Siirry pääsisältöön

joulukiireitä

Tällä viikolla tapahtumia on niin paljon että niistä vois jo itsellään kirjoittaa kymmenkunta postausta. Tänään tapahtuu lisää ja huomenna vielä enemmän. On se kuulkaa aivan loistavaa lopettaa työnteko joulun alla ja hypätä järkkäilemään koulujen joulujuttuja. Maanantaina on ekat joulujuhlat ja samalla maanantaina starttaa noitten kahden muun ”school spirit week”. Maanantaiksi pitää myös leipoa pikkuleipiä niihin ekoihin joulujuhliin ja perjantaina pitää olla pikkuleivät noitten muitten bileisiin – kotonaleivottuja tietenkin.

Maanantaina K menee kouluun jalkapallojoukkueen – Seahawks – väreissä ja M:n pitää pukeutua disneyteemaan. Tiistaina K:lla on hassujen hiusten päivä ja M:lla taas se jalkapallopäivä. Keskiviikkona vain M menee kouluun ja sen pitää pukeutua ”ugly sweater”:iin eli johonkin karmeeseen joulupaitaörvellykseen. Torstaina K:n homma on olla sateenkaari ja M:n taas juhlakamppeissa ja perjantaina K:lla on pyjamapäivä ja M:n pitää olla luokka-asteen väreissä eli vihreissä vaatteissa. Kysymys kuuluu, mistä mä niille hommaan ne jalkapallokuteet kun me ei seurata koko lajia? Myös ne hiusvärit pitää käydä ostamassa ja M:llahan on tunnetusti hyllymetreittäin vihreitä vaatteita ja rumia villapaitoja.

Onneksi oon taas hetken kotiäiti.

Niin tää kulunut viikko... Viikonloppuna väsäsin M:n kanssa presentaatiota sen kouluun. PowerPoint kun ei ihan ilman apua suju kuusveeltä. Ja olin töissä ja... maanantain ja tiistain juoksin tutusti paikasta toiseen ja keskiviikkona meni sähköt ja piti kaivaa aggregaatti autotallista. Samaisena keskiviikkona menin samaisesta syystä töihin neljä tuntia myöhässä ja ajoin sinne tiesulkujen ja ruuhkan ja vesisateen kaaoksessa yli kaksi tuntia.

presentaatio suomalaisesta itsenäisyyspäivän vietosta

piparityttö menossa Linnan Juhliin

joulukinkku suolaliemessään - valmista jouluna



telkkarista tulee "Syke"



tärkeimmät ensin... aggregaatti kytketty ja päälle kytketään netti, jääkaappi ja kahvinkeitin



Torstaina, siis eilen oli viimeinen työpäivä ja myrsky soitti sairaalan ylimmän kerroksen ikkunoita. Viitisen kertaa meiltäkin meni sairaalassa sähköt, ainoa mistä sen huomas oli että ilmastointi lakkasi hurisemasta, muuten elämä jatkui ennallaan. Töistä me ajettiin jonossa läheiseen pubiin yhdelle ja toisellekin, parannettiin maailmaa ja lopulta lähdettiin kotiin joskus aamuyhdeltä. Kotimatka sujui iloisesti yhdessä lumiaurojen kanssa, lumiaurat tosin auras lumen sijasta myrskyroskaa ja oksia teiltä.Ohitin pimeän naapuruston toisensa jälkeen, ja M:n koulun kohdalla totesin että taitaa neito saada vapaapäivän.




siellä se on - kymppikerros parkkihallin katolta kuvattuna

yöolut


kaatunut puu matkan varrella

Mäen päällä – meillä – oli taas valot. Joulumikki vilkutti mulle tuulessa.

P.S. Marikan käsilaukkuhaaste on listoilla...





Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

tylsä kesä?

