Siirry pääsisältöön

syyskuun eka - kesäloman viimeinen päivä

kaks ekaa on jo menneet leikkimään

8:45 maanantai, syyskuun 1. - Labor Day, ja pyhäpäivä

nouskaa jo! mulla on nälkä ja haluun ulos...


pyykkikone pyörimään

viikattavaa on jo ehtinyt kertyä puhtaitten kasaan

kolmikko löytyy alakerrasta



aamukakka


mun vuoro

aina ei mee ihan putkeen... tuli vähän turhan tumma paahto

aamiaista odotellessa ne leikkii





aamukahviseuralainen on omalla paikallaan

voitko jo tulla rakentamaan?


älä faija kutita mua!

me rakennetaan avaruusaluksia



me siirryttiin yläkertaan maalaamaan

märät kuivuriin

ja uutta kehiin


pohjamaalia



maanantaisin on roskapäivä




välissä värimallit seinään, kolme erisävyistä laventelia

Päivän asu. Villatakki oli kyllä ihan turha.




eka lähtöyritys


eiku takas


toinen yritys






pysähdys viinikauppaan





vaan vartin myöhässä

tänne mahtuu vaan takaperin


Tässä perheessä isän äiti on suomalainen, mutta isä ei puhu suomea.
Isän äidinkieli on hollanti, mutta lapset eivät puhu hollantia.







alkuruoka



miesten juttuja

voisko taivas olla enää sinisempi?

pääruoka

K on joulupukki





ne keräs lemmikkejä



aika lähteä



järvellä oli menossa merirosvolaivojen taistelu

ja rantalentis










laastaritauko



pissasimolla on taas - pissahätä

reippaasti se palautti vessan avaimen

sähkökatkos-maanjäristysbensaa


kun pitää polttaa puolitoistatuntia ehtii moneen paikkaan






sarjiskauppa on K:n taivas




sinne se meni, 13 metrin korkeuteen (noin nelikerroksinen talo)





kotiin ajettiin isohkon firman pääkonttorin kampusalueen läpi...80.000 työntekijää, rakennuksia reilu sata


ja sit se vesipullo kaatui sinne auton lattialle


ja K katsoi tarpeelliseksi purra siskoaan reiteen

onneks oltiin jo melkein kotona



K pohtii hampaidenkäyttöä yläkerrassa







...ja taas se syö


näin käy kun zombie juoksee perässä - aka lasten äiti

valmiit...

...siirretään kuivuriin

...ja laitetaan seuraavat pyörimään

ja kasa senkun kasvaa


tältä ne näyttää kuivana, valinta taitaa osua oikeaan laitaan

tässä vaiheessa kasassa on 301 kuvaa

kylmäpakaus pakaseen huomista varten

...ja eväslaatikko odottamaan aamua


reppu on pakattu


iltapala

mä editoin kuvia

jannut siivoaa


iltasatu

ja sitä kuuntelee myös Koira

seuraavat kuivumaan

jos vaikka huomenna kävi läpi näitä pyykkejä

kaikki sängyssä ja vartin päästä oli jo hiljaista

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

satunnaisia asioita

Etsiessäni tilastotietoja ihan toiseen asiaan, tuli mieleen että voisin kirjoittaa satunnaisia, enemmän tai vähemmän kiinnostavia asioita täältä Yhdysvaltain länsirannikon pohjolasta, Washingtonin osavaltiosta joka, ehkä Pearl Jamia, Nirvanaa ja Starbucksia lukuunottamatta, on kohtalaisen tuntematon maailmalla.  Aloitetaan maantiedosta ja historiasta. Washingtonin osavaltio sijaitsee Yhdysvaltain länsirannikolla ja ei ole sama asia kuin Washington, DC. Washingtonin osavaltio liittyi unioniin marraskuun 11, 1889 ja on Yhdysvaltain #42 osavaltio. Washington on myös ainoa osavaltio, joka on nimetty presidentin mukaan. Washingtonissa on viisi aktiivista tulivuorta. Niistä korkein on Mount Rainier (kuvassa) jonka huippu kurottaa 4392 metrin korkeuteen. Viimeisin tulivuorenpurkaus tapahtui 2004–2008 Mount Saint Helensin purkautuessa. Noiden vuosien aikana tulivuoresta purkautui arviolta 100 miljoonaa kuutiota laavaa. Vuorta pidetään Yhdysvaltain toiseksi vaarallisimpana tulivuorena....

lauran viinikiireet

Kirjoitan tällä kertaa aiheesta josta en itse juuri tule puhuneeksi, en puhu siitä koska kaikkien näiden vuosien jälkeenkin muisto on yhä arka, se on arka kuin huonosti parantunut haava ja sen haavan suola on häpeä. Se on se häpeä, jota kannoin mukanani lapsuuteni, nuoruuteni ja nuoren aikuisuuteni. Häpeä jonka kanssa elin ennen kuin opin erottamaan itseni yksilönä perheestäni, sairauden ihmisestä ja kuoliaaksi vaietun hiljaisuuden kulissien takana totuudesta. Minun lapsuuteni oli totta vaikkei kukaan tiennyt mitä suljettujen ovien takana tapahtui. Miksi tänään? Miksi kaikkien näiden vuosien jälkeen? Miksi ei anna menneiden vaan olla menneitä? Siksi että tänä aamuna höräisin aamukahvini väärään kurkkuun ja sen sumpin mukana ilmeisesti pussillisen herneitä nenään lukiessani Helsingin Sanomien kolumnia jossa Laura Friman kertoo meille että hänellä on alkoholiongelma – Laura on siis alkoholisti.  Aina meille tulee tää viinikiire, sanoo lapseni – Minulla on alkoholiongelma, ja aion teh...

valokuvissa kaikki on aina hyvin

Jokin aika sitten sain blogiini kommentin, joka jäi kummittelemaan mun mieleen. Kommentti oli ystävällinen ja lyhyt. Se ei haastanut mihinkään, oikeastaan se oli pelkkä toteamus, jossa kirjoittaja sanoi: ”Mä haluaisin elää sun elämää!” Nopeasti voisi vastata, että niin minäkin, mutta jäin silti miettimään sitä mielikuvaa, joka tulee vastaan niin sosiaalisessa mediassa kuin täällä blogissakin. Vuosi 2023 oli monella tapaa haastava, ei raflaavan katastrofaalinen, mutta ehkä enneminkin sellainen hiljaisen haastava. Kukaan ei kuollut – paitsi kissa – ei edes melkein. Kukaan ei sairastunut vakavasti – paitsi koira, mutta sekin on hallinnassa. Kaikki on ihan hyvin, vaikka oli hetkiä, kun teki mieli heittää hanskat tiskiin. Toisaalta vuosi oli myös ihana, ja kun katsoin taaksepäin, keräillen kuvia tähänkin kirjoitukseen ajattelin, että mulla on tosiaan aika ihana elämä. Olemme monessa etuoikeutettuja ja moni antaisi varmasti paljon saadakseen elää sellaista elämää kuin ne valokuvien tarinat k...