Siirry pääsisältöön

lokakuun eka kuvina - 2014





 Vain yksi jalka

 Toinen löytyy täältä



 jos joku on varmaa, niin se että tiskikoneen elämä jatkaa tasaista kiertokulkuaan



 keskiviikkona on jannujen vapaapäivä ja lounaslaatikkorumba tanssitaan hetkessä
















 eka bussi tulee aikataulussa


 meidän bussi melkein vartin myöhässä










 ...ja se täyttyy taas






 K:ta harmittaa kun UPS:n pojat tulee niin hitaasti

 syliaikaa

 kuinka monta päivää siihen Halloweeniin nyt olikaan



 Kummitäti T pelasti tietämättään meidän aamun tuliaisillaan







 K puree kynsiään ja ne näyttää usein tältä


 ehkä mä vielä jonakin päivänä pääsen taas vessaan yksin, muuallakin kuin töissä

 taas harmittaa - en muista mikä

 kilparata maalarinteipistä


 L tulee kotiin kaupasta

 huomaan että M on kirjoittanut kootut selitykset kotitehtäväänsä


 vihdoinkin se tuli

 ja mikä valtava pettymys, kun se olikin M:n paketti














 se on "undead mummy"







 no nyt tuli jannujenkin legot




 tutkanpaljastin pärähtää vähän ennen nopeusnäyttöä


 kurpitsan aikaan





 tää talo saa mut aina hymyilemeään






 tän vuoden rokote on nyt sit hoidettu eikä tarvinnut edes istua alas vaan piikki iskettiin käsivarteen siinä seistessä

 haen kupin teetä alakerran ravintolasta


 maisema kahden aikaan








 sama maisema viiden jälkeen







 ja kahdeksalta














Kommentit

  1. Kyllä sulla on touhua, tohinaa ja tekemistä elossasi!Nää kuvasarjat aina muistuttaa siitä. Kivoja kuvia! :)

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

lauran viinikiireet

Kirjoitan tällä kertaa aiheesta josta en itse juuri tule puhuneeksi, en puhu siitä koska kaikkien näiden vuosien jälkeenkin muisto on yhä arka, se on arka kuin huonosti parantunut haava ja sen haavan suola on häpeä. Se on se häpeä, jota kannoin mukanani lapsuuteni, nuoruuteni ja nuoren aikuisuuteni. Häpeä jonka kanssa elin ennen kuin opin erottamaan itseni yksilönä perheestäni, sairauden ihmisestä ja kuoliaaksi vaietun hiljaisuuden kulissien takana totuudesta. Minun lapsuuteni oli totta vaikkei kukaan tiennyt mitä suljettujen ovien takana tapahtui. Miksi tänään? Miksi kaikkien näiden vuosien jälkeen? Miksi ei anna menneiden vaan olla menneitä? Siksi että tänä aamuna höräisin aamukahvini väärään kurkkuun ja sen sumpin mukana ilmeisesti pussillisen herneitä nenään lukiessani Helsingin Sanomien kolumnia jossa Laura Friman kertoo meille että hänellä on alkoholiongelma – Laura on siis alkoholisti.  Aina meille tulee tää viinikiire, sanoo lapseni – Minulla on alkoholiongelma, ja aion tehdä a

2.000

On ehkä osuvaa, tai sitten ei, että kahdestuhannes kirjoitus keskittyy suomen kieleen ja vähän suomalaisuuteenkin. Siihen kauniiseen ja rakkaaseen, kieleen jota minun omat lapseni eivät puhu. Kieleen, joka minun lasteni mielestä on lähinnä aika sekava, sillä miten kukaan voi tietää onko kuusi tulessa vai kakussa kuusi siivua. Näiden vuosien aikana olen todennut että on aiheita jotka kiinnostavat lukijaa vuosi toisensa jälkeen. Sellaisia ovat koulujärjestelmä, ihan tavallinen arki ja sitten juuri tämä, kysymys lasten kielitaidosta ja meidän kotikielestä.  Ylläoleva keskustelu käytiin meidän ystävien teinin kanssa. Nämä lapset ovat syntyneet Suomessa, molemmat vanhemmat ovat suomalaisia ja lapset ovat käyneet suomikoulua vuosia. Silti englanti on heilläkin se vahvempi kieli.  Tämä ja monia samankaltaisia keskusteluita käydään niissä perheissä, joissa lapset kasvavat kaksi, tai useampikielisessä kodissa, maassa, jossa valtakieli ei ole suomi. Mitä vanhemmaksi lapset kasvavat sitä enemmän

satunnaisia asioita

Etsiessäni tilastotietoja ihan toiseen asiaan, tuli mieleen että voisin kirjoittaa satunnaisia, enemmän tai vähemmän kiinnostavia asioita täältä Yhdysvaltain länsirannikon pohjolasta, Washingtonin osavaltiosta joka, ehkä Pearl Jamia, Nirvanaa ja Starbucksia lukuunottamatta, on kohtalaisen tuntematon maailmalla.  Aloitetaan maantiedosta ja historiasta. Washingtonin osavaltio sijaitsee Yhdysvaltain länsirannikolla ja ei ole sama asia kuin Washington, DC. Washingtonin osavaltio liittyi unioniin marraskuun 11, 1889 ja on Yhdysvaltain #42 osavaltio. Washington on myös ainoa osavaltio, joka on nimetty presidentin mukaan. Washingtonissa on viisi aktiivista tulivuorta. Niistä korkein on Mount Rainier (kuvassa) jonka huippu kurottaa 4392 metrin korkeuteen. Viimeisin tulivuorenpurkaus tapahtui 2004–2008 Mount Saint Helensin purkautuessa. Noiden vuosien aikana tulivuoresta purkautui arviolta 100 miljoonaa kuutiota laavaa. Vuorta pidetään Yhdysvaltain toiseksi vaarallisimpana tulivuorena.  Kaskadi