Tänään on high schooliin tutustuminen, tiistaina alkaa koulu, siis poikien koulu. Tättiksen opinnot alkavat vasta syyskuun lopulla, sitä ennen on viisaudenhammasleikkaus ja paljon muuta, mutta mihin ihmeeseen tämä kesä oikein katosi?  Tuntuu ettei me tehty tänä kesänä yhtään mitään. Eihän se tietenkään ole totta, mutta ei me kyllä minnekään matkustettu kun ei meillä aikuisilla ollut mitään mahdollisuuksia pitää lomaa ja olihan Tättiskin töissä. Tättis kun aloitti heinäkuussa työt autoliikkeen vastaanotossa viikonloppu assistenttina. Työtehtäviin kuuluu asiakaspalvelun lisäksi, rekisterikilpien luovuttaminen, avustaa huoltotiimiä autojen luovuttamisessa ja vastaa puhelimeen.  Oliko meidän teineillä surkea kesä? Kaverit kiersivät maailmaa, ainakin somen perusteella. Yksi vietti kesän Ranskassa, toinen Italiassa, kolmas Japanissa, neljäs ja viides risteili Alaskassa. Kesän kuvitteellinen kohokohta oli päivä saariston ruuhkassa meidän vanhempien kinastellessa siitä kannattaako yri...

koekaniini - mukana tutkimustyössä

Puhelimen näytöllä vilkkuu liiankin tuttu puhelinnumero ”Yläkoulu – terveydenhoitaja”, on maanantai ja kello tuskin kymmentä. Tiedän jo ennen vastaamista, että mentävä on, hakemaan poika kotiin. Laitan palaverista äänet pois ja vastaan: ”Hei Alina, onko taas aika?” – Joo, ottanut lääkkeet 45 minuuttia sitten eikä olo helpota. Varttia myöhemmin harmaankalpea teini marssii huoneeseensa, sulkee verhot ja käy nukkumaan herätäkseen tunteja myöhemmin. Minä palaan mun palaveriin. Huonolla tuurilla sama kuvio toistuu myös tiistaina. Eletään helmikuun alkupäiviä ja vastaavanlaisia koulupoissaoloja on jo ehtinyt kertymään seitsemän, tammikuusta. Päänsärkypäiviä yhteensä reilu kymmenen. Laitan viestiä päänsärkypolille ja saan ajan seuraavalle viikolle.  Päänsärkypolin neurologi on ihan mieletön tyyppi. No, meidän lastensairaala nyt muutenkin on aika ihana, mutta jotenkin se miten nää kohtaa teinin ihmisenä, ei sairautena. Kyselee tietokonepelit ja elokuvat, myöntää avoimesti, että vaikka se e...

Oodi Julkiselle Opetukselle

Mikä jakaa ihmisiä enemmän kuin näkemys koulusta ja koulutuksesta? Täällä tiikeriäitien ja helikopterivanhempien luvatussa ihmemaassa, on tällainen suomalainen vanhempi, jonka mielestä lapset saa opiskella just mitä lystäävät (ainakin melkein) vähän kummajainen. Ei pelkästään kummajainen toisten vanhempien mielestä, vaan myös lasten ja nuorten silmissä. Outo on sellainen äiti, jonka lapsi voi ihan rauhassa valita valinnaisensa itse, opiskelkoon vaan teatterilavastusta tai keittämisen kemiaa. Kaikkea kannattaa kokeilla! Suomalaisen koulujärjestelmän kasvattina en koskaan oikeastaan edes harkinnut yksityiskoulua meidän lapsukaisille. Päinvastoin, huokaisin helpotuksesta kun kaksi kolmesta pääsi jopa kunnalliseen, ilmaiseen eskariin ja vain yhden eskarista jouduttiin maksamaan. Samoihin aikoihin opin myös ettei yksityiskouluilla ole täällä velvollisuutta järjestää erityisopetusta ja siksi moni yksityiskoulu viisaasti valitsee oppilaikseen ne joilla ei ole erityisen tuen tarvetta. Erikseen...