Siirry pääsisältöön

Valeäidin Valekuvat

Tänään nyt kuvataan muutenkin... tartuin kuitenkin Valeäidin haasteeseen ja kuvaan... käy katsomassa jos kiinnostut 365 Tahdon Asiaa

Tässä muillekin vielä haasteen ohjeet...

Valekuva -haasteessa julkaistaan kuva joka päivä, ennalta määrätystä aiheesta. Haasteeseen osallistut julkaisemalla päivittäin aiheen mukaisen kuvan. Julkaisupaikkoja on esim. oma blogi, Valeäidin kommenttiboksi, Instagram, Flickr, tai miksei oma FB (voi tämän omaksi ilokseenkin tehdä). Voit käyttää halutessasi tunnistetta #valekuva niin löydän kaikki osallistujat. Ja nyt, haasteen kunniaksi löydät Valeäidin Instasta myös!

Kuvan voit ottaa sinä, tai vaikka lapsesi. Ja huomaa: kuvan ei tarvitse olla valokuva. Kaikki kuvat digitaalisessa muodossa käyvät. Tämä ei ole kovin ryppyotsaista; henkilökohtainen tavoitteeni on saada oma kamera laulamaan ja tökkiä luovuutta taas johonkin suuntaan. Ja nähdä mitä muut keksivät samoista aiheista.

Aiheet tulevat tässä (ja jos myöhemmin tekee mieli valittaa niistä, otathan huomioon että keksin nämä tässä ja nyt sohvalla istuessani. Ja että minua ei kiinnosta):

1.2. Lumi
2.2. Odotus
3.2. Yhdessä
4.2. Kulma
5.2. Toisinpäin
6.2. Muut
7.2. Minä
8.2. Hän
9.2. Aika
10.2. VMP
11.2. Kotona
12.2. Lähikuva
13.2. Sun vuoro
14.2. Äiti
15.2. LOL
16.2. Ensimmäinen
17.2. Kaunis
18.2. Ruma
19.2. Iloa
20.2. Valivali
21.2. Ylöspäin
22.2. Eväät
23.2. Aamu
24.2. Houkutus
25.2. Hymy
26.2. Kivikova
27.2. Pehmeää

28.2. Valo

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

ihan tavallinen keskiviikko

Keskiviikko oli ja meni. On sunnuntai, ulkona paistaa aurinko ja pihapuun orava ”Sam” ajaa linnut pois ruokinta-asemalta. Mutta minkälainen se ihan tavallinen keskiviikko sitten oli? Hypätkää kyytiin… Keskiviikkoisin saan nukkua pidempään kuin muina aamuina ja herään ennen herätyskelloa varttia yli kuusi. Ulkona on sysipimeää sillä meidän makuuhuoneeseen eivät paista sen enempää katuvalot kuin naapureidenkaan pihavalot. Yöllä heräsin karhuun joka heitteli naapureiden roskiksia pitkin kujaa herkkulöytöjen toivossa. Otso lienee pettynyt lähinaapureiden siirryttyä meidän lailla lukittuihin roskiksiin vaikka toisaalla olikin lykästänyt. Luin nimittäin naapuruston Facebook ryhmästä, että joku poloinen oli unohtanut autotallin oven auki yöksi ja yöllinen vieras oli jäänyt valvontakameraan varastaessaan autotallista laatikollisen mangoja.  Kaikki 365 päivää vuodessa alkaa samaan tapaan. Nousen sängystä niin hiljaa kuin se nyt on mahdollista innokkaan koiran kanssa, laitan jalkaan tohvelit...

rokotukset ei oo mikään uskon asia

Istun puolitietoisesti muurahaispes ään. Maailmassa kasvaa uusi sukupolvi vanhempia. Maailmassa kasvaa uusi sukupolvi vanhempia, niitä jotka eivät ole nähneet mitä tapahtuu jos lapsi sairastuu polioon. Niihin jotka eivät tiedä että tuhkarokko on vaarallinen sairaus. Niihin jotka eivät tiedä että vihurirokkoon tai sikotautiin voi kuolla. Niihin jotka uskovat että rokotukset ovat vaarallisia, ja että maailma olisi parempi ilman. Niihin jotka eivät enää tiedä minkälainen maailma oli ennen. Niihin joilla on varaa olla rokottamatta, vai onko? vaccine infographic created by Leon Farrant Kuinka monta kertaa multa on kysytty että tiedänkö rokotteitten aiheuttavan autismia? Kuinka monta kertaa olen vastannut etten tiedä. Kuinka monta kertaa olen kertonut ettei se ole totta. Tuhkarokkoepidemia alkoi huvipuistosta. Se alkoi sieltä minkä pitäisi olla ”the happiest place on earth.”  Siinä on jotakin kornia. Siis siinä, että se lähti just sieltä. Tosiasiassa on enemmän kuin ...

mitä suomi ajattelee?

Pakolaiskeskustelu riehuu Suomessa marginaaliryhmien heitellessä ilotulitteita, kiviä ja polttopulloja. Toisaalla suljetaan raja ihmismuureilla. Media mässäilee tapahtumilla, kuin silläkin että pieni ryhmä niistä pakolaisista haluaa kivempaan paikkaan tai osoittautuu rikollisiksi. Kaksi pientä ryhmää. Paljon näkyvyyttä. Myös kansainvälisessä mediassa. Toisaalla hiljainen osa kansalaisia auttaa, antaa omastaan ja tekee vapaaehtoistyötä sen saman pakolaisryhmän hyväksi. Joku älähtää että ne tulee huvikseen, paremman elämän toivossa ja toinen muistuttaa että harva haluaa jättää kotiaan ihan vaan huvin vuoksi. Ei Suomikaan sentään niin ihana maa ole. Siinä ääripäitten välissä on hiljainen massa. Se joka hiljaisesti hyväksyy tain hylkää. Se ryhmä joka ei äänekkäästi vastusta sen enempää kuin puolustakaan. Haluaisin tietää mitä se hiljainen massa ajattelee. Haluaako Suomi oikeasti avata vai sulkea ovensa? Pelkääkö Suomi oikeasti monikulttuurisuutta? Uskooko Suomi oikeasti et...