Siirry pääsisältöön

lomalla rannalla lomatalossa


En voi olla ajattelematta että Roisto on lapsi joka on sijoitettu uuteen perheeseen. Se yrittää olla mahdollisimman kiltti, mukava ja huomaamaton. Se haluaa tehdä kaiken oikein. Illalla se on uupunut. Uusia ihmisiä, uusia paikkoja, uusia... kaikki on uutta. Jannujen pierutyynyä se säikähti niin että piiloutui sohvan taakse. Sunnuntaina se joutuu muuttamaan uudestaan. Ihmiset pysyy onneksi samoina.



aallot on huuhtoneet rantaan miljoonia maneetteja - siitä on kirjoitettu lehdissäkin -
ja ranta haiskahtaa vahvasti kalanperkaamolta




Tänä aamuna sain hetkeksi ensimmäisen pilkahduksen siitä riehakkaasta nuoresta koirasta, joka tällä hetkellä on vielä piilossa. Istun pöydän ääreen editoimaan satoja kuvia eiliseltä. Viereen ilmestyy pieni pää, Roisto haluaa syliin. Se ei hyppää, se odottaa että nostan sen. Nostan ja poika kiemurtaa itsensä makuulle. Samalle paikalle jossa Koira aina oli kun mä tein juttujani koneella. Kyllä tästä ihan hyvä tulee.










M pärjää muutoksen kanssa yllättävän hyvin. Ahdistaahan sitä. Kiukutteleehan se. Kirkuu ja komentaa, mutta pärjää kuitenkin. Täytyy muistaa että on vasta perjantai. Alle viikkossa meidän rakas Koira on kuollut, me ollaan lähdetty lomalle lomataloon, saatu uusi koira... siinä on käsiteltävää ihan kenelle tahansa. 








Tunnisteet:

Kommentit

  1. Jutta1. toukokuuta 2015 klo 9.44

    Hieno juttu - isot onnittelut Roistosta!

    VastaaPoista
  2. Anonyymi1. toukokuuta 2015 klo 10.06

    Kauniita kuvia ja niin suloinen Roisto, joka pääsi hyvään hoitoon! :)

    VastaaPoista
  3. Anonyymi1. toukokuuta 2015 klo 11.21

    Ihania kuvia! Roisto vaikuttaa suloiselta ja olen niin onnellinen puolestanne kun uusi koiruus löytyi noin pian. Kiitos blogistasi! Mia

    VastaaPoista
  4. marikan polut3. toukokuuta 2015 klo 23.17

    Tämmöinen puolivalmis koira on teille varmaan ihan napakymppi :) - vinkeän näköinen kaveri. (ja kova opetteleminen poloisella, eikös teillä komenneta koiraa suomeksi, vai muistanko väärin?)

    Iloa eloon!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muusa Liinpaa4. toukokuuta 2015 klo 21.29

      Tää on ihan paras mahdollinen vaihtari meille, täydellisemmin ei olis voinut käydä. Koiraa tosiaan ohjattiin suomeksi, mutta tän sanasto on valmiiksi jo hallussa englanniksi niin että mä täällä opetan komentamaan Roistoa näin. Muuten kyllä jutustan suomeksi sille ummet ja lammet.

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

koulushoppailua amerikan malliin (osa 2)

Kolmen päivän retkellä me kierrettiin neljä koulua. Kouluista kaksi on julkisia yliopistoja ja kaksi yksityisiä. Kouluista yksi oli pieni, kaksi keskikokoista ja yksi suuri. Tämän kuun loppupuolella edessä on vielä retki tytön ykkösyliopistoon ja sen pienempään sisarukseen. Alun perin oli ajatus vierailla vielä osavaltion pohjoisosan julkisessa yliopistossa, mutta kesän retkellä löytyi parempia vaihtoehtoja.  Kouluvierailuilla tutustutaan koulun lisäksi myös paikkakuntaan, jolla koulu sijaitsee. Onhan silläkin väliä minkälaisessa ympäristössä kampus sijaitsee ja onko siellä mitään tekemistä koulun ulkopuolella. Näistä meidän kouluista Tättiksen ykkös- ja kakkosvaihtoehdot sijaitsevat Seattlen alueella. Nämä vaihtoehdot antaisivat tytön asua kotona ja säästää siten asumiskuluissa ja kun työpaikkakin on jo olemassa, olisi kaikin puolin helppoa pysyä täällä kotinurkilla. Yksi kouluista on osavaltion toiseksi suurimmassa kaupungissa, kaksi pikkukaupungeissa ja yksi paikassa, jossa ei o...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Oodi Julkiselle Opetukselle

Mikä jakaa ihmisiä enemmän kuin näkemys koulusta ja koulutuksesta? Täällä tiikeriäitien ja helikopterivanhempien luvatussa ihmemaassa, on tällainen suomalainen vanhempi, jonka mielestä lapset saa opiskella just mitä lystäävät (ainakin melkein) vähän kummajainen. Ei pelkästään kummajainen toisten vanhempien mielestä, vaan myös lasten ja nuorten silmissä. Outo on sellainen äiti, jonka lapsi voi ihan rauhassa valita valinnaisensa itse, opiskelkoon vaan teatterilavastusta tai keittämisen kemiaa. Kaikkea kannattaa kokeilla! Suomalaisen koulujärjestelmän kasvattina en koskaan oikeastaan edes harkinnut yksityiskoulua meidän lapsukaisille. Päinvastoin, huokaisin helpotuksesta kun kaksi kolmesta pääsi jopa kunnalliseen, ilmaiseen eskariin ja vain yhden eskarista jouduttiin maksamaan. Samoihin aikoihin opin myös ettei yksityiskouluilla ole täällä velvollisuutta järjestää erityisopetusta ja siksi moni yksityiskoulu viisaasti valitsee oppilaikseen ne joilla ei ole erityisen tuen tarvetta. Erikseen...
Lähetä kommentti
Lue lisää

koulushoppailua amerikan malliin (osa 1)

Silloin joskus kauan aikaa sitten… siis oikeesti kauan aikaa sitten olin aloittelemassa abivuotta Helsingissä. Kukaan ei puhunut mistään muusta kuin kirjoituksista ja ehkä yliopistosta. Siinä opinahjossa jota minä kävin oli silloin 80-luvun loppupuolella olemassa tasan yksi yliopisto. Ihan jokainen meistä oli jatkamassa opintojaan Helsingin Yliopistossa, sitten kun sinne joskus pääsisi. Ainakin siltä se silloin tuntui. Todellisuudessa moni jatkoi lukiosta Helsingin Yliopistoon, muutama piti välivuoden tai kaksi. Joku luki ensin itsensä yo-merkonomiksi, muutama haki lastentarhanopettajaopistoon ja kai kaksi uskalsi lähteä pois Helsingistä. He lähtivät Mikkeliin opiskelemaan MBA-tutkintoa.  Tänä syksynä oma tyttäreni aloittaa täällä viimeistä vuottaan high schoolissa. Oikeasti hän opiskelee pian jo toista vuotta collegessa ja tulee valmistumaan lukiosta kädessään myös Associates Degree. Associate's Degree on Yhdysvalloissa tarjottava kaksivuotinen korkeakoulututkinto, jota suoritetaa...
Lähetä kommentti
Lue lisää