On heinäkuun
ensimmäinen, valokuvapäivä. Tänään en kuvaa, en samalla tavalla kuin yleensä.
En jokaista hetkeä, jokaista kellonaikaa, jokaista askelta. Viimeisen viikon
olen kuvannut muutaman sadan valokuvan päivävauhtia. Oon kuvannut Isoisää ja
B:tä, lapsia, Freddeä, nähtävyyksiä ja ravintoloita.
Sunnuntaina
valokuvasin ukkospilviä, brunssia, viininmaistelua ja kartingia.
 |
| aamiaista |
 |
| viiniä |
 |
| pieni tyttö kilpa-auton ratissa |
 |
| kaksi sukupolvea, isä ja sen tytär |
Maanantaina
kiipeilyä ja ravintolaillallista.
 |
| M ja sen valmentaja, kato tähän laitat jalan ensin... ja sit vaihdat niin et saat vasemman jalan... |
 |
| ...tähän |
 |
| keltainen reitti 5.9, sitä ei kiipeä moni aikuinen harrastelijakaan |
Eilen ajoin
muutaman sata kilometriä ja kuvasin suuren vuoren, ja meidän matkan sinne.
 |
| Mt Rainier |
 |
| maaoravat oli kesyjä |
 |
| M tietää tulivuorista paljon ja jakaa tietoaan K:lle |
Tänään jatkan.
Kuvaan Seattlen nähtävyyksiä, jos sinne saakka päästään. Apinalaumaa on
puhuteltu vakavaan sävyyn jo aamusta. Turistien täyttämä kaupunki, polttava
helle ja eilisen retken mankeloimat lapset saattavat olla niin huono yhdistelmä
että me käännytään takaisin aiottua aiemmin. Kohta pitäis olla jo autossa.
Kaksikko kiertää olkkarin sohvaryhmää juosten ja kiljuen korviahuumaavasti. Vähän hirvittää, mitä jos mä hukkaan noi sinne ihmisvilinään, enkä löydä niitä enää koskaan?
Tosi kauniita kuvia. Mukavaa kun on vieraita niin jaksaa itsekin lähteä nähtävyyksiä koluamaan joita usein pitää itsestään selvyyksinä.
VastaaPoista