Siirry pääsisältöön

välillä on välipäiviä

Joulu tulee jo korvistakin. Joulua on nyt vietetty marraskuun loppupuolelta ja on hyvä aika pistää pillit pussiin, kantaa kuusi pihalle ja huokaista helpotuksesta. Fredde surffaa netissä tuolia joulukuusen paikalle, tietänette että joulukuusi jättää paikalleen tyhjyyden, sellaisen mikä pitää "tietysti" täyttää. Kyllähän toi Herman Millerin tuoli mullekin kelpais, mut mä haluan myös tyynyn. Sen tyynyn kippaisin kuitenkin mieluummin sohvaan kuin tohon Eamesiin.

Herman Miller Eames

Nää Alexandra Fergusonin tyynyt on aivan mahtavia!


Kinkku dumpattiin eilen vikalla jouluvierailulla suomalais-bulgarialais-hollantilaiseen perheeseen. Siellä se sai hyvän uuden kodin ja tukun innokkaita syöjiä. Sillä samaisella vierailulla sen vastapuolen isä ja äiti hengästyi ja huokaisi helpotuksesta kun me kärrättiin meidän villieläinlauma lopulta pihalle. Niitten kiltit tyttölapset kun otti ihan kiitettävästi vauhtia meidän apinoista.




Kirkossa pappi totes kieliposkella että tänä sunnuntaina täällä on vaan tosiuskovaiset, onhan takana ensin sunnuntaijumalanpalvelus, sen jälkeen joulukirkko akselilla tiistai-keskiviikko ja nyt sunnuntaina TAAS jumalanpalvelus. Henkilökohtaisesti joudun toteamaan että nautin suuresti näistä hiljaisemmista sunnuntaista. Jouluna meidän kirkossa oli vajaat 5000 ihmistä kuuntelemassa joulun evankeliumia.

kirkon uusi siipi valmistuu tammikuun loppupuolella


Joululoma on haastavaa aikaa lapselle joka nauttii eniten niistä normaaleista arjen rutiineista. Meillä riidellään, kiukutellaan ja itketään paljon. Yritän olla osallistumatta. Joulu oli liikaa K:lle, joululoma taas on aivan liian suuri kokonaisuus M:lle.

Muistan miten joskus vuosia sitten luin suomalaisesta kansanedustajasta, joka oli adoptoinut lapsen kiinasta. Tai siis oikeastaan luin sen kansanedustajan blogia. Lapsi oli tähtitieteellisen fiksu ja filmaattinen ja totaalisen poikkeava, kun osas syödä puikoilla. Mietin jos silloin – lapsettomana – että eihän siinä kai nyt mitään hirvittävän kummaa ole jos kiinalaisessa lastenkodissa kasvanut lapsi syö ruokansa kahdella tikulla, mietin oliko toinen koskaan haarukkaa nähnytkään.




Lauma ei syö makaronilaatikkoa. Lauma ei syö kalakeittoa. Lauma ei syö nakkikastiketta tai makkarakeittoa. Lauma laskeutuu joulusta takaisin arkeen syömällä sitä niitten tavallista, teen niille sukiyakia ja kasvistempuraa. Elämä hymyilee meille hetken ennen seuraavaa kohtuuttomalta tuntuvaa estettä. 



En ole liittynyt sen enempää tipattomaan kuin tipalliseenkaan tammikuuhun. Pärjään edelleen oikein hyvin ilmankin. Viiniä ja olutta kuluu tasaiseen tahtiin vuoden jokaisena päivänä, enkä tarvitse myöskään ryhmää muistuttamaan nestetasapainon tärkeydestä. Kiitos vaan.

sain synttärilahjaks päärynän

jannut ja niitten joululahjatabletit

M piirsi kuvan K:sta




Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

tylsä kesä?

