lauantai 30. elokuuta 2014

parempia huumeita kiitos!

Eilisen kirjoituksesta ja sen postaamisesta oli mennyt ehkä vartti, korkeintaan puolisen tuntia kun kurotin pöydän yli ottamaan maitotölkkiä - väärä liike. Tunsin sen heti, sellaisen pienen terävän kivun ja ajattelin aamukiireissäni et tästä ei nyt taida seurata mitään hyvää.

Autosta matkalla M:n psykologille soitin lääkäriin ja sain ajan yhdeksitoista. Ajaminen sattui. Kahvikupin nostaminen sattui. Pään kääntäminen sattui. Hengittäminenkin – sattui.

Yhdeltätoista istuin lääkärissä ja selitin Jamekselle et mun pitäis mennä töihin muutaman tunnin päästä, se tyytyi hymähtelemään. James on osteopaatti, se kääri hihat ja ryhtyi hommiin. Tilanne oli selkeästi sille nautinnollinen kun se riemuissaan hihkui ja hehkutti mun lihasjumia; ”Hmmmm, you really did it this time, did you! Look at this bad boy over here!!! Are you sure you didn't drag one of the kids over the table? This is gonna hurt you...” Parikymmentä minuuttia se runnoi ja survoi ja mä voihkin ja irvistelin M:n pitäessä mua kädestä. Sanoi suunnilleen että; ”Saathan sä mennä töihin jos uskot pystyväsi, mutta pidä panadolit lähellä”

Kotona haudoin kylmällä ja kuumalla ja otin sitä panadolia. Ajoin töihin tuskasta irvistellen ja ajattelin että kyllä se lääke siitä pahimman terän taittaa. Leimasin kulkukortin, osallistuin raportille, tulostin potilaslistan ja ryhdyin hommiin. Puolen tunnin päästä seisoin ylihoitajan työpöydän ääressä, kerroin tilanteen ja tulin suurin piirtein heitetyksi ovesta ulos. Se juoksi vielä mun perässä hissille ja sanoi et soitat sit huomenna – tänään - heti aamusta työvuorojärjestelijälle ettet tuu töihin.

Matkalla autolle soitin ensin L:lle ja sit Jamekselle ja ilmoitin tarvitsevani parempia huumeita. Puoliviideltä istuin taas Jameksen luona ja se suihkutti selkään jääsuihketta ja lähetti apteekkiin reseptin – parempia huumeita. Vikaks se muistutti että lasillinen tai kaksi viiniä ei varmaan olis myöskään pahasta.


Tänään heräsin nukuttuani suloisessa lääkepöhnässä ja tunnustelin hetken tilannetta sängyssä. Matkalla alakertaan soitin työvuorojärjestelijälle ja sit osastolle, en tule töihin tänäänkään. Aamukahvin kanssa nappasin taas vähän lisää niitä hyviä huumeita.

mun uudet parhaat kaverit

hyviä huumeita

2 kommenttia:

  1. Voi eiiii, mutta onneksi on James ja pieni dizziness. :/

    VastaaPoista
  2. Oi joi! Parane pian!

    T: Anna

    VastaaPoista

Kokeillaan miten tää kommentointi sujuu näin... Kerro mitä mietit. Jos et halua rekisteröityä, olet tervetullut laittamaan mulle sähköpostia tahdonasiat@gmail.com, tai kommentoimaan Facebookin kautta.