Siirry pääsisältöön

pullopommi

08:10 saattelen K:n koulubussiin O:n odottaessa kuistilla.

08:25 parkkeeraan auton M:n pysäkille sateen harmaassa aamussa. O haluaa jäädä autoon ja jätän sen seuraksi mun puhelimen peleineen.

08:35 koulubussi tulee viitisen minuuttia myöhässä. Saatan M:n bussiin ja jään odottamaan että se lähtee. Vilkutan ja kävelen takaisin autolle.

08:45 olen takaisin autossa. Kysyn O:lta miten se pärjäs ja se kertoo et mun puhelin oli soinut. Näen koulupiirin puhelinnumeron ja kuuntelen liikkeellelähtiessäni viestin. Se menee jotakuinkin näin: ”Emily Dickinson ja Explorer koulujen koulupäivä on tänään peruutettu. Koulu on suljettu poliisitoiminnan takia.”

08:46 soitan puhelinnumeroon. En varsinaisesti ole huolissani viestistä. Poliisitoiminta kun voi tarkoittaa karhua koulun lähistöllä, poliisin apua vaatinutta perheriitaa viereisessä korttelissa tai jonkun pilanpäiten soittanutta pommiuhkaa viereisellä yläkoululla. Olen lähinnä huolissani siitä missä K on. Se kun on lähtenyt bussilla kouluun miltei 40 minuuttia takaperin, sinne kouluun joka tänään on suljettu. Vihdoin saan jonkun langanpäähän. Kysyn mihin jo kouluun lähteneet oppilaat on toimitettu, ja saan vastaukseksi että ne on siellä viereisessä yläkoulussa – jumppasalissa. Samaan aikaan mua vastaan ajaa K:n koulubussi.

08:48 olen perustuen jonkinlaiseen intuitioon kääntynyt ympäri ja ajan tallapohjassa takaisin kotiin. Muutaman sadan metrin päästä näen että K:n koulubussi seisoo meidän talon edessä. Lisään vauhtia entisestään ja mulla on siinä 40km/h alueella vauhtia varmasti ainakin 70km/h ennenkuin kiilaan bussin eteen. Jimmy vilkuttaa mulle, avaa bussin oven ja me yhdessä kaivetaan K bussin uumenista. Kysyn Jimmyltä tietääkö se mitä on tapahtunut, se sanoo että koulun pihalla on räjähtänyt kotitekoinen pommi.

08:51 palaan takaisin alkuperäiseen ajosuuntaan ihan kuin en olisi koskaan mistään kuullutkaan. Puhelin soi ja saan seuraavan automaattiviestin; ”Dickinson ja Explorer koulujen oppilaat on toimitettu Evergreen Middle Schoolin juhlasaliin ja heidät pitää noutaa välittömästi. Katson peilistä takapenkillä istuvaa lasta ja mietin että tiedotus tulee vähän jälkijunassa ja ”pikkasen” ontuen, jos ei suorastaan virheellisenä. Mietin pääsikö ne muut lapset kotiin? Onko niitten vanhemmat niitä vastassa, vai ehtikö ne lähteä töihin tai kauppaan tai viemään vanhempia sisaruksia kouluihinsa.

08:53 mulle tulee mieleen että onkohan O:llakaan koulua, sen kouluhan on siinä vastapäätä, tien toisella puolen. Soitan kouluun ja saan vastauksen että on ne auki, mutta sinne voi poliisien ja uutiskameroitten takia olla vaikeeta päästä. Päätän ajaa takakautta, pääsen sujuvasti koululle ja kääntyessäni koulun pihaan pysäytän, avaan ikkunan ja kysyn siinä seisovalta poliisilta onko kukaan loukkaantunut. Poliisi sanoo et kaikki on hyvin. Meidän päällä pyörii uutisryhmän helikopteri. Tunnelma on suoraansanottuna aika surrealistinen.

09:03 seison O:n luokkahuoneessa ja juttelen opettajan kanssa. Käytävällä apuope vakuuttaa vanhemmille että niitten lapset on turvassa ja mä huomaan miettiväni ettei mulla käynyt mielessäkään etteikö ne olis turvassa. Mun järjenjuoksulla tää lähentelee universumin turvallisinta osoitetta tässä kohdassa, onhan paikalla koko kaupungin poliisivoimien lisäksi kunnan sheriffi ja jopa FBI. Joku valmistelee lehdistötilaisuutta O:n koulun aulassa.

09:12 istun K:n kanssa aamuliikenteessä matkalla aamukahville D:n kanssa. Puhelin soi taas ja koulukuljetusten edustaja haluaa kertoa mulle että eskarilaiset on lähetetty takaisin koteihinsa, ja että niitä pitäis olla siellä vastassa. Kiitän soittajaa, katson kelloa ja totean ajatuksissani että K on istunut takapenkillä nytkohta puoli tuntia. Mitä jos oikeasti saisin vasta nyt kuulla että ne palautetaan kotiin. Missä K olis nyt? Siellä bussissa? Yläkoulun juhlasalissa?

09:22 olen sen kahvilan parkkipaikalla K:n kanssa kun puhelin soi taas. K:n opettaja kysyy onko K päässyt takaisin kotiin, ja olenko jo kuullut ettei tänään ole koulua. Totean kuivahkosti että K on istunut mun kyydissä jo melko kauan.

