perjantai 17. lokakuuta 2014

ehkä meidät pelastaa batman

Me puhuttiin eilen töissä isosta eestä. Siis silleen vaan jutusteluna työkavereitten kesken eikä mitenkään virallisesti. Virallisesti tiedän aiheesta jotakuinkin sen minkä ihan kuka tahansa voi lukea netistä tai selvittää telkkaria katsomalla. Töissä meille on jaettu monisteet ebolan varhaisista oireista ja jokainen meistä tietää jo ihan muitten tartuntatautien perusteella suojautumisprosessin, ihan samalla tavalla kuin jokainen meistä saattaa pistäytyä eristyshuoneessa ilman kyseisiä suojavarusteita JOS tauti tarttuu vain kosketuksella, eikä itse koske mihinkään.

Useimmat näistä yleisimmistä (MRSA, VRE, cdiff) tarttuvat nimenomaan koskettamalla, ei välttämättä potilasta, vaan ovenkahvaa, lakanaa, tietokoneen näppäimistöä. Influenssapotilaan huoneeseen voi mennä suojautumattakin jos pysyy riittävän kaukana, ja vatsataudit ja sairaalaripulit ei lähde käsistä käsidesillä – sillä millä kädet putsataan automaattisesti aina huoneeseen tultaessa ja sieltä lähdettäessä - vaan ne pitää oikeesti pestä pois hankaamalla, veden ja saippuan kanssa. Noron saat siis vaikka liottaisit käsiä alkoholissa aamusta iltaan, jos et pese käsiä kunnolla. Tuberkuloosipotilas on alipainehuoneessa ja sinne mennään siinä nyt jo kaikille tutussa maskissa, siinä jossa moottori puhdistaa hoitohenkilökunnan hengittämän ilman. Jokainen meistä tietää myös ettei eristyshuoneessa pyyhkäistä otsatukkaa silmiltä, rapsuteta nenää tai kaiveta korvaa.

Jokainen meistä siis periaatteessa osaa toimia oikein. Virallinen taho sanoo että ebola tarttuu huonosti. Päätellen siitä miten vähän tapauksia on nähty länsimaissa olen taipuvainen yhtymään tähän näkemykseen. Toisaalta ne suojapuvut maskeineen kertovat toisenlaista tarinaa. Totuus lienee jossakin puolivälissä tai sitten siinä ettei kukaan kuitenkaan ole ihan, ihan varma siitä miten. Jos jo aivan, aivan varmasti tiedettäisiin että ebola tarttuu kuten HIV, eli äärimmäisen huonosti ei kenelläkään olis enää tarvetta vetää ylleen avaruuskaapua maskeineen ja moninkertaisine hanskoineen.

Sitten se toinen puoli. Ebolan varhaisiin oireisiin kuuluu kuume, päänsärky, lihassärky, yskä, vatsakivut, ripuli, oksentaminen, yhdessä tai erikseen. Lokakuusta huhtikuulle sairaalaan hakeutuvista potilaista noin pääsääntöisesti on oirekenttä joka täsmää ebolaan ihan yhtälailla kuin mihin tahansa talviseen virustautiin. Tosiasiassa ei ole mahdollista lähteä liikkeelle siitä oletuksesta että jokaisella ensiavun ovista sisään astuvasta ihmisestä on ebola, vaan lähdetään liikkeelle siitä perusoletuksesta että kyseessä on joku meille tutumpi virustauti. Jos ebolan leviämisen estäminen oikeasti vaatii sen hurjan suojautumisen mitä lehdissä, telkkarissa ja valokuvissa nähdään on peli menetetty jo aikaa sitten. Entä sitten ne ensiavun ovista sisäänastujat, miltä meillä näyttää ensiavussa tänä talvena? Onko siellä jatkuvasti satoja ihmisiä nuhakuumeen takia, siksi että hoitoon hakija itse pelkää saaneensa ebolatartunnan?

Itse siellä potentiaalisessa eturintamassa työskentelevänä, olen taipuvainen ajattelemaan ettei kukaan vielä tiedä mitä tulee tapahtumaan. Kukaan ei tiedä miten laaja tästä epidemiasta tulee länsimaissa, vai tuleeko siitä epidemiaa lainkaan. Jos siitä tulee pandemia ei auta muu kuin pitää pää kylmänä ja Jumala mielessä, paniikki ei auta ketään. 



4 kommenttia:

  1. Varmaan meinasit, jos siitä tulee pandemia.
    Mutta kiinnostavaa pohdintaa, tässä on jännää just tuo, kun kukaan ei oikein tiedä mitään.

    -Heidi

    VastaaPoista
  2. Fiksua aiheen miettimistä! Täytyy vaan toivoa ja rukoilla parasta ja tehdä sen minkä itse voi.

    Anna

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pese käsiä, se on tärkeintä. Oli sitten kysymys ebolasta, nuhakuumeesta tai vatsataudista :)

      Poista

Kokeillaan miten tää kommentointi sujuu näin... Kerro mitä mietit. Jos et halua rekisteröityä, olet tervetullut laittamaan mulle sähköpostia tahdonasiat@gmail.com, tai kommentoimaan Facebookin kautta.