Epäilemättä jos
siltä koulupiirin Pikku Pomolta kysyy olen jääräpää. Mahdollisesti myös
itsepäinen, hankala, hullu, epämiellyttävä ja kaikinpuolin ikävä tyyppi. Ison Pomon mielestä oon ehkä vaan taas yksi ylihuolehtiva vanhempi.
Ystävän mielestä olen lapseni paras asianajaja. Itse käyttäisin sanoja
määrätietoinen, sinnikäs, periksiantamaton - äiti. Niin, kuka niitten ja meidän puolia pitää jos en minä. Lasten äiti.
Ensin surin itseäni. Surin menetettyä vapaata aikaa. Lopulta surin kuitenkin enemmän sitä ettei pojilla ole aikaa leikkiä yhdessä. Surin sitä etten ole kotona K:n tullessa koulusta. Surin sitä etten saisikaan osallistua M:n koulunkäyntiin. Surin sitä ettei K:lla olisi tuttuja lapsia ryhmässään.
Kertaakaan en
ollut asiaton, vaan vain ja ainoastaan korostetun asiallinen. Perustelin oman
kantani ja jopa myötäilin vastapuolen perusteita päätökselleen, ja sitten taas
perustelin oman kantani. En korottanut ääntäni. En vaatinut, pyysin. En
kiukutellut. En polkenut jalkaa. Perustelin asiani uudestaan ja pyysin. En kuitenkaan
antanut periksi. En antanut periksi tuumaakaan tarjotun kompromissin ollessa
älytön. Sain myös vastapuolen ymmärtämään ettei kompromissi olisi palvellut sen
tärkeimmän – lapsen – etua. Kysymyshän on kuitenkin lapsesta. Erityislapsesta
erityisopetuksen yksikössä.
Lopputulos on
kuitenkin se, että kannatti pitää kiinni asiastaan. Kannatti olla aktiivinen. Kannatti
valittaa. Kannatti kirjoittaa sähköposteja, jättää kymmeniä viestejä
puhelinvastaajiin, käydä koululla viidesti. Kannatti puhua Pikku Pomolle, Pikku
Pomon kolleegalle, Isolle Pomolle, Sihteerille, Opettajalle,
Erityisopettajalle.
Huomenna K
aloittaa koulunsa siellä missä pitikin, aamuryhmässä. Säköpostia lukiessani –
autossa, liikennevaloissa – tuuletin äänekkäästi. Illalla nostin maljan. Tänään
huokaisen helpotuksesta ja hymyilen hiljaa.
Itse olen ihan liian kiltti ja joustava. Rispektit sulle. Yritän ottaa oppia. -Reija
VastaaPoistaTäällä oon oppinut että kiltit ja hiljaiset jyrätään. Jos osaa vaatia saattaa hyvin saadakin.
PoistaJesh! Hienosti taisteltu.
VastaaPoistaEikö ollutkin ;)
PoistaJesssss!!!! Hyvä sinä! Ihana uutinen, näin sen piti tapahtua!
VastaaPoistaMiten kävi keväällä kun kerroit K:n diagnoosista koulun viisastelijoille?
Nauttikaa voitosta!:)
Aada
Ei mitään. Meillä on onneksi kohta vuotuinen palaveri tiimin kanssa, ja mulla korkeat odotukset :)
PoistaJuuri näin!
VastaaPoistaTosin hirvittää niiden puolesta, joilla ei ole tuollaista äitiä :) Mutta toisaalta, kaikilla ei ole tällaisia lapsia eikä kaikki tiedä niiden omiensa parasta, ei sille vaan voi mitään. Vähän samantapainen juttu, kun mun lapset käy ip-kerhossa leikkipuistossa. Minä viime keväänä paikkaa hakiessa kysyin, että saatetaanko lapset ensi vuonnakin koululta puistoon, ja mulle vastattiin, että saatetaan. Nyt syksyllä kävi kuitenkin ilmi, että tapana on saattaa vain ekaluokkalaiset, tokat menköön keskenään. Matka ei ole kamalan pitkä, mutta siinä on Hgin vilkkaimmin liikennöidyn kadun ylitys: kaksi pyöräkaistaa, neljä autokaistaa ja kaksi ratikkakaistaa - ja siinä ajetaan kovaa, koska siinä kohdassa tavallaan vasta tullaan keskusta-alueelle. Pieni vääntö open ja reksin kanssa ja reksin kanta oli, että jos puistosta on näin luvattu, niin puistohan hakee tokatkin. Ja niin ne hakee, jee :)
Hyvä että pidit puolesi, tai siis lastesi puolta!
Poista