Kymmenen jälkeen koko koulutoimen johtajalta tulee sähköposti. Siinä kerrotaan että koulun pihalla on aamukahdeksalta – siis puolisen tuntia ennen koulun alkamista – räjähtänyt ilmeisen kotitekoinen, heikkotehoinen pullopommi. Räjähdyksen yhteydessä on loukkaantunut lievästi kaksi koulubussinkuljettajaa, ja että heidät on toimitettu sairaalahoitoon mutta molemmat loukkaantuneet ovat jo päässeet kotiin sairaalasta. Samassa sähköpostissa suositellaan asiasta puhumista lasten kanssa, mikäli nämä puhuvat aiheesta ja kerrotaan että koulupsykologi on huomenna paikalla koulussa ja tapaa mielellään sekä oppilaita että näitten vanhempia.

Edelleenkään mua ei pelota. Edelleenkin olen sitä mieltä että tän on kaikessa älyttömyydessään pakko olla joku teinien ”pila”. Sellainen jonka piti olla vaan hassua ja hauskaa, mutta aiheutti kuitenkin parin ihmisen joutumisen sairaalahoitoon ja totaalisen kaaoksen maanantaiaamuna. En tiedä, ehkä pitäis pelottaa. Ei kuitenkaan pelota yhtään.

Jos tää olis tapahtunut M:n koululla olisin aivan tolkuttoman huolissani tyttärestäni. Huolissani siksi että mä tiedän miten ahdstavaksi se tällaisen kokis. Nelivuotias pikkupoika sen sijaan on sitä mieltä et oli aivan mielettömän hupaisaa et joku oli ihan oikeesti yrittänyt räjäyttää niitten koulun. Se oli tasan eka asia minkä se kertoi O:lle kun se hyppäs tänä aamuna bussista auton takapenkille, mistä se oli saanut aiheesta tietää? Todennäköisesti koulubussin radiosta, siis siitä missä ne puhuu sen kuljetuskeskuksen kanssa. Onneksi koko asia oli jo unohtunut siinä vaiheessa kun me haettiin M koulusta.


Muistan omasta nuoruudestani että Helsingin lukioissa oli jo silloin säännöllisesti näitä pommiuhkia. Silloin ei koskaan mitään löytynyt, mutta saatiinpahan tunti tai kaksi vapaata ja parhaimmassa tapauksessa meidät lähetettiin kotiin.

uutiskuva King5 - koko juttu täällä

Kommentit

  1. Huh, huh! Tosi häiriintynyt tyyppi/tyypit, jotka tuollaista tekee. On pikkasen vielä eri asia pelotella kiusalla ja uhkailla olemattomilla pelotteilla (vaikka sekin on tosi väärin) kuin oikeasti tehdä pommi, joka sitten vahingoittaa ihmisiä. Onneksi kukaan ei kuollut! Herää vain kysymys, mitä tuollainen hullu keksii seuraavaksi, kun oppii tuhoavampien aseiden tekoa tai käyttöä. Jostain ne koulusurmaajatkin aloittaa ja tuossakin olisi ehkä joku voinut kuolla tai ainakin sokeutua, kun olisi tarpeeksi pahasti osunut. Toivottavasti rikollinen saadaan kiinni ja vastuuseen teoistaan.

    Usein koulusurmaajien teot saa copycat-metkijoita ja ihailijoita teoilleen. olikohan tämäkin sen suuremman verilöylyn innoittama teko, herää kysymys.

    MIX

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, kyllä. Mä uskon - tietämättä mitä tällaisen tyypin päässä oikeesti liikkuu - että tää liittyi joko jotenkin perjantaiseen Halloweeniin ja oli tosiaan vaan jonkun teinijoukon "prank", sellainen joita pojat tekee kun ne on tyhmiä eikä vielä nuoruuden huuruissaan muista pysähtyä ajattelemaan, TAI sit tää tosiaan oli sen koulusurmaajan vanassa tehty yritys saada aikaan jotakin vastaavaa.

      Niin tai näin. Sairasta ja tyhmää.

      Poista
  2. Kotitekoiset pommit eivät ole mikään leikin asia, eivätkä kevyt asia! Netistä löytyy ohjeita sellaisiinkin pommeihin, joilla pystyy tappamaan ja vahingoittamaan kymmeniä tai satoja ihmisiä. Joissain surmaiskuissa on käytetty nimenomaan itsetehtyjä pommeja.

    Jo väärin suunnattu tai rikkinäinen ilotulitusrakettikin voi viedä ihmiseltä näön. Kyllä jokainen pomminvirittelijä tajuaa, että joku voi pommin takia vaurioitua pahasti tai tulla sokeaksi. Sairasta, että jotkut tekevät tuollaista pahaa. Ihan normaali tervepäinen ihminen ei rakentele ja kuljeta koulun pihalle minkäänlaisia pommeja, psykopaatit ja muuten häiriintyneet kyllä.

    Vähemmän sairaat yksilöt voivat jekulla pelotella olemattomalla pommilla, koska siinä ei kukaan kuitenkaan yleensä vahingoitu ellei sitten joku vanhus tms saa säikähdyksestä sydänkohtausta tai herkkä lapsi jotain traumaa. Mutta se, että joku OIKEASTI vie ihmisterveydelle vaarallisen pommin koulun pihaan on todella vakava asia, jota ei kannata vähätellä.

    USA:ssa on maailman länsimaista suurimmat arki-ja katuväkivallan tilastot ja suurimmat kuoleman ja vammautumisen tilastot näissä tapauksissa. Mistä se kertoo? Yhteiskunnassa kytevästä eriarvoisuuden aiheuttamasta katkeruudesta, liian monista huonolle hoidolle jääneistä yksilöistä,kovien arvojen kilpailuyhteiskunnasta, jossa lapset ja nuoret saavat liian vähän huomiota ja hoivaa, kun vanhemmat painavat maailman pisimpiä työtuntimääriä viikossa ja näin nuoriso on erityisen altis syrjäytymään ja häiriökäyttäytymään? Vai mitä tapahtuu?

