. Joku luki ensin itsensä yo-merkonomiksi, muutama haki lastentarhanopettajaopistoon ja kai kaksi uskalsi lähteä pois Helsingistä. He lähtivät Mikkeliin opiskelemaan MBA-tutkintoa.  Tänä syksynä oma tyttäreni aloittaa täällä viimeistä vuottaan high schoolissa. Oikeasti hän opiskelee pian jo toista vuotta collegessa ja tulee valmistumaan lukiosta kädessään myös Associates Degree. Associate's Degree on Yhdysvalloissa tarjottava kaksivuotinen korkeakoulututkinto, jota suoritetaa...
Lähetä kommentti
Lue lisää