tiistai 28. heinäkuuta 2015

sekalaista



Herään kuudelta. Ei aavistustakaan miksi, mutta herään. Alakerran täyttää ilmastointilaitteen tasainen humina joka voimistuu aina välillä kompuran käynnistyessä. Tuoli natisee ja seinäkellosta kuuluu tasainen naputus. Etupihalla käyskentelee peura joka aina välillä vilkaisee ikkunaa kuin arvellen onko se nähty. Naapuri oli eilen nähnyt ison ilveksen. Onneksi se naapuri jonka mielestä on makeeta asua täällä luonnonhelmassa. Kirjoittaminen puhdistaa ilmaa. Sen avulla on helpompaa ottaa etäisyyttä asioihin ja jatkaa taas eteenpäin.

Korjasin meidän tiskikoneen. En niinkään taidolla vaan enneminkin päättäväisyydellä ja vähän onnenkantamoisellakin. Tiskikone on alle vuodenikäinen ja tää on toka kerta kun se menee rikki. Ekalla kerralla odotin takuukorjaajaa viikon ja kuulin ettei vika oikeastaan edes kuulu takuuseen. Tällä kertaa päättelin että siinä on sama vika, poistoputki tukossa ja päätin ettei se ota jos ei annakaan, siis yrittää korjata se. Tunnin lattialla konttaamisen, allaskaapissa kykkimisen, muutaman ärräpään ja parin laastarin jälkeen tiskikone oli irroitettu paikaltaan, kytketty pois vesijohtoverkosta, poistoletku rassattu ja kiinnitetty takaisin. Käynnistin huuhtelun ja kappas, se toimi. Voin lisätä ansioluetteloon aloittelevan tiskikoneen korjaajan. Kuvia en saanut taistellessani likaveden, putkien ja työkalujen kanssa.

Se Billy minkä kokosin Fredden kanssa. Sen myin eilen ja tänään haen takaisin. Huomenna taidan ajaa takaisin Ikeaan ja palauttaa sen. Keitän toisen kupin kahvia. Peura on mennyt menojaan. Peuran tilalla on pari kania.

Eilen me oltiin puistossa pitkälti toista tuntia. Kaikki nauttii näistä muutamasta viileämmästä päivästä ja maailma on taas täynnä ihmisiä. Perjantaina naamis ja insta täyttyi sadekuvista, ja paikassa jossa sataa legendan mukaan likipitäin aina, se on jo paljon. Itsekin istuin kuistilla ihailemassa sadetta ja haistelemassa kesäsateen huumaavaa tuoksua. Ilmiö oli samankaltainen kuin Suomessa ensimmäiset auringonsäteet helmikuussa. 


Myöhemmin lapsilla on hammaslääkäri. Ei meillä tänään muuta. Paitsi että kuuma on tullut takaisin ja me ollaan taas kai sisällä. Puiston liukumäet on polttavan kuumia. Puiston leikkitelineitten alustan kumimassa polttaa jalkoja kenkienkin lävitse. Suomessa on niin kylmä ettei mitään voi tehdä. Täällä on liian kuuma mihinkään järjelliseen. 


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kokeillaan miten tää kommentointi sujuu näin... Kerro mitä mietit. Jos et halua rekisteröityä, olet tervetullut laittamaan mulle sähköpostia tahdonasiat@gmail.com, tai kommentoimaan Facebookin kautta.