    Jossain mättää, kun USA johtaa näitä länsimaisia katu/koulu yms-väkivaltatapahtumatilastoja! Ja se ei näy vain tilastoissa vaan perusamerikkalaisten arkielämässäkin kuten havaita saattaa. Ei USA:ssa ole väkivaltaa kaduilla ja kouluissa Länsi- Eurooppaa enemmän vain elokuvissa kuten joku juuri väitti...USA:ssa on väkivaltaa muuta vaurasta länttä enemmän oikeastikin! Onneksi Obama ei hyssyttele vaan yrittää saada isoja muutoksia USA:n yhteiskunnallisiin rakenteisiin ja ihmisten arvomaailmaan aikaiseksi. Jospa sitä kautta asioihin tulisi muutosta parempaan suuntaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tiesitkö etten enää jaksa lukea näitä antiyhdysvaltapropagandakirjoituksia. Vastaat varmasti ettet kirjoita näitä mulle vaan saadaksesi muut heräämään tähän kauheuteen, ja mä taas uskon että muutkin lukijat on nyt lukeneet tän riittävän monta kertaa hypätäkseen sun kommenttien yli.

      Tässä maassa mättää monikin asia, toisaalta täällä on taas moni asia hyvin. Obama taas on Yhdysvaltain epäsuosituin presidentti toisen maailmansodan jälkeen.

      Poista
    2. Tottakai Obama on epäsuosittu, koska hän ajaa tiukempia aselakeja USA:an, jotta katuväkivalta vähenisi. Hän ajaa myös yleistä terveydenhoitoa kaikille, myös niille tätänykyä syrjäytyneille vakuutuksettomille ja vähävaraisille. Obaman ajamat muutokset olisivat pois rikkaimpien rebulikaanien rahapusseista ja lisäisivät maan vakautta ja vähentäisivät maan rikkaiden ja köyhien välistä kuilua. Tottakai vauras konsevatiiviväestö on tälläisiä hyviä uudistuksia ajavaa rohkeaa presidenttiä vastaan. Aseitakaan ei saisi enää niin helposti. Voi oishan se monesta niin kauheaa. Maan vakauttaminen maksaisi etuoikeutetuille ja heitä hännysteleville liikaa. Totta kai Obama ei ole suosiossa. Hän haluaisi muuttaa maan Villistä lännestä, tasapainoiseksi ja oikeudenmukaisemmaksi länsimaiseksi valtioksi muiden tasapainoisempien maiden joukkoon. Sehän ei sovi kaikkien pirtaan.

      Poista
    3. Mietipä Yksis miksi muissa USA-mammojen blogeissa ei ole yleensä niin yhteiskuntakriittistä kommentointia USA:n epäkohdista. Oiskohan yksi syy se, että muissa USA-mammojen blogeissa ei ole niin ylenpalttista USA-hehkutusta vaastaan Suomi-mollaus. Totta kai metsä vastaa niin kuin siihen huudetaan ja näitten sun USA-hehkutusten ja Suomi-mollausten jälkeen on täysin ymmärrettävää, että sun ihkun maas epäkohdista puhutaan. Ettet ehkä vasta enää niin jaksasi mollata Suomea verrattuna USA:an, varsinkin kun mitään todella päteviä ja isoja perusteita sun verteilullesi USA vastaan Suomi USA:n eduksi ei ole. Paitsi tietty se, että te olette valinneet USA:n, joten kaipa se on maailman ihananin ja mahtavin maa.

      Poista
    4. Itseasiassa nämä sun blogisi kommentit ovat usein niintä kaikkein kiinnostavimpia ja parhaiten perusteltuja juttuja sun blogissa. Tosin varmaan muitakin mielipiteitä löytyy, mut tää oli mun.

      T: Hanski

      Poista
    5. Nyt sä Yksi varmaan pystyt vähän samastumaan siihen tunteeseen, että me kaikki sun blogisi lukijat emme oikein jaksa innostua sun antiSuomipropagandakirjoituksistasi, joita sulta aika ajoin putkahtelee. :D

      Poista
    6. En varsinaisesti koe olevani antisuomi yhtään sen enempää kuin proyhdysvallat. Koen ihan aidosti että tämä on hyvä maa mun lasten kasvaa, samalla tiedostaen että moni ajattelee toisin. Olen edelleen sitä mieltä että Suomi on monessa lapsivihamielinen maa, enkä usko olevani yksin sen ajatuksen kanssa. Jos terveydenhuolto täällä on epätasa-arvoista on se epätasalaatuista Suomessa ja myös täältä katsottuna pelottavan ylhäältäohjautuvaa lääkärin tietäessä potilasta paremmin mikä on tälle parasta, jopa siinä määrin ettei potilaalla ole oikeutta tavata lääkäriä ennen toimenpidettä.

      Mun kirjoituksia ei myöskään tarvitse kenenkään lukea. Kirjoitan jatkossakin siitä mitä mieleen putkahtaa.

      Poista
    7. Ai niin, oliko se niin kuten aiemmin kirjoitit toisessa bloggauksessa, että toivot, ettei kukaan kommentoi ainakaan siitä syystä, että haluaisi tuoda esille omia mielipiteitään?

      Eli on siis OK, että sinä tuot esiin, miten sinusta Suomi on lapsivihamielinen maa tms. Mutta se ei ole OK, jos joku lukijasi haluaa tuoda esiin mielipiteensä, että USA on melkoisen turvatton maa muihin länsimaihin verrattuna tai epäoikeudenmukainen tai että on surullista, että USA:ssa monilla vakuutuksettomilla ei ole mahdollisuutta edes perusterveydenhoitoon.

