Siirry pääsisältöön

sadetta ja takkuja ja sateisia ajatuksia

Sataa, sataa, sataa… sataa kaatamalla. Noin nopeesti vis kuvitella et syksy tuli kertaheitolla, mutta kun on lämmin. Jo aamusta 15C. Monsuunisade väitän minä, jonkun hirmumyrskyn häntä. Aamuliikenne oli jumissa. Sataa vettä, kukaan ei pääse mihinkään ja kaikki on taas muutamassa kuukaudessa onnellisesti unohtaneet et täällä sataa vettä aika usein lokakuusta heinäkuuhun.



K tuli eilen koulusta kotiin kuin myrskyn merkki ja ilmoitti pontevasti et sillä on ollut aivan kamala päivä. Kysyin et miksi, ja se vastaa edelleen hyvin ponnekkaasti ettei se todellakaan halua puhua koko asiasta. Laitan viestiä opettajille, eikä niillä ole aavistustakaan siitä mitä oli tapahtunut. Illalla nukkumaan mennessä se viimeinkin kertoo mulle että ne oli syöneet ja menneet vessaan väärässä järjestyksessä. Niinpä, pienestä se voi olla kiinni.

O sen sijaan tapaa puheterapeutin. Ne puuhailee ja leikkii tunnin ja lopulta mä saan palautteen arvioinnista. Terapeutti on kahdenvaiheilla, ja me aloitetaan konsultointijakso jonkun änkytysspesialistin kanssa jossa tilannetta seurataan. Kyllä, jätkä änkyttää. Se toistaa sanan alkukirjainta, kokonaista sanaa tai välillä menee täysin lukkoon eikä saa mitään ulos. Mä oon tyytyväinen siitä et ongelma tuli testissä esiin. Ne haluaa nyt selvittää miten suuri osa sanoista katkeaa tai pysähtyy, siis että kuinka suuri ongelma tää on vai onko se niin lievää ettei sille kuitenkaan tarvitse tehdä mitään. Mä näen että sen puhe häiritsee sitä itseään.

M:n koulusta soitettiin. Se oli välitunnilla saanut pallon päähänsä. Rillit oli onneksi säilyneet ehjinä ja niin lapsikin. Kotiin se tulee päävammarannekkeen kanssa ja paperit taskussa. Juttelin koulusihteerin kanssa, se sanoi et M oli jo palannut luokkaan ja oli ihan kondiksessa. Eilen illalla se istui mun kanssa tekemässä läksyjään. Se teki neljä vai viisi jaksoa matikkaa koneella ja valitti et tehtävät on liian helppoja. Aiemmin se kuitenkin tilitti et koulussa matikka on vaikeeta. Sain kaivettua siitä ulos et matikka ei oo vaikeeta, mut keskittyminen siihen on. Onneksi tänään on se psykiatri.

syksy saapuu pihalle

Viikonloppuna seurasin yhden äidin surua siitä että lapset ovat jo teini-ikäisiä, sellaisia melkein aikuisia. Jäin miettimään itseäni ja sitä miten sitä itse osaisi nauttia jokaisesta ikävaiheesta, siis siitäkin että ne kasvaa ja niistä tulee itsenäisiä ja omanlaisiaan. Toivon että osaan, toivon että pystyn. Aamulla M kertoo mulle kylppärissä et sit kun se on 27 ja asuu omassa talossaan mä saan tulla sinne kylään silloin kun se ei ole töissä sairaalassa. Nyt mä meen rakentamaan legoista batmanin talon ja sen luolan, ja ehkä sukellusveneen, ja avaruusaluksenkin. 

sadepäivän asu - Marimekko
tossut - Keen

Kommentit

  1. Voi K ja K:n kamala päivä...Pienestä kiinni tosiaan. Toisaalta ihanaa että koulu sujuu muuten niin hyvin että päivän pilaa ainoastaan noin pieni asia.

