lauantai 3. tammikuuta 2015

click it or ticket

On myöhäinen perjantai-iltapäivä, viimeinen koulupäivä ennen joulua. Vanhempi pariskunta ajelee hiljalleen kotiin, takapenkillä istuu pariskunnan nelivuotias lapsenlapsi. Todennäköisesti autossa jutellaan päivän tapahtumista, ehkä tulevasta joulusta. Etupenkillä istuva nainen on jäänyt joululomalle. Hän on ensimmäisen luokan opettaja M:n koulussa.

Mäen alapuolella samalle tielle kääntyy kaksi autoa. Kummankin auton kuljettajat ovat nuoria aikuisia ja autot ajavat kilpaa. Ainakin toinen autoista on vanhempi henkilöauto,  Acura vuosimallia 1995, vähän tuunattu. Auton kyydissä on kuljettajan paras kaveri.

Acura yrittää ohittaa kilpakumppaniaan mutkaisessa ylämäessä. Vastaantulevan auton vanhemmalla pariskunnalla ei ole aavistustakaan tästä ja he ajavat alamäkeä reipasta vauhtia Honda Accordillaan (2006). Ehkä isoisä on hetkeksi kiinnittänyt huomionsa takapenkin tapahtumiin, toisaalta sillä mitä tässä autossa tapahtui ei liene väliä sillä vastaantulijoista toinen ajaa isolla nopeudella hänen kaistallaan yrittäessään ohittaa kilpakumppaniaan.

Hetkeä myöhemmin tie on täynnä rikkinäisiä muovinkappaleita, lasinsirpaleita ja renkaanjälkiä. Acura on törmännyt Hondaan 130 kilometriä tunnissa, tieosuudella jonka nopeusrajoitus on 70kmh. Tie suljetaan loppuillaksi. Sekä kuljettaja että matkustaja Acurassa ovat kuolleet välittömästi. Hondassa istunut vanhempi nainen – se opettaja – kuljetetaan kriittisessä tilassa yliopistosairaalan traumapolille. Isoisä ja takapenkillä turvaistuimessaan istunut lapsenlapsi ovat saaneet vähäisiä vammoja ja heidät hoidetaan lähisairaalan ensiapuklinikalla.

Photo courtesy King County Sheriff’s Office via KOMO

Kaksi viikkoa myöhemmin

On taas perjantai-iltapäivä. 62-vuotias mies ajaa vaimonsa kanssa kotiin 2007 Ford Explorerilla. Pariskunta juttelee kai tulevan viikonlopun suunnitelmista, tai mistä mä tiedän, ehkä ne riiteli keskenään.

Samaa tietä toiseen suuntaan ajaa toinen pariskunta, kuljettajalla on ikää 42-vuotta ja vähän nuorempi vaimo istuu vieressä. Auto on 1995 Saturn (Opel Astra). Tämänkään pariskunnan edesottamuksista en osaa sanoa sen enempää, ehkä autossa juteltiin viikon kuulumisista tai kenties siellä katseltiin maisemia.

Olosuhteet tiellä olivat hyvät, keli oli kuiva ja näkyvyys hyvä. Tuntemattomasta syystä Fordia ajaneen miehen keskittyminen herpaantuu, ehkä mies vastasi puheluun tai sääti radiota. Ford ajautuu keskiviivan ylitse ja törmää vastaan tulleeseen Saturniin alle 50 kilometriä tunnissa. Kuljettaja ei ajanut ylinopeutta.  Kuljettaja ei ollut päihtynyt, eikä kuljettaja saanut sairauskohtausta.

Molemmat vastaantullessa Saturnissa matkustaneet kuolevat välittömästi. Fordia ajaneen miehen vaimo viedään vakavasti loukkaantuneena sairaalaan, siihen sairaalaan missä mä olin töissä. Mies nousee autosta ja voi käytännössä halutessaan lähteä kotiin. Fordin puskuri on rikki, Saturn on matkustamon puoliväliin asti kasassa.

Image via Chopper 7 - Kiro TV

Mitä näillä kahdella tarinalla on yhteistä? Kaksi onnettomuutta kahden viikon välein? Kummassakin onnettomuudessa kaksi kuollutta ja yksi joka on loukkaantunut vakavasti. Muut ovat selvineet vähäisin vammoin tai vammoitta.

Miksi näin kävi? Sattumaako? Ei 

Kummassakin onnettomuudessa toinen autoista oli parikymmentä vuotta vanha. Näissä autoissa istuneista ei yksikään selvinnyt, ei myöskään siinä onnettomuudessa jossa törmäyshetkellä nopeus oli olosuhteisiin nähden vähintäänkin kohtuullinen.