      Niin eli onko tää vain sun mielipiteitten ilmaisupaikka ja muut pysykööt hiljaa, jos eivät omista samoja mielipiteitä kuin sinä.

      Miksi sulla on oikeus toitottaa mielipiteitäsi Suomen epäkohdista, mutta muilla ei ole oikeutta toitottaa mielipiteitään USA:n epäkohdista. Onko tämä vain sun mielipiteitten ja ajatusten julkituomista varten perustettu foorumi, jossa ei hyvällä katsota avointa keskustelua aiheista, joita bloggaamisesi ja mielipiteesi herättävät.

      Pitkään ulkosuomalaisena elänyt

      Poista
  3. Huh huh! Onneksi en asu Jenkeissä! Voisinpa vaikka sanoa.

    Tiedätkö Yksis, me ei enää jakseta lukea sun päivittelyjäsi, että "Huh, huh! Onneksi en asu Suomessa! Milloin mistäkin syystä siis. paljon vähäpätöisimmistä syistä kuin miksi moni suomalainen ei haluaisi asua jenkkilässä.
    Kentajenkkiläiset ei niinkään vähättele maansa ongelmia. Mutta kaipa sellainen joka on muuttanut turvallisemmasta maasta vähemmän turvalliseen, haluaa joka välissä aina painottaa, miten EI PELOTA; EI PELOTA...täällä on ihan turvallista. No, sairaaloihin tulee omalla maan kolkalla massa- ammuskelioitten uhreja ja omien lasten kouluun pommi." Mut kuulkaa.Tää vimeisinkin oli siis ihan vaan epäonnistunut pilailu. Korostan , ettei mua pelota! "

    Jotenkin vastenmielistä tuo sun uho, ettei sua yhtään pelota. Varsinkin kun lukee sen sitä vasten, kun oot kuukausikaupalla kirjoitellut, miten ihanaa Jenkeissä on Suomeen verrattuna asua ja miten turvallista ja miten siellä ei ole yhtään Suomea turvattomampaa. Sitten kun jotain taas sattuu, niin on ilmeisesti jonkun sortin defenssimekanismi uhota, että kuulkaas, älkää luukokaan,että mua pelottais, mua ei pelota yhtään!

    En ihmettele, että sun kirjoitustyyli ärsyttää monia ja saa vastareaktioita aikaan!

    Suomimutsi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No mutta hyvänen aika, eihän tätä tarvitse lukea! Kantajenkkiläinen? Siis intiaani? Ja ei, mua ei pelota eilisen tapahtumat, ehkä pitäis, en tiedä. En kuitenkaan usko tänään yhtään sen enempää kuin sunnuntainakaan että joku haluais tappaa mun lapset.

      Poista
    2. Kantajenkkiläinen lienee ihminen, joka ei ole Jenkkilän maahanmuuttaja vaan maan asukas syntymästään tai jopa useamman sukupolven takaa.

      Juu, en itse olis kovin huolettomalla asenteella, jos mun lapsen koulussa ois räjähtänyt pommi ja tekijää ei ole vielä edes saatu kiinni, mutta jokainen taplaa tyylillään.

      Poista
    3. Arvattavasti nämä tapahtumat on kaikkien huulilla... koulubussipysäkillä, kouluissa, kaupassa, silmälääkärissä, kahviloissa... vielä en ole kuullut yhdenkään olevan sitä mieltä että joku oikeesti yritti räjäyttää sen koulun. Kaikki tuntuvat olevan sitä mieltä että tää oli teinien typerä, käsistä riistäytynyt pila. En siis ole yksin pelottomuuteni kanssa.

      Poista
    4. Tuo sinun "pelottomuutesi" onkin muuten jännä juttu, josta olisi kiinostavaa kuulla enemmänkin. Puolisen vuotta sitten kirjoitit, että sinulla on taipumus ahdistua ja pelätä lähes kaikkea kuviteltavissa olevaa kuten M:lläkin. Tämän takia kuulema päädyit syömään niitä ahditus-tai mielialalääkkeitä, jotka ilmeisesti nostavat aivojesi serotoniinitasoja.

      Etkö siis ennen lääkkeitten käyttön aloittamistasi ahdistunutkaan ja pelännytkään mm turvallisuutesi ja perheesi turvallisuuden puolesta? Näin luulin. Mitä tarkkaan ottaen siis pelkäsit ja turruttaako tuo lääke tosi tehokkaasti lähes kaikki pelon tunteet?

      Miia

      Poista
    5. Onko pään työntäminen pensaaseen joku yleisjenkkiläinen tapa lietsoa valeheellista turvallisuudentunnetta? Siis haloo: Kuinka kukaan voi luulla, että pommin räjäyttäminen koulun pihalla voi olla vain pila, joka meni liian pitkälle. Jos joku varoittaa olemattomasta pommista ja saa koulun paniikkiin, niin se nyt voisi juuri ja juuri olla liian pitkälle mennyttä pilaa reaktion toivossa.

      Jokainen normaaliälyinen kuitenkin tajuaa, että pommi voi satuttaa, sokeuttaa ja pahimmassa tapauksessa jopa tappaa. Nytkin tuli haavoittuneita. Ihminen, joka laittaa pommin jonnekin tietää mahdollisesti satuttavansa, haavoittavansa, tuhoavansa. Tälläinen ihminen ei välitä siitä. Hän saattaa jopa nauttia ajatuksesta. Todennäköisemmin nauttii sairaalla tavalla, miksi muuten vaivautuisi hommaan lähtemään.