    Saako Amerikassa Marimekon vaatteita kaupoista vai tilaatko netistä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Marimekon vaatteita saa täällä parista kaupasta, ja sit netistä tilaamalla :)

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

lauran viinikiireet

Kirjoitan tällä kertaa aiheesta josta en itse juuri tule puhuneeksi, en puhu siitä koska kaikkien näiden vuosien jälkeenkin muisto on yhä arka, se on arka kuin huonosti parantunut haava ja sen haavan suola on häpeä. Se on se häpeä, jota kannoin mukanani lapsuuteni, nuoruuteni ja nuoren aikuisuuteni. Häpeä jonka kanssa elin ennen kuin opin erottamaan itseni yksilönä perheestäni, sairauden ihmisestä ja kuoliaaksi vaietun hiljaisuuden kulissien takana totuudesta. Minun lapsuuteni oli totta vaikkei kukaan tiennyt mitä suljettujen ovien takana tapahtui. Miksi tänään? Miksi kaikkien näiden vuosien jälkeen? Miksi ei anna menneiden vaan olla menneitä? Siksi että tänä aamuna höräisin aamukahvini väärään kurkkuun ja sen sumpin mukana ilmeisesti pussillisen herneitä nenään lukiessani Helsingin Sanomien kolumnia jossa Laura Friman kertoo meille että hänellä on alkoholiongelma – Laura on siis alkoholisti.  Aina meille tulee tää viinikiire, sanoo lapseni – Minulla on alkoholiongelma, ja aion tehdä a

2.000

On ehkä osuvaa, tai sitten ei, että kahdestuhannes kirjoitus keskittyy suomen kieleen ja vähän suomalaisuuteenkin. Siihen kauniiseen ja rakkaaseen, kieleen jota minun omat lapseni eivät puhu. Kieleen, joka minun lasteni mielestä on lähinnä aika sekava, sillä miten kukaan voi tietää onko kuusi tulessa vai kakussa kuusi siivua. Näiden vuosien aikana olen todennut että on aiheita jotka kiinnostavat lukijaa vuosi toisensa jälkeen. Sellaisia ovat koulujärjestelmä, ihan tavallinen arki ja sitten juuri tämä, kysymys lasten kielitaidosta ja meidän kotikielestä.  Ylläoleva keskustelu käytiin meidän ystävien teinin kanssa. Nämä lapset ovat syntyneet Suomessa, molemmat vanhemmat ovat suomalaisia ja lapset ovat käyneet suomikoulua vuosia. Silti englanti on heilläkin se vahvempi kieli.  Tämä ja monia samankaltaisia keskusteluita käydään niissä perheissä, joissa lapset kasvavat kaksi, tai useampikielisessä kodissa, maassa, jossa valtakieli ei ole suomi. Mitä vanhemmaksi lapset kasvavat sitä enemmän

satunnaisia asioita

Etsiessäni tilastotietoja ihan toiseen asiaan, tuli mieleen että voisin kirjoittaa satunnaisia, enemmän tai vähemmän kiinnostavia asioita täältä Yhdysvaltain länsirannikon pohjolasta, Washingtonin osavaltiosta joka, ehkä Pearl Jamia, Nirvanaa ja Starbucksia lukuunottamatta, on kohtalaisen tuntematon maailmalla.  Aloitetaan maantiedosta ja historiasta. Washingtonin osavaltio sijaitsee Yhdysvaltain länsirannikolla ja ei ole sama asia kuin Washington, DC. Washingtonin osavaltio liittyi unioniin marraskuun 11, 1889 ja on Yhdysvaltain #42 osavaltio. Washington on myös ainoa osavaltio, joka on nimetty presidentin mukaan. Washingtonissa on viisi aktiivista tulivuorta. Niistä korkein on Mount Rainier (kuvassa) jonka huippu kurottaa 4392 metrin korkeuteen. Viimeisin tulivuorenpurkaus tapahtui 2004–2008 Mount Saint Helensin purkautuessa. Noiden vuosien aikana tulivuoresta purkautui arviolta 100 miljoonaa kuutiota laavaa. Vuorta pidetään Yhdysvaltain toiseksi vaarallisimpana tulivuorena.  Kaskadi