mielikuvien joulu

Tänä syksynä totesin ihan yllättäin autossa istuessa ja ajellessa että oma sisäinen mielikuva jouluisesta maisemasta on muuttunut. Huomasin miettiväni että onpa jouluisen oloista ajaessani läpi harmaan maiseman. Kauan siihen meni, toistakymmentä vuotta.

Ekat joulut tuntui aika lohduttomilta. Useimmiten vähän päälle kymmenen astetta ja kävelyllä tuli enneminkin hiki kuin tarve keittää glögit. Ekana vuonna me ajettiin jopa vuorille lumen ja pakkasen perässä.

Kaikkeen tottuu sanoi... ja niin tottui vähitellen siihenkin ettei jouluisin ole lunta tai pakkasta. Poikkeuksena vuoden 2008 luminen joulu, viides sitten vuoden 1881 (1966, 1944, 1915, 1909). Vielä silloin se tuntui hyvältä ja ihanalta. 

M:n eka joulu ja lumi

lumitöissä

sama maisema tammikuun alussa

Olishan siinä valkoisessa joulussa kai oma viehätyksensä nytkin, mutta ihan yhtä jouluiselta maisema näytti tänään metsässä Koiran kanssa.

ihanan jouluista!

tästä trailmerkinnästä keskellä metsää, puolittain umpeen kasvaneella polulla tuli mieleen lyhtypylväs Narniassa...

oletan että ajatus on rakentaa tälle polulle trail