      Takana on pakko olla syvästi häiriintynyt tai katkeroitunut ihminen, jonka arvot ja/tai mielenterveys eivät ole kunnossa. On itsepetosta uskotella asiaa millään muotoa harmittomaksi.

      Rausku

      Poista
    6. Miia. Ahdistuslääkkeen tarkoituksena on käsittääkseni vähentää ahdistuneisuutta ja helpottaa oloa. Ahdistuslääkitys auttaa myös asettamaan asioita oikeisiin mittasuhteisiin. Näin on tapahtunutkin. Moni pelko on saanut järjellisemmät mittasuhteet. Tässä olis voinut käydä huonommin. Pulloon olisi periaatteessa voinut koskea lapsi. Näin ei kuitenkaan käynyt.

      Poista
    7. Ihmisiähän siinä yritettiin vahingoittaa ja siinä onnistuttiinkin, tosin ehkä tarkoitus oli haavoittaa vielä useampia. Eihän koulua yritetä räjäyttää, jos pommi on pihalla vaan ihmisiä jahdataan.

      Poista
    8. Et nyt Yksis ihan vastannut kysymykseeni. Kerroit silloin aiemmin, että ahdistuit ja pelkäsit lähes kaikkea ja ajattelit aina lähes kaikesta, mitä jos... Miten on siis mahdollista, että et muka ole pelännyt koskaan turvallisuutesi ja lastesi turvallisuuden puolesta siellä USA:ssa asuessanne, vaikka kuitenkin kerroit ennen lääkityksesi aloittamista pelänneesi lähes kaikkea mahdollista mitä voisi tapahtua kuten tyttäresikin?

      Miia

      Poista
    9. En ole aieminkaan pelännyt perheeni turvallisuuden puolesta. Siis sellaista ulkopuolista uhkaa että kotiimme tunkeutuisi joku ulkopuolinen tai pitänyt lasten kouluja jotenkin vaarallisena ympäristönä.

      Enneminkin olen pelännyt liikenneonnettomuuksia, rattijuoppoja, sairauksia.

      Poista
    10. Rausku, pullopommin tekemiseen tarvitaan l'hinn' muutama teini/ik'inen jotka haluaa pilailla. Tavoitteena oli tuskin tappaa ketään limupullolla, ruokasoodalla ja etikalla.

      http://www.instructables.com/id/Good-Old-Fashioned-Baking-Soda-and-Vinegar-Bomb/

      Poista
    11. Pullopommejakin voidaan tehdä hyvin monenlaisia ja vaarallisuusasteiltaan erilaisia. Vaarallisuus riippuu siitä, mitä räjähtäviä aineita pulloon on pantu. Ja ihan juuri teini-ikäisetkin ovat tehneet isojakin massamurhia. Kyllä teini-ikäisetkin osaa tappaa. Se on ikävällä tavalla huomattu. En lähtisi vähättelemään tälläistä tapahtumaa, jossa tuli jo loukkaantumisiakin ja paljon pahemminkin olisi voinut käydä.

      Rausku

      Poista
  4. Voisin sanoa kaikille naille anonyymeille jotka vain valittavat, etta siirtyvat toisiin blogeihin. Eihan tata ole pakko lukea! Ma luen mielellani Yksiksen ajatuksia perheesta, elamasta, Usasta ja Suomesta. Mutta naista tyhjanpaivaisista kommenteista olen saanut tarpeekseni.

    terveisin ulkosuomalainen

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Anonyymille voisin sanoa, että ihmiset siirtyy yleensä lukemaan blogeja, joissa on heitä ärsyttäviä bloggaajia. Tällöin on niin hauskaa päivitellä, mitä provosoivaa ja typerää ja huonosti perusteltua bloggaaja taas on näitten lukijoitten mielestä laukonut. Monet ihmiset tykkää katsella toisia vähän ylhäältä alaspäin.

      tulee vaikutelma, että Yksi katselee Duomea ja suomalaisia usein vähän nokan vartta alaspäin ja osa lukijoista taas katselee Yksitä ja tämän mielipiteen laukomisa hiukka nenun vartta alaspäin.

      Ja mitä enemmän Yksis lukijoitaan ärsyttää, sen taatummin ne tulee tänne lukemaan ja ehkä jopa kommentoimaan.

      Vastakkainasettelut ja negatiiviset tunnereaktiot saavat maailmassa puolin ja toisin enemmän liikettä aikaan kuin sympatiat- ehkä voi sanoe, että valitettavasti.

      Jos Yksis kirjoittaisi vähemmän provokatiivisesti, haukkuisi vähemmän Suomea ja kehuisi vähemmän Yhdysvaltoja Suomeen verrattuna tällä blogilla olisi vähemmän lukijoita ja kävijöitä-se on fakta.

      Samoin , jos Yksis kaunistelisi ADHD/autistiperheensä arkea ja reaktioitaan sekä mielipiteitään lukijoita kävisi vähemmän.

      Tässä blogissa Yksis tuo suoraviivaista luontoaan avoimesti esiin ja se näkyy kaikessa- myös lukijakommenteissa ja siinä, että täällä käy aika paljon lukijoita. Hienotunteisempi ja miedompi bloggaustyyli muuttaisi kommentteja ja saattaisi vähentää lukijoiden määrää.

      Yksis tykkää valittaa milloin mistäkin , varsinkin Suomen asioista. Lukijoistakin osa tykkää valittaa, esim Yksiksen asenteista.

      Mitä räväkämmäksi homma menee, sen enemmän täällä valitetaan ja ehkä myös kehutaan. Ollaan puolesta ja vastaan.

      Yks analysoija

      Poista
    2. Kiitos Analysoijalle hyvästä analyysistä!

