Koulun alkuun on
19 päivää. Ennen virallista h-hetkeä, syyskuun ekaa, me käydään koululla
useampaan kertaan. On jannujen ”tasokokeet” maanantaina ja siitä eteenpäin jos
jonkinlaisia kissanristiäisiä kouluun, luokkatovereihin ja opettajaan
tutustumisineen.
Tasotestejen ajatuksena
on mitata kaikkien koulunsa aloittavien taitoja, jotta luokista voidaan
rakentaa mahdollisimman tasapainoiset. Sillä ei siis oo mitään merkitystä ettei
O edelleenkään tunnista numeroita, osaa kyllä sen ritirampsun yhdestä
viiteentoista ja että K pitää aakkosia ihan turhina. Onhan niillä vuosia aikaa
oppia lukemaan ja eiköhän niillä oo keinot saada O erottamaan kuutonen, seiska
ja kasi toisistaan.
Koulutarvikkeet,
siis ne paperit-liimat-värikynät-lyijärit-kumit-kansiot tilasin tänä vuonna
netistä koulun kautta sen sijaan että yrittäisin noin miljoonan muun äidin kanssa
valita niitä samoja tavaroita kaupan kouluruuhkassa... Listassa kun lukee
suunnilleen näin: 8kpl 22g liimapuikkoa (ei saa olla isompia tai pienenmpiä,
pitää olla se ja se merkki). Kaupassa myydään todennäköisesti vain 18g ja 24g
liimapuikkoja kuuden pakkauksessa. Kolmen lapsen koulutarvikkeet maksoi $91.
Luokissa ne puretaan materiaalikaappeihin ja jaetaan kaikille sieltä tarpeen
mukaan. Ne perheet joilla ei ole varaa ostaa lapsilleen materiaaleja saavat
ilmaiset matskut koulusta.
Materiaalikäytännöt vaihtelevat jopa saman koulupiirin sisällä. On kouluja joissa koulun tilaa materiaalit lapsille ja vanhemmat kaivavat vaan kuvettaan. On niitä kouluja joissa kaikki juoksevat kaupoissa etsimässä niitä oikeanlaisia liimapuikkoja ja lyijykyniä ja sit näitä meidän koulun kaltaisia hybridejä joissa jokainen saa valita itselleen parhaiten soveltuvan metodin.
Opetus sinällään
maksetaan verovaroin, samoin kuin puitteet. Muu maksetaan itse, siis jos on
rahaa, jos ei ole, ei tarvitse maksaa. Tän yhtälön ongelma tosin monelle
perheelle on se että palkkakuitin mukaan on ehkä rahaa, mutta siitä rahasta syö
asuntolaina ja muut juoksevat kulut sen verran ison siivun että satanen sinne
ja toinen tänne ovat isoja summia, etenkin kun lapsia saattaa olla kolme, neljä
tai viisi.
Tiedän jo etukäteen että yksi näistä kouluuntutustumispäivistä on
vanhempainyhdistyksen varainkeruutilaisuus. Ekana vuonna meinasin tipauttaa
leukani varpaisiin kun nainen pöydän ääressä sanoi että yleensä kaikki maksaa
heti alkuun $150-200 tällaista vanhempainyhdistyksen ”alkumaksua” jolla sit
rahoitetaan tapahtumia ja luokkaretkiä. Kolmilapsiselle perheelle se tarkoittaa
pientä $450-600 pikkusummaa. Puhumattakaan koulun hengennostatus vaatetuksesta ja niistä muutamista oppikirjoista jotka kaikki ostaa ennen vuoden alkua. Lisäksi jokainen opettaja keräilee erilaisia
juhla-retki-matsku kassoja joihin jokainen iloisesti toimittaa sen muutaman
kympin per mukula. Vaikka koulu periaatteessa onkin siis ilmaista, on koulunalun
aika tyyristä puuhaa ja aiheuttaa hikikarpaloita otsalle monissa perheissä.
Toisaalta muistan
ikuisesti kuinka selailin senkin yksityiskoulun nettisivuja, sen joka olis
yhden psykologin mielestä ollut M:lle loistava oppilaitos. Sen jota yhden hyvän
ystävänkin lapset käy, se kun on niin ihanan loistava opinahjo. Sen loistavan
opinahjon lukukausimaksu oli $30.500 ja siihen päälle maksetaan $4000 projektirahaa,
$2000 materialimaksua ja $1800 bussipassista. Yhteensä $38.300/lapsi. No saahan
siitä kai sisaralennusta 10%. Siihen verrattuna satanen sinne ja toinen tänne
on aika vähäistä. Läheinen kristillinen koulu on edullisempi, sinne pääsee
maksamalla lukuvuodesta $20.650. Ei ole ilmaista sekään.
Vaikka julkiset
koulut ovat täällä oikeasti hyviä ja opetus korkeatasoista, on paljon vanhempia
jotka uskovat yksityiskouluihin ja yksityisen koulutuksen ylivertaisuuteen. Monessa
muussa osavaltiossa yksityiskoulut on ihan toisen hintaisia. Siis siellä missä ”kaikki”
käy yksityiskoulua ja julkinen opetus on tasoltaan kyseenalaista. Siellä
yksityiskoulujen koulumaksut liikkuu satasissa tai ehkä tuhansissa, mutta ei
kuitenkaan kymmenissä tuhansissa.
Lasten reput on
ostettu, kouluvaatteet inventoitu muotinäytöksen merkeissä ja sopivat
täydennykset tilattu. Tervetuloa uusi kouluvuosi.
Asuin ennen Luxemburgissa, jossa lapsilisään kuului syksyllä koulujen alkaessa maksettava lisäsumma juurikin hankintoja varten, ihan hauska systeemi. Ja siellä muuten lapsilisä kasvoi lapsen kasvaessa (ja oli jo lähtökohtaisesti korkeampi kuin Suomessa).
VastaaPoista-nonni
Täällähän ei lapsilisiä varsinaisesti ole lainkaan, mutta lapsista saa puolestaan verovähennyksiä.
Poista