Siirry pääsisältöön

ihanaa olla kotona!

Tuntuu hyvältä istua taas omassa keittiössä. Laukut on purettu, pyykit pesty – pääosin jo ennen kotiin palaamista – lapset istuu syömässä Petran maapähkinävoikanaa, ja vain M on valittanut et ruoka on pahaa eikä sitä voi syödä. Kiitos Petralle! Lasissa lainehtii skumppa ja pihakin on ehditty koristelemaan tulevaan juhlaan. Tulkoon syksy, tulkoon halloween!


tässä on "Tony"


Siinä missä kesälomalta palaaminen heinäkuussa oli lähinnä ahdistavaa - muistan miten itkin matkalla töihin. Nyt tuntuu aidosti hyvältä olla kotona. Meillä oli täydellinen loma. Meillä oli kivaa, ja meillä oli mukavaa. Sää oli enneminkin elokuisen helteinen kuin lokakuinen. Meitä hellittiin. Silti huomenna alkava työputki ei ahdista. Palaan lomalta töihin miettimättä irtisanoutumisen mahdollisuutta. Tuntuu hyvältä palata töihin.




"Victor" 12,7kg



M vietti lomansa ilman lääkitystä, tai siis pelkällä ahdistuslääkityksellä ja melatoniinilla. K taas... no K on K. Siinä missä joku toinen vanhempi ehkä pärjäis K:nkin kanssa, mä en pärjää. En osaa olla vanhempi tälle lapselle ja tarvitsen apua. Vähintään kaksi kolmasosaa pojan saamasta palautteesta on negatiivista, se rikkoo muitten lelut, raivoaa ja huutaa ja itkee ja riehuu. Se kuulee muttei kuuntele ja mä tiedän ettei se mahda itselleen mitään. Silti. Kolme milliä oli liikaa, kaksi ja puoli liian vähän. Aamulla soitan taas kerran psykiatrille ja neurologille. Onneksi se menee kohta nukkumaan, ja taas aamulla kouluun. 

lokkien ruoka-aika



rannalle huuhtoutunutta meritähteä ei enää voi pelastaa,
nämä olivat kuolleita siinä vaiheessa kun ne löysin

liotus yön yli alkoholissa

sit kuivatus enisn talouspaperilla ja sit uunissa

 Tulossa ainakin tarina ammattimaisesta kodittomuudesta. Meidän ruokaviikko, ja muuta sekalaista.



M oli oma-aloitteisesti kirjoittanut talon vieraskirjaan






Kommentit

  1. Ihana vieraskirjamerkintä! :) Mitä aiot tehdä noille meritähdille kun olet kuivattanut ne?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meritähdet kävi ensin kaikkien luokissa näytillä ja keskustelunaiheena. Nyt ne on osa sisustusta, ja etsivät omaa paikkaansa.

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

koulushoppailua amerikan malliin (osa 1)

Silloin joskus kauan aikaa sitten… siis oikeesti kauan aikaa sitten olin aloittelemassa abivuotta Helsingissä. Kukaan ei puhunut mistään muusta kuin kirjoituksista ja ehkä yliopistosta. Siinä opinahjossa jota minä kävin oli silloin 80-luvun loppupuolella olemassa tasan yksi yliopisto. Ihan jokainen meistä oli jatkamassa opintojaan Helsingin Yliopistossa, sitten kun sinne joskus pääsisi. Ainakin siltä se silloin tuntui. Todellisuudessa moni jatkoi lukiosta Helsingin Yliopistoon, muutama piti välivuoden tai kaksi. Joku luki ensin itsensä yo-merkonomiksi, muutama haki lastentarhanopettajaopistoon ja kai kaksi uskalsi lähteä pois Helsingistä. He lähtivät Mikkeliin opiskelemaan MBA-tutkintoa.  Tänä syksynä oma tyttäreni aloittaa täällä viimeistä vuottaan high schoolissa. Oikeasti hän opiskelee pian jo toista vuotta collegessa ja tulee valmistumaan lukiosta kädessään myös Associates Degree. Associate's Degree on Yhdysvalloissa tarjottava kaksivuotinen korkeakoulututkinto, jota suoritetaa...

Oodi Julkiselle Opetukselle

Mikä jakaa ihmisiä enemmän kuin näkemys koulusta ja koulutuksesta? Täällä tiikeriäitien ja helikopterivanhempien luvatussa ihmemaassa, on tällainen suomalainen vanhempi, jonka mielestä lapset saa opiskella just mitä lystäävät (ainakin melkein) vähän kummajainen. Ei pelkästään kummajainen toisten vanhempien mielestä, vaan myös lasten ja nuorten silmissä. Outo on sellainen äiti, jonka lapsi voi ihan rauhassa valita valinnaisensa itse, opiskelkoon vaan teatterilavastusta tai keittämisen kemiaa. Kaikkea kannattaa kokeilla! Suomalaisen koulujärjestelmän kasvattina en koskaan oikeastaan edes harkinnut yksityiskoulua meidän lapsukaisille. Päinvastoin, huokaisin helpotuksesta kun kaksi kolmesta pääsi jopa kunnalliseen, ilmaiseen eskariin ja vain yhden eskarista jouduttiin maksamaan. Samoihin aikoihin opin myös ettei yksityiskouluilla ole täällä velvollisuutta järjestää erityisopetusta ja siksi moni yksityiskoulu viisaasti valitsee oppilaikseen ne joilla ei ole erityisen tuen tarvetta. Erikseen...

kuin Harry Potterissa

- Kävitkö kotona viikonloppuna? - Kävin, tulin eilen illalla takaisin. - Miltä sodan runtelemassa Portlandissa näytti? - Oli pelottavaa! Naapurissa oli vuohijoogaa ja donitsi kauppaan oli törkeä jono.  Naurua, mutta naurun takana asuu myös huoli.  - Joko kuulit mitä ”SE” sanoi tänään? - En lue enää uutisia, tulen liian vihaiseksi… tai surulliseksi. - En minäkään. Tai, eilen luin ja itkin. Päätin taas olla lukematta. - Joko otit Covid rokotteen? - Joo. Otin. Ostin samalla Tylenolia (parasetamolia) tukeakseni omaa sisäistä autistiani.  Seurue remahtaa nauruun opettajainhuoneessa ja tunnelma kevenee taas. Keskustelu siirtyy vesisateeseen ja syksyyn ja kissoihin.  Minä luen edelleen uutisia, luen niitä useammasta lähteestä, täältä ja Euroopasta. Luen liberaaleja ja konservatiivisia uutisia. Usein pudistelen päätäni ja huokaan, mietin että miten oikeasti voi olla näin hullua tässä maassa. Virnistän kun rauhanpalkinto menee sivu suun. Tuuletan opettajakolleegoiden kanssa, ...