      Poista
  5. Voi ei! Kyllä teilläpäin nyt sattuu ja tapahtuu kaikkea rankkaa! Onni onnettomuudessa, että tässä tapauksessa ei tullut kuolonuhreja. Toivottavasti elämänmeno rauhoittuu pian ja uutiset ovat iloisempia. Ja toivottavasti tekijä saadaan kiinni ja vastuuseen.

    Anna

    VastaaPoista
  6. Täällä kun on niin fiksuja kommentaattoreita (joilla omaakin kokemusta muilla mailla olosta, onko? eikö?) niin yleensähän se menee niin, että se tuntuu hyvältä ja oikealta, minkä on valinnut. Niin sen pitääkin olla, muuten pitäisi valita toisin. Ei siihen auta kenenkään vänkäämiset, että tässä ja tuossa olet väärässä.
    Enkä tajua jatkuvaa vastakkainasettelua Suomen ja USA:n välillä. Onhan maailmassa aika monta muutakin maata - miks näitä pitäis koko ajan verrata kaikessa toisiinsa? Ihan ku nää kaks ois jotkut vastakkaiset järjestelmät, joiden välillä on menossa tärkeäkin kamppailu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos taas Reetta hyvästä kommentista!

      Poista
    2. Yksis on asunut sekä Suomessa että USA:ssa ja on ottanut asiakseen vertailla näitä kahta maata täällä blogissaan aika ajoin luoden tällöin vastakkainasetteluja. Tähän sitten osa lukijoista on tarttunut ja osa tuo esiin toista näkökulmaa kuin Yksis.

      Itse olen asunut ja opiskellut yliopistossa muualla kuin Suomessa melko pitkään. Aika moni nykyään asuu ainakin osan elämästään muualla kuin syntymämaassaan. Ehkä näin on myös tämän blogin lukijoissa. Aika moni heistä on jopa tällä hetkelläkin ulkosuomalainen . Olen havainnut tämän kommenteista.

      Maaru

      Poista
  7. Mä suosittelen sua kylmästi ottamaan kommenttien tarkkailun ja poistamaan tollaset, niin kuin suurin osa edellä.
    En ymmärrä miksi tää blogi kerää niin paljon p*skaa, itse paljon matkustaneena ja monessa maassa asuneena ihmettelen, miks Suomea pitää hehkuttaa, kun se kerran on niin monen mielestä maailman paras... eikö se sillon olis itsestään selvää?
    Ps. En koe myöskään USAa pelottavaksi, hullua ajatella noin :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen ajatellut sen kommenttien esihyväksynnän käyttöön ottamista. Toisaalta on ihan hyväkin että kaikki saavat sen suunvuoronsa. Tällä hetkellä musta kuitenkin tuntuu - voin olla väärässäkin - että näitä tietynsävyisiä kommentteja kirjoittelee lähinnä muutama tyyppi päätellen samana toistuvasta asiasisällöstä.

      Poista
  8. Mua hämmästyttää koulun toiminta tuossa tapauksessa. Siis vanhemmille lähetettiin viesti, että hakekaa lapset kotiin. Mitäs jos molemmat vanhemmat on töissä, eikä kukaan pääse hakemaan lapsia? Oon ymmärtänyt tuttujen yhdysvaltalaisten (jotka eivät ole koskaan asuneet Suomessa) puheista, että työnantajilta ei kauheesti löydy ymmärrystä sellaiseen, eikä esim. palkattomia vapaita tunneta ja irtisanomissuojaakaan ei juuri ole. Jos välitöntä uhkaa ei ollut, niin miksi mullistaa koko koulupäivä noin? Kyseessähän tosin taisi olla yksityinen koulu, joka ei vielä ole oppivelvollisuuteen kuuluva. Mut jos sä olisit ollut nyt töissä, niin olisko sun työnantajalle sopinut, että lähdetkin kotiin ja haet lapset? Olisitko saanut palkattoman vapaan? Olisko se tiennyt lisää töitä sun työkavereille? Tuskin ketään ainakaan noin nopeesti sais tuuraamaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. K käy ihan julkisen alakoulun eskaria joka on tarkoitettu pääsääntöisesti erityislapsille - mukana myös tukilapsia. Koko alakoulu oli eilen suljettu, ei välittömän vaaran vuoksi, vaan siksi ettei useampi sata lasta häiritsisi poliisitutkintaa.

      Kyllä täällä ihan samalla tavalla kuin Suomessakin voi valtaosalta työpaikkoja lähteä kesken päivän lapsen sairastuessa tai hätätilanteen vuoksi. Todennäköisesti mun työkaverit olis saaneet raskaamman työkuorman sille työvuorolle, mutta niinhän se taitaa elämässä muutenkin olla yllättävien tilanteitten sattuessa eteen. Osalla työpaikoista työntekijä jatkaa työntekoa kotona, tai tekee tunnit myöhemmin takaisin, osalla työkuorma taas jaetaan jäljellejäävien kesken.

      Poista
  9. Hui! Miten teidän lasten hermot ovat kestäneet näitä viimeaikaisia tapahtumia? Siitä koulusurmajutusta ehkä suojelit niiden pikkupäät vai onnistuiko? Entäs tää uusin tapaus? Miten esim M reagoi? Paheniko sen pelot ja ahdistus? Toivottavasti tilanne tasoittuu pian ja tulee rauhallisempia aikoja.