Molemmissa onnettomuuksissa se joka loukkaantui vakavasti ja kuljetettiin sairaalahoitoon istui siinä uudemmassa autossa. Miksi muille ei käynyt mitään? Miksi nelivuotias oli turvassa turvaistuimessaan, samoin kuin auton kuljettaja omalla penkillään? Siksi että kummassakin onnettomuudessa apukuljettajan paikalla istunut matkustaja oli jättänyt turvavyönsä kiinnittämättä muitten matkustajien ollessa asianmukaisesti turväsöissä. On oletettavaa että mikäli nämä kaksi naista olisivat käyttäneet turvavyötä olisivat hekin selvinneet onnettomuuksista vähäisin vammoin, tai kokonaan vammoitta.

Freddelle aina vinoillaan sen jatkuvasta autonvaihtamisesta, ja pakko myöntää että kyllä mäkin sille aiheesta olen muutaman kerran ilveillyt. Toisaalta meillä ajetaan aina uusilla ja turvallisilla autoilla, niillä jotka ovat saaneet törmäystesteissä sen täydet viisi tähteä. Autojen päätarkoitus ei ole olla fantsuja, voi ne olla sitäkin, mutta pääasia on että ne ovat turvallisia. Tästä syystä Miata sai aikanaan lähteä ja Porsche Cayman ei koskaan tullutkaan vaikka se Fredden shortlistille pääsikin.

Lasten kanssa me liikutaan aina sillä isommalla ja turvallisemmalla. Mercedes Benz R350 meni vaihtoon muun muassa siksi että M:lle jäi paikka kolmannelta riviltä ja peräänajon sattuessa se olis ollut turhan lähellä sitä peräänajajaa. Samasta syystä meillä luovuttiin Honda Odysseystä, kolmas penkkirivi ei ollut riittävän turvallinen. Autoihin menee rahaa. Autoihin menee se raha millä moni muu matkustaa Hawaiille, Disneylandiin tai kesäksi Suomeen. Moni ajattelee että ne rahat menee autoihin vaan siksi että Fredde haluaa leikkiä ja kokeilla mahdollisimman montaa autoa, pääasiallisesti ne menee autoihin siksi että tiellä on vaarallista ja vasta toissijaisesti siksi et se on kivaa. Onhan se toki kivaakin. Meillä on kaksi isoa autoa, Ford F-150 painaa 2650kg ja Ford Fusion Energi 1800kg

Sinä päivänä kun K iloisesti ilmoitti puolivälissä matkaa matkustavansa ilman turvavyötä meillä katsottiin iltapäivä Youtubepätkiä aiheesta, mitä tapahtuu onnettomuustilanteessa autossa jossa matkustajalla ei ole turvavyötä. Sen jälkeen asiasta ei ole tarvinnut keskustella. Turvavyöpakko on Washingtonissa kohtuullisen tuore asia. Turvavöiden käyttö on ollut pakollista vasta vuodesta 1986 ja vasta 2002 turvavyöttömyydestä on saanut sakot ilman toista, samanaikaista isompaa rikettä. Lain tuoreudesta huolimatta 96.9% kaikista ilmoittaa käyttävänsä turvavyötä kaikilla ajomatkoilla kun Yhdysvaltain keskiarvo on 87%. Turvavyöttömyydestä kirjoitettu sakko on meillä yksi maan korkeimmista $124, korkein $200 Teksasissa ja vastaavasti Pennsylvaniassa tai Wisconsinissa saat turvavyöttömyydestä $10 sakon.




Liikennekuolemien määrä on silti sangen kohtuullinen, jos nyt mitään määrää voi sanoa kohtuulliseksi. Washingtonissa sataatuhatta ihmistä kohden vuodessa kuolee 6, kun koko maan keskiarvo on 10kuolemaa/100,000 ihmistä. Suomessa vastaava lukema on 4.1. 

Kannattaisko siis kuitenkin panostaa uudempaan autoon ennemin kuin lomamatkaan tai lapsen harrastuksiin? Turhan usein olen myös jonkun sanovat ettei se turvavyö nyt lyhyellä matkalla niin tärkeä ole, on se. 

www.nhtsa.gov



1 kommentti:

  1. Juu, meilläkin on iso, turvallinen auto...just koska tiedostan liikenteen riskit. Millään pikkupurkeilla en halua perheeni kanssa matkata. Ja joo: minnekään ei lähdetä ennen kuin koko porukan turvavyöt on varmasti kiinni! ja se on muuten ällöttävää, kun jotkut tekstailee tai puhuu kännykkään autolla ajaessaan. Varmasti moni kuolonkolari johtuu tästä. Hyvä kirjoitus!

    t: Annukka

    VastaaPoista

Kokeillaan miten tää kommentointi sujuu näin... Kerro mitä mietit. Jos et halua rekisteröityä, olet tervetullut laittamaan mulle sähköpostia tahdonasiat@gmail.com, tai kommentoimaan Facebookin kautta.