torstai 13. helmikuuta 2014

arpia

Luen kirjoituksen arvista ja mietin omiani… Katja pyysi miettimään ja kirjoittamaan. Onhan niitä, elämän jälkiä... fillariarpia, keittiöarpia, paloarpia, naiseusarpia... siellä täällä, käsissä, käsivarsissa, polvissa, säärissä, vatsassa. Ainoat lääkärin veitsellä tekemät on vatsan alueella. On se endometrioosi laparoskopia vuodelta 2002, lasten syntymät, hysterektomia... Katson sitä lasten syntymien rakentamaa perunapeltoa ja yritän nähdä sen sillä samalla hellyydellä jolla tyttäreni katsoo minua. Sillä miten se taputtaa mun vatsaa, eikä sille tule mieleenkään että se olis jotenkin viallinen tai vääränlainen.

Valokuvaan arpia. Yhden omasta kädestäni, sen jonka sain seitsemänvuotiaana rautalangasta. Se oli aikanaan iso ja pitkä, halkaisi koko käden selkämyksen. Kaksi ja puoli senttiä on paljon pienessä kädessä. Muistan miten siitä tuli verta ja muistan kuinka me juostiin mutsin toimistolle ja siihen laitettiin laastari... olis varmaan pitänyt laittaa tikit. Se käden arpi on mun arvista se omin. Se rakkain ja läheisin, kiinteä osa mua.




Valokuvaan M:n arven. Sen minkä kirurgi vuosi sitten kiireellä leikkasi. Sen millä pelastettiin pienen tytön lonkka. Muistan miten surin lapseni ihon koskemattomuuden kuolemaa. Muistan miten mietin että se joutuu kantamaan merkkiä lonkkaleikkauksestaan mukanaan ikuisesti. Muistan miten rujolta se silloin näytti. Kuvaan sitä arpea ja tajuan että siitä on vaikeeta saada valokuvaa... On kulunut vuosi. Mä tiedän missä se on. Mä tiedän että se on pitkä. Sitä on vaikea nähdä. Vaaleana ja haalistuneena pienen tytön vartalossa on seitsemän senttiä pitkä viiva... iso arpi.



3 kommenttia:

  1. Arvet ON mielenkiintoisia, tarinoita täynnä.
    Harmi vaan kun aina löytyy niitä älykääpiöitä jotka avaavat suunsa ja mölyävät kuinka onni on ettei heillä semmosia ole... Muistat ehkä sen mun parin kk takaisen uimahalli episodin.. hohoi.
    Hienoja ovat!

    / Älskling

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Arvet kertoo eletystä elämästä ja on tärkeitä "matkamuistoja" :)

      Poista
  2. ni ja.. teidän iho on kyl jotain superhyvin paranevaa! =D Eihän tuota M:n näy. Sama kun se sun kauan sitten laittamaa kuvaa poikien ulostulosta. Hurjaa! =)

    VastaaPoista

Kokeillaan miten tää kommentointi sujuu näin... Kerro mitä mietit. Jos et halua rekisteröityä, olet tervetullut laittamaan mulle sähköpostia tahdonasiat@gmail.com, tai kommentoimaan Facebookin kautta.