    T: Susanna

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Susanna. Kiitos kysymästä! Onnistuin. Niillä ei ole aavistustakaan mistään kouluammuskeluista - ikinä. Eilisen tapahtumista M ei myöskään tiedä mitään. En voi olla miettimättä niitä M:n kaltaisia lapsia jotka käyvät Dickinsonia tai Exploreria, jos tää olis tapahtunut M:n koulussa aihetta purettais meillä viikkoja vanhempien ja psykologien voimin. K:n mielestä se oli ehkä makeinta mitä tapahtua saattaa... joku räjäytti pommin koulun pihalla ja batmania olis tarvittu apuun. K:n maailma on sarjakuvien maailma.

      Poista
  10. Musta olis kiva jos kaikki nuo anonyymit kirjoittaisivat mielipiteensä rohkeasti omalla naamalla ja nimellä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä Anna kerran mietin et seuraavan kerran kun satun olemaan Suomessa kutsuisin kaikki anonyymit johonkin kahvilaan sanomaan ajatuksensa mulle ihan suoraan ;)

      Poista
    2. Siellä mäkin haluasin olla paikalla. Varmasti mielenkiintoinen keskustelutilaisuus, jos sinne nyt kukaan muu uskaltaisi tulla. Mutta kyllä me kahdestaankin keksittäisiin montakin aihetta josta väitellä :)

      Poista
    3. Joo ja sitten siinä tilaisuudessa ois kiva, että Yksiskään ei ois enää vaan nimimerkki vaan sais ihan oikean nimen, ehkä, ja samoin Anna R tai ehkä näytätte esimerkkiä ja tulette itse ensin esiin blogeissanne ihan oikeilla nimillänne. :)

      Sanna M

      Poista
    4. Mun blogi on perustettu lähinnä sitä varten, että perhe Suomessa voi seurata meidän elämää Jenkeissä. Joten sitä blogia varten riittää nimi Anna R.
      Yksis kyllä tietää kuka mä olen ja uskallan siitä huolimatta kommentoida kriittisessäkin mielessä tässä blogissa.

      Poista
    5. En ymmärrä miksi anonyymien kommentoijien pitäisi kommentoida omalla nimellä, vaikka itse bloggaajakaan ei kirjoita omalla nimellä.

      Poista
    6. Mikä juttu tää on? Ilmeisesti jotain kaksinaismoralismia.Miksi bloggaajat eivät poista anonyymina kommentointi mahdollisuutta, jos anonyymina kommentointi heitä jotenkin vaivaa. Ja toisaaltahan olisi hassua, että anonyymeina bloggaavat poistaisivat anonyymina vastaamismahdollisuuden.

      On myös huvittavaa, että anonyymeista kommenteista suurin osa on myönteisiä kehuja tyyliin nätti paita ja ihana piha, mutta niistä anonyymeista kommenteista ei valiteta ja vaadita nimeä esiin. Sitten kun tulee jokunen kriittisempi kommentti, anonyymeilta vaaditaan nopeasti oikeaa nimeä esiin. Miksi, mitä iloa siitä on? Miksi ei sitten vaadita niiltä kehujilta nimeä esiin?

      Ja miksi bloggarit eivät sano suoraan bloginsa sivupalkissa, että suostuvat lukemaan ja saamaan vain samaa mieltä olevia ja kehuvia kommentteja, jos asianlaita näin on Itseasiassa joku rehellinen bloggari onkin kirjoittanut sivupalkkiinsa, että hänen blogiinsa saa laittaa vain positiivista palautetta.

      Turha sitä on kiertoteitse vihjailla millaista kommentointia saa vain olla. Anonyymimahdollisuuden voi poistaa. Voi julkaista vain sellaisia kommentteja, joissa on edes sähköpostiosoite tms tunnistin, jos asia on niin tärkeä. Voi kertoa myös palkissa suoraan, mitä saa kommentoida ja mitä ei.

      ANONYYMI

      Poista
    7. No ihan vaikkapa samasta syystä kun voi sanoa aamulla bussissa jollekin että sillä on nätti takki tai kivat hiukset, mutta vastaavasti ei ole sopivaa sanoa sille kanssamatkustajalle että se on sun mielestä ruma.

      Bloggaan nimellisesti anonyyminä, koska käsittelen oman elämäni lisäksi myös omaa perhettäni ja lapsiani. Entä sinä ANONYYMI lukijani? Minkälainen perhe sinulla on? Minkäikäiset lapset? Oletko naimisissa? Mitä teet työksesi? Eipä siihen kovin kummoista salapoliisia tarvitse, jotta voi selvittää kuka mä olen.

      Poista
    8. Yleisen blogietiketin mukaan blogeihin voi ja on tapana antaa myös kriittistä palautetta ja eriäviäkin mielipiteitä vasta-argumenteiksi. Ehkä sinä pidät sitä sopimattomana, mutta se ei ole mikään yleinen normi. Suurin osa ei pidä sopimattomana sitä, että mikäli bloggaaja esim kutsuu Suomea lapsivihamieliseksi maaksi ja kehuu USA:a verrattuna Suomeen, niin kommentoija voi kritisoida näitä näkemyksiä ja kertoa esim Suomen hyvistä puolista verrattuna USA:an. Se, ketkä ihmiset ovat näiden mielipiteiden takana, ei ole oleellisinta vaan usein juuri argumentit ja niiden perustelut kiinnostavat.

      Jos omat näkemykset poikkeavat tästä yleisestä tavasta sietää myös kriittistä palautetta ilman ihmisten virallisia syntymänimiä, asian voisi ilmoittaa bloginsa palkissa tai poistaa koko anonyymina kommentointimahdollisuuden.

      En ole ollut kiinnostunut yrittämään selvittää mikä Yksis sinun persoonanimesi oikeasti on ja en ole vakuuttunut, että taitoni siihen riittäisivätkään.

