Siirry pääsisältöön

toisin kävi

On hetkiä, päiviä, viikkoja, vuosia kun asiat ei mee niin kuin oli ajatellut... Tästä viikonlopusta tuli toisenlainen monen sattuman ja puolisattuman summana. Hyvä viikonloppu kuitenkin. En osaa sanoa mistä aloittaa tai mihin lopettaa... laitetaan siis kuvina, yksi kuvahan kertoo kai enemmän kuin tuhat sanaa.

Nopeasti kuitenkin palaan ilmiöön nimeltä sää, ja siihen mitä tapahtuu kun yllättäin sataakin lunta. Suomalaisen ja suomalaisena on helppoa ajatella että, ai miten niin... pitää kuitenkin muistaa että korkeuserot on suuria, teiden profiileja tehtäessä ei ole otettu huomioon talvikelejä - kun niitä ei oikeastaan ole - ja valtaosalla kuljettajista on a) kesärenkaat ja b) totaalisen olematon kokemus talvikelillä ajamisesta. Siinä vaiheessa kun tien tukkii poikittain oleva rekka, tai kaksikymmentä autoa yhdessä läjässä, ja se toinen reitti on suljettu puomein, ei neliveto mersut ja audit, tai se kymmenien vuosien talviajokokemus enää auta, edes suomalaista.

Alkuperäisen ohjelman mukaan meillä piti olla lauantaina päivälliskutsut, mulla sunnuntaina kaste ja sunnuntai-iltapäivänä Kummitäti K kylässä. Toisin kävi. Samalla saatiin kouriintuntuva muistutus siitä että niin kiva kuin se sähkövehje tuolla autotallissa onkin, puoltaa myös bensasyöppö paikkaansa, sillä kun pääsee ohi myös metsän kautta. 

Näin meillä siis tänä viikonloppuna...

perjantai-iltana juhlittiin yhden pienen tytön adoptiota... sitä päivää kun kolme perättäistä yhdeksän kuukauden pätkää lopulta päättyi lastenoikeuden tuomarin nuijan kopautukseen ja epävarmuudet vaihtumiseen onneksi.

ensimmäiset yhdeksän kuukautta Z:tä heiteltiin sijaiskodista toiseen

toiset yhdeksän kuukautta Z oli sijaislapsena tulevassa perheessään

kolmas yhdeksänn kuukautta oli adoptiopäätöksen odottamista

Z ja M


M valmistautuu lauantaiaamun jalkapalloon...
kyllähän tosinainen laittaa palarit päähän ennen fudistreenejä


viikossa sähköauto söi $15.50 edestä bensaa, yhteensä 19 litraa...
ajokilometrejä tuli 577km
 

näistä aineista syntyy meksikolainen päivällinen

kaikki valmiina, alkuruoka pöydässä ja alkudrinksut juotu

...ja sitten alkoi satamaan lunta



tässä vaihessa iltaa vieraat ovat lähteneet, me ollaan tekstattu ja soitettu ja neuvottu... ja sit ne tuli takas

...ja näistä tuli yöbileet

viinit pöytään...

ja pedit yläkertaan... 


tässä vaihessa tuumaillaan joko meiltä pääsis pois... sen tiesin ettei kirkkoon pääse, siis ei oikeesti pääse

uus yritys...


Kummitäti T nappas matkalla tän kuvan... tie on jo sula, mutta edelleen autoja siellä ja täällä

mä lähdin Koiran kanssa metsään













M jäi hiihtämään






ja nyt hellalla kohoaa pullataikina



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

tylsä kesä?

Tänään on high schooliin tutustuminen, tiistaina alkaa koulu, siis poikien koulu. Tättiksen opinnot alkavat vasta syyskuun lopulla, sitä ennen on viisaudenhammasleikkaus ja paljon muuta, mutta mihin ihmeeseen tämä kesä oikein katosi?  Tuntuu ettei me tehty tänä kesänä yhtään mitään. Eihän se tietenkään ole totta, mutta ei me kyllä minnekään matkustettu kun ei meillä aikuisilla ollut mitään mahdollisuuksia pitää lomaa ja olihan Tättiskin töissä. Tättis kun aloitti heinäkuussa työt autoliikkeen vastaanotossa viikonloppu assistenttina. Työtehtäviin kuuluu asiakaspalvelun lisäksi, rekisterikilpien luovuttaminen, avustaa huoltotiimiä autojen luovuttamisessa ja vastaa puhelimeen.  Oliko meidän teineillä surkea kesä? Kaverit kiersivät maailmaa, ainakin somen perusteella. Yksi vietti kesän Ranskassa, toinen Italiassa, kolmas Japanissa, neljäs ja viides risteili Alaskassa. Kesän kuvitteellinen kohokohta oli päivä saariston ruuhkassa meidän vanhempien kinastellessa siitä kannattaako yri...

koekaniini - mukana tutkimustyössä

Puhelimen näytöllä vilkkuu liiankin tuttu puhelinnumero ”Yläkoulu – terveydenhoitaja”, on maanantai ja kello tuskin kymmentä. Tiedän jo ennen vastaamista, että mentävä on, hakemaan poika kotiin. Laitan palaverista äänet pois ja vastaan: ”Hei Alina, onko taas aika?” – Joo, ottanut lääkkeet 45 minuuttia sitten eikä olo helpota. Varttia myöhemmin harmaankalpea teini marssii huoneeseensa, sulkee verhot ja käy nukkumaan herätäkseen tunteja myöhemmin. Minä palaan mun palaveriin. Huonolla tuurilla sama kuvio toistuu myös tiistaina. Eletään helmikuun alkupäiviä ja vastaavanlaisia koulupoissaoloja on jo ehtinyt kertymään seitsemän, tammikuusta. Päänsärkypäiviä yhteensä reilu kymmenen. Laitan viestiä päänsärkypolille ja saan ajan seuraavalle viikolle.  Päänsärkypolin neurologi on ihan mieletön tyyppi. No, meidän lastensairaala nyt muutenkin on aika ihana, mutta jotenkin se miten nää kohtaa teinin ihmisenä, ei sairautena. Kyselee tietokonepelit ja elokuvat, myöntää avoimesti, että vaikka se e...

Oodi Julkiselle Opetukselle

Mikä jakaa ihmisiä enemmän kuin näkemys koulusta ja koulutuksesta? Täällä tiikeriäitien ja helikopterivanhempien luvatussa ihmemaassa, on tällainen suomalainen vanhempi, jonka mielestä lapset saa opiskella just mitä lystäävät (ainakin melkein) vähän kummajainen. Ei pelkästään kummajainen toisten vanhempien mielestä, vaan myös lasten ja nuorten silmissä. Outo on sellainen äiti, jonka lapsi voi ihan rauhassa valita valinnaisensa itse, opiskelkoon vaan teatterilavastusta tai keittämisen kemiaa. Kaikkea kannattaa kokeilla! Suomalaisen koulujärjestelmän kasvattina en koskaan oikeastaan edes harkinnut yksityiskoulua meidän lapsukaisille. Päinvastoin, huokaisin helpotuksesta kun kaksi kolmesta pääsi jopa kunnalliseen, ilmaiseen eskariin ja vain yhden eskarista jouduttiin maksamaan. Samoihin aikoihin opin myös ettei yksityiskouluilla ole täällä velvollisuutta järjestää erityisopetusta ja siksi moni yksityiskoulu viisaasti valitsee oppilaikseen ne joilla ei ole erityisen tuen tarvetta. Erikseen...