Siirry pääsisältöön

joulupukki on tunnetila

”Grant kertoi koulussa ettei joulupukkia ole olemassakaan!” julistaa tuohtunut ekaluokkalainen astuessaan ulos koulubussista. Kysyin M:lta mitä se vastasi sille Grantille, ja M sanoi sanoneensa ettei halua enää puhua Grantin kanssa kun se on niin tyhmä. Autossa O yhtyy keskusteluun ja kertoo että Nathan oli sen koulussa sanonut sille ettei joulupukkia ole oikeesti. Mä kysyn mun laumalta mitä ne tästä asiasta tuumaa.

O pohtii ja toteaa että joulupukkia ei voi nähdä, joten se ei varmastikaan ole oikea. M lataa takaisin ja kysyy onko O koskaan nähnyt Jumalaa. O empii ja sanoo ettei ole. M jatkaa, ja kysyy eikö Jumalaakaan sitten ole olemassa. O miettii hetken ja toteaa että Jumala kyllä on vaikkei sitä voikaan nähdä, ehkä joulupukkikin siis on. Mä totean että ihan kuin Jumalakin, joulupukkia ei tosiaan voi nähdä, mutta se ei tarkoita sitä etteikö se silti olisi olemassa.

Keskustelu jatkuu kaikkialla pyöriviin joulupukkeihin. Miksi ne näyttää kaikki ihan erilaisilta ja miksi niitä on kaikkialla? Eikö joulupukin pitäis olla kiireisenä johtamassa pajaa? K ratkaisee dilemman ja kysyy multa onko ne joulupukit kaikkialla ehkä kuitenki tonttuja jotka on pukeutuneet joulupukeiksi, jotta ne voi sit kertoa joulupukille mitä kukin on toivonut. Totean K:lle ja niille kahdelle muulle kuuntelijalle että epäilemättä asia on näin.

Jonakin päivänä ne ymmärtää että joulupukki on tunnetila. Sitä ei voi Nathan tai Grant tai kukaan muukaan riistää keneltäkään. Toistaiseksi joulupukki on kuitenkin elvytetty ja valmistautuu jakamaan lahjoja koko maailman lapsille.


Niin, ja onhan meillä Tonttu.









Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

satunnaisia asioita

Etsiessäni tilastotietoja ihan toiseen asiaan, tuli mieleen että voisin kirjoittaa satunnaisia, enemmän tai vähemmän kiinnostavia asioita täältä Yhdysvaltain länsirannikon pohjolasta, Washingtonin osavaltiosta joka, ehkä Pearl Jamia, Nirvanaa ja Starbucksia lukuunottamatta, on kohtalaisen tuntematon maailmalla.  Aloitetaan maantiedosta ja historiasta. Washingtonin osavaltio sijaitsee Yhdysvaltain länsirannikolla ja ei ole sama asia kuin Washington, DC. Washingtonin osavaltio liittyi unioniin marraskuun 11, 1889 ja on Yhdysvaltain #42 osavaltio. Washington on myös ainoa osavaltio, joka on nimetty presidentin mukaan. Washingtonissa on viisi aktiivista tulivuorta. Niistä korkein on Mount Rainier (kuvassa) jonka huippu kurottaa 4392 metrin korkeuteen. Viimeisin tulivuorenpurkaus tapahtui 2004–2008 Mount Saint Helensin purkautuessa. Noiden vuosien aikana tulivuoresta purkautui arviolta 100 miljoonaa kuutiota laavaa. Vuorta pidetään Yhdysvaltain toiseksi vaarallisimpana tulivuorena....
Lähetä kommentti
Lue lisää

lauran viinikiireet

Kirjoitan tällä kertaa aiheesta josta en itse juuri tule puhuneeksi, en puhu siitä koska kaikkien näiden vuosien jälkeenkin muisto on yhä arka, se on arka kuin huonosti parantunut haava ja sen haavan suola on häpeä. Se on se häpeä, jota kannoin mukanani lapsuuteni, nuoruuteni ja nuoren aikuisuuteni. Häpeä jonka kanssa elin ennen kuin opin erottamaan itseni yksilönä perheestäni, sairauden ihmisestä ja kuoliaaksi vaietun hiljaisuuden kulissien takana totuudesta. Minun lapsuuteni oli totta vaikkei kukaan tiennyt mitä suljettujen ovien takana tapahtui. Miksi tänään? Miksi kaikkien näiden vuosien jälkeen? Miksi ei anna menneiden vaan olla menneitä? Siksi että tänä aamuna höräisin aamukahvini väärään kurkkuun ja sen sumpin mukana ilmeisesti pussillisen herneitä nenään lukiessani Helsingin Sanomien kolumnia jossa Laura Friman kertoo meille että hänellä on alkoholiongelma – Laura on siis alkoholisti.  Aina meille tulee tää viinikiire, sanoo lapseni – Minulla on alkoholiongelma, ja aion teh...
6 kommenttia
Lue lisää

valokuvissa kaikki on aina hyvin

Jokin aika sitten sain blogiini kommentin, joka jäi kummittelemaan mun mieleen. Kommentti oli ystävällinen ja lyhyt. Se ei haastanut mihinkään, oikeastaan se oli pelkkä toteamus, jossa kirjoittaja sanoi: ”Mä haluaisin elää sun elämää!” Nopeasti voisi vastata, että niin minäkin, mutta jäin silti miettimään sitä mielikuvaa, joka tulee vastaan niin sosiaalisessa mediassa kuin täällä blogissakin. Vuosi 2023 oli monella tapaa haastava, ei raflaavan katastrofaalinen, mutta ehkä enneminkin sellainen hiljaisen haastava. Kukaan ei kuollut – paitsi kissa – ei edes melkein. Kukaan ei sairastunut vakavasti – paitsi koira, mutta sekin on hallinnassa. Kaikki on ihan hyvin, vaikka oli hetkiä, kun teki mieli heittää hanskat tiskiin. Toisaalta vuosi oli myös ihana, ja kun katsoin taaksepäin, keräillen kuvia tähänkin kirjoitukseen ajattelin, että mulla on tosiaan aika ihana elämä. Olemme monessa etuoikeutettuja ja moni antaisi varmasti paljon saadakseen elää sellaista elämää kuin ne valokuvien tarinat k...
Lähetä kommentti
Lue lisää