      Kysymyksiisi: Minulla on mies ja kolme lasta ja olen naimisissa. Olen yksityisyrittäjä monipuolisesti mm viestintäalalla.

      ANONYYMI

      Poista
    9. Tässä linkissä on mielestäni mainio tiivistelmä yleisesti hyvänä pidetystä blogietiketistä. Jos joku suoltaisi henkilökohtaisiksi loukkauksiksi miellettäviä kommentteja, se olisi blogietiketin vastaista ja ne esim itse poistaisin. Sen sijaan normaali, asiallinen kritiikki ja vasta-argumentit ovat OK jopa ihan ilman virallista omaa nimeä. Näin yleisesti olen havainnut ajateltavan. Toki sitten erityisen herkkähipiäisiäkin ihmisiä löytyy, samoin niitä, jotka eivät ole juuri minkäänlaisesta kommentoinnista moksiskaan.

      https://www.aliupseeriliitto.fi/ajankohtaista/blogit/blogietiketti

      ANONYYMI

      Poista
  11. No olipahan taas kaikenmoisia kommetteja. Ma olen varmaan sokea kun en jotenkin huomaa hatkahtya etta yksis mollaa Suomea ja on tekee pro-USA postauksia....No mutta se siita ja paaasia etta kukaan ei loukkaantunut vakavammin ja lapset saatiin kaikki talteen nopeasti!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En mäkään... XD Mä aina vähän ihmeissäni luen näitä kommentteja kun en itse osaa lukea tekstejä nähtävästi samaan tapaan.

      / Älskling

      Poista
  12. Huh huijaa, kaikkea sitä tapahtuukin! Onneksi kukaan ei kuollut ja tilanne taitaa olla jo rauhoittunut.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

lauran viinikiireet

Kirjoitan tällä kertaa aiheesta josta en itse juuri tule puhuneeksi, en puhu siitä koska kaikkien näiden vuosien jälkeenkin muisto on yhä arka, se on arka kuin huonosti parantunut haava ja sen haavan suola on häpeä. Se on se häpeä, jota kannoin mukanani lapsuuteni, nuoruuteni ja nuoren aikuisuuteni. Häpeä jonka kanssa elin ennen kuin opin erottamaan itseni yksilönä perheestäni, sairauden ihmisestä ja kuoliaaksi vaietun hiljaisuuden kulissien takana totuudesta. Minun lapsuuteni oli totta vaikkei kukaan tiennyt mitä suljettujen ovien takana tapahtui. Miksi tänään? Miksi kaikkien näiden vuosien jälkeen? Miksi ei anna menneiden vaan olla menneitä? Siksi että tänä aamuna höräisin aamukahvini väärään kurkkuun ja sen sumpin mukana ilmeisesti pussillisen herneitä nenään lukiessani Helsingin Sanomien kolumnia jossa Laura Friman kertoo meille että hänellä on alkoholiongelma – Laura on siis alkoholisti.  Aina meille tulee tää viinikiire, sanoo lapseni – Minulla on alkoholiongelma, ja aion tehdä a

2.000

On ehkä osuvaa, tai sitten ei, että kahdestuhannes kirjoitus keskittyy suomen kieleen ja vähän suomalaisuuteenkin. Siihen kauniiseen ja rakkaaseen, kieleen jota minun omat lapseni eivät puhu. Kieleen, joka minun lasteni mielestä on lähinnä aika sekava, sillä miten kukaan voi tietää onko kuusi tulessa vai kakussa kuusi siivua. Näiden vuosien aikana olen todennut että on aiheita jotka kiinnostavat lukijaa vuosi toisensa jälkeen. Sellaisia ovat koulujärjestelmä, ihan tavallinen arki ja sitten juuri tämä, kysymys lasten kielitaidosta ja meidän kotikielestä.  Ylläoleva keskustelu käytiin meidän ystävien teinin kanssa. Nämä lapset ovat syntyneet Suomessa, molemmat vanhemmat ovat suomalaisia ja lapset ovat käyneet suomikoulua vuosia. Silti englanti on heilläkin se vahvempi kieli.  Tämä ja monia samankaltaisia keskusteluita käydään niissä perheissä, joissa lapset kasvavat kaksi, tai useampikielisessä kodissa, maassa, jossa valtakieli ei ole suomi. Mitä vanhemmaksi lapset kasvavat sitä enemmän

satunnaisia asioita

Etsiessäni tilastotietoja ihan toiseen asiaan, tuli mieleen että voisin kirjoittaa satunnaisia, enemmän tai vähemmän kiinnostavia asioita täältä Yhdysvaltain länsirannikon pohjolasta, Washingtonin osavaltiosta joka, ehkä Pearl Jamia, Nirvanaa ja Starbucksia lukuunottamatta, on kohtalaisen tuntematon maailmalla.  Aloitetaan maantiedosta ja historiasta. Washingtonin osavaltio sijaitsee Yhdysvaltain länsirannikolla ja ei ole sama asia kuin Washington, DC. Washingtonin osavaltio liittyi unioniin marraskuun 11, 1889 ja on Yhdysvaltain #42 osavaltio. Washington on myös ainoa osavaltio, joka on nimetty presidentin mukaan. Washingtonissa on viisi aktiivista tulivuorta. Niistä korkein on Mount Rainier (kuvassa) jonka huippu kurottaa 4392 metrin korkeuteen. Viimeisin tulivuorenpurkaus tapahtui 2004–2008 Mount Saint Helensin purkautuessa. Noiden vuosien aikana tulivuoresta purkautui arviolta 100 miljoonaa kuutiota laavaa. Vuorta pidetään Yhdysvaltain toiseksi vaarallisimpana tulivuorena.  Kaskadi