Tänään on high schooliin tutustuminen, tiistaina alkaa koulu, siis poikien koulu. Tättiksen opinnot alkavat vasta syyskuun lopulla, sitä ennen on viisaudenhammasleikkaus ja paljon muuta, mutta mihin ihmeeseen tämä kesä oikein katosi?  Tuntuu ettei me tehty tänä kesänä yhtään mitään. Eihän se tietenkään ole totta, mutta ei me kyllä minnekään matkustettu kun ei meillä aikuisilla ollut mitään mahdollisuuksia pitää lomaa ja olihan Tättiskin töissä. Tättis kun aloitti heinäkuussa työt autoliikkeen vastaanotossa viikonloppu assistenttina. Työtehtäviin kuuluu asiakaspalvelun lisäksi, rekisterikilpien luovuttaminen, avustaa huoltotiimiä autojen luovuttamisessa ja vastaa puhelimeen.  Oliko meidän teineillä surkea kesä? Kaverit kiersivät maailmaa, ainakin somen perusteella. Yksi vietti kesän Ranskassa, toinen Italiassa, kolmas Japanissa, neljäs ja viides risteili Alaskassa. Kesän kuvitteellinen kohokohta oli päivä saariston ruuhkassa meidän vanhempien kinastellessa siitä kannattaako yri...
Lähetä kommentti
Lue lisää

koekaniini - mukana tutkimustyössä

Puhelimen näytöllä vilkkuu liiankin tuttu puhelinnumero ”Yläkoulu – terveydenhoitaja”, on maanantai ja kello tuskin kymmentä. Tiedän jo ennen vastaamista, että mentävä on, hakemaan poika kotiin. Laitan palaverista äänet pois ja vastaan: ”Hei Alina, onko taas aika?” – Joo, ottanut lääkkeet 45 minuuttia sitten eikä olo helpota. Varttia myöhemmin harmaankalpea teini marssii huoneeseensa, sulkee verhot ja käy nukkumaan herätäkseen tunteja myöhemmin. Minä palaan mun palaveriin. Huonolla tuurilla sama kuvio toistuu myös tiistaina. Eletään helmikuun alkupäiviä ja vastaavanlaisia koulupoissaoloja on jo ehtinyt kertymään seitsemän, tammikuusta. Päänsärkypäiviä yhteensä reilu kymmenen. Laitan viestiä päänsärkypolille ja saan ajan seuraavalle viikolle.  Päänsärkypolin neurologi on ihan mieletön tyyppi. No, meidän lastensairaala nyt muutenkin on aika ihana, mutta jotenkin se miten nää kohtaa teinin ihmisenä, ei sairautena. Kyselee tietokonepelit ja elokuvat, myöntää avoimesti, että vaikka se e...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Oodi Julkiselle Opetukselle

Mikä jakaa ihmisiä enemmän kuin näkemys koulusta ja koulutuksesta? Täällä tiikeriäitien ja helikopterivanhempien luvatussa ihmemaassa, on tällainen suomalainen vanhempi, jonka mielestä lapset saa opiskella just mitä lystäävät (ainakin melkein) vähän kummajainen. Ei pelkästään kummajainen toisten vanhempien mielestä, vaan myös lasten ja nuorten silmissä. Outo on sellainen äiti, jonka lapsi voi ihan rauhassa valita valinnaisensa itse, opiskelkoon vaan teatterilavastusta tai keittämisen kemiaa. Kaikkea kannattaa kokeilla! Suomalaisen koulujärjestelmän kasvattina en koskaan oikeastaan edes harkinnut yksityiskoulua meidän lapsukaisille. Päinvastoin, huokaisin helpotuksesta kun kaksi kolmesta pääsi jopa kunnalliseen, ilmaiseen eskariin ja vain yhden eskarista jouduttiin maksamaan. Samoihin aikoihin opin myös ettei yksityiskouluilla ole täällä velvollisuutta järjestää erityisopetusta ja siksi moni yksityiskoulu viisaasti valitsee oppilaikseen ne joilla ei ole erityisen tuen tarvetta. Erikseen...
Lähetä kommentti
Lue lisää