Siirry pääsisältöön

sohvalla

Yö Museossa 2


Vietän päivää yläkerran sohvalla pellavapään kanssa. Sen sisko ja veli on jo aikaa sitten hylänneet meidät ja vetäytyneet lastenhuoneeseen rakentamaan lentokonelaivuetta. Välillä ne juoksee kiljuen tästä ohi ja sit ne paiskaa taas oven perässään kiinni. M on kateellinen toisen saamasta huomiosta ja kiukuttelee. Välillä se kuitenkin tulee kainaloon ja katsoo hetken leffaa meidän kanssa. O on huolestunut veljestään.




Olen nähnyt pari Scooby-Doota, yhden kappaleen Yö Museossa ja lukemattomia lyhempiä pätkiä. Välillä oon neulonut, sitten sylitellyt potilasta, tarjoillut sille mehua ja voileipiä, ja muutaman tunnin välein lääkettä. On myönnettävä että osa näistä K:n valkkaamista elokuvista on ollut sellaisiakin että huomaan vaivihkaa itsekin niitä katsovani. Parin tunnin välein kysyn mitä kuuluu ja se valkkaa mulle kuvan. Kerran oltiin vihreellä, muuten mennään keltaisessa. Hyvä niin, keltainen jaksaa olla paikallaan. Huomenna saa onneksi jo leikkiäkin, tosin sisällä ja rauhallisesti.



Kun istuu päivän sohvalla ehtii netissä vaikka mihin... saldona lasten koulureput ja O:lle syyskengät joista se on puhunut keväästä asti. Vuosi takaperin me säästettiin koulurepuissa sillä seurauksella että kaksi kolmesta repusta meni rikki kauan ennen kouluvuoden päättymistä, tällä kertaa panostettiin niin reppuihin kuin siihen mistä ne ostettiin. Nordstrom kun ottaa ne takaisin vaikka toukokuussa jos ei enää miellytä. Pojat tilas itselleen Volcomin monsterireput ja M halus Bixbeen vaalenapunaisen glitterirepun lounaslaukkuineen.

M:n reppu on hyväntekeväisyyslaukku

K:n reppu on ihmissusi

O:n koulureppu


Aamulla ne soitti kirralta ja kysyi miten sillä pyyhkii, ja muistutti vielä että lääkärille saa sit soittaa ihan koska tahansa.


Huomenna M lähtee ystävänsä kanssa kokopäiväretkelle lastenmuseoon ja trampoliinihyppelyyn, toivottavasti se helpottaa oloa ja saa sen tuntemaan itsensä tärkeeksi. Onni on ystävät. 

Plaen kengät on konepestävät, hengittävät, joustavat ja kevyet, ja niihin saa valita haluamansa...

...tarranauhat. O halus ton sarjakuva dinosaurussysteemin

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

tikapuita ylös maailmassa

Kulunut viikko on epäilemättä ollut haastavin. Siis haastavin sen jälkeen kun aloitin lokakuun 12. päivän aamuna orientaatiolla. On torstai-ilta ja tällä viikolla minä olen soittanut satoja puheluita, ottanut vastaan kymmeniä puhelinvastaajaviestejä, vastannut tsiljoonaan puheluun, käynyt läpi 31 uuden potilaan sisäänotto- haastattelua. Sivussa olen hoitanut normiajanvarausta ja soitellut ihmisille (150) muistuttelupuheluita erilaisita operaatioista, lääkäriajoista, verikokeista ja kuvantamistapahtumista.... unohdinko mainita että mulla on keuhkoputkentulehdus, infektioastma ja työpäivän keskimitta on ollut vajaat kymmenen tuntia. Keskiviikkona kai, totesin esimiehelleni että saatan ehkä karata. Ai, mihin – se kysyi, enkä osannut vastata. Vastasin sen sijaan seuraavasti; ”Kysyit multa taannoin kuinka mä kestän jatkuvia keskeytyksiä työssä, ja silloin sanoin että hyvin. Tänään väittäisin että olen lähestymässä takarajaa, kun puran puhelimesta kymmenen viestiä ja ennen kun...

rokotukset ei oo mikään uskon asia

Istun puolitietoisesti muurahaispes ään. Maailmassa kasvaa uusi sukupolvi vanhempia. Maailmassa kasvaa uusi sukupolvi vanhempia, niitä jotka eivät ole nähneet mitä tapahtuu jos lapsi sairastuu polioon. Niihin jotka eivät tiedä että tuhkarokko on vaarallinen sairaus. Niihin jotka eivät tiedä että vihurirokkoon tai sikotautiin voi kuolla. Niihin jotka uskovat että rokotukset ovat vaarallisia, ja että maailma olisi parempi ilman. Niihin jotka eivät enää tiedä minkälainen maailma oli ennen. Niihin joilla on varaa olla rokottamatta, vai onko? vaccine infographic created by Leon Farrant Kuinka monta kertaa multa on kysytty että tiedänkö rokotteitten aiheuttavan autismia? Kuinka monta kertaa olen vastannut etten tiedä. Kuinka monta kertaa olen kertonut ettei se ole totta. Tuhkarokkoepidemia alkoi huvipuistosta. Se alkoi sieltä minkä pitäisi olla ”the happiest place on earth.”  Siinä on jotakin kornia. Siis siinä, että se lähti just sieltä. Tosiasiassa on enemmän kuin ...

rahat on loppu, mutta myydään volvo

Hesarin kolumnisti ravistelee suomalaisia amerikasta käsin. Tällä kertaa aiheena oli peruskoulu. Kommenttikentässä ollaan takajaloillaan ja pyritään dissaamaan kolumnistin kirjoitusta oikealta ja vasemmalta, osa kutsuu suoraan jopa idiootiksi. Välissä muutama kannustaa ja tukee. Jokainen ulkosuomalainen tietää ihan hyvin ettei suomalaisen yhteiskunnan epäkohtiin saa puuttuua ulkoa käsin. Ei vaikka joskus täytyy mennä kauas nähdäkseen lähelle. Vain suomessa asuva suomalainen saa arvostella suomen terveydenhuoltoa, koululaitosta tai verotusta. Ulkosuomalaisen tulee kiittää ja kumartaa, ymmärtää että on lottovoitto syntyä Suomeen. Vaan onko se ihan oikeasti lottovoitto? Miksi niin moni lähtee? Miksi niin moni niistä lähtijöistä palatessaan päättää lähteä uudestaan; ”heti kun vaan voi!” Miksi niin moni lähtijöistä tietää jo lähtiessään ettei aio palata? Miksi ulkosuomalainen ei halua asua Suomessa, vaan tyytyy kärräämään lomiltaa mukanaan kalliita desingnesineitä ja vaatteita? Miksi?...