Siirry pääsisältöön

alati - alasti

Muistan silloin joskus yhdeksänkymmnetäluvun alkupuolella kun laitoin hynttyt yhteen ton Fredden kanssa. Fredde tuli perheestä jossa miehet ja naiset saunoi erikseen, mutsi oli vyötetty päästä varpaisiin niin että sillä oli sukkikset ja korkkarit yöpaidankin kanssa. Ymmärrän että se oli järkyttynyt törmätessään mun kaltaiseen luonnonlapseen.

Kämpän lattialla oli vaatteita hujan hajan, ja niitten vaatteitten kantaja oli – ainakin Fredden mielestä – turhankin usein kokonaan ilman. Tulin ystäväpiiristä jossa kaikki saunoi yhdessä – tytöt ja pojat – alasti, eikä kukaan pitänyt sitä mitenkään kummallisena. Mä nukuin alasti koska se oli mukavampaa, yöpaidat kun aivan turhaan kietoutui ympärille ja kiristi ja puristi. Niin ne kiristää ja puristaa edelleen.

Ajan kanssa me sopeuduttiin. En edelleenkään ole ihan varma riisuuko Fredde kalsarinsa suihkussa, vai ehkä just sinne hypätessään. Mä sen sijaan riisun ensin ja juoksen sit vielä alakertaan ilkosillani hakemaan jotakin tai soittamaan puhelun tai... ja sit palaan yläkertaan suihkuun. Muutaman kerran olen – kerrostalossa kasvaneena – ollut siinä epämukavassa tilanteessa että huomaan alakerrassa alasti hyppelehtiessäni että ulkona on tuholaistorjuja torjumassa tai puutarhuri puutarhuroimassa, joutunut maastoutumaan pikaisesti ja pakenemaan hiljaa takaisin yläkertaan. Nykyään tarkistan alakerran tilanteen ennen sinne hyppelehtimistä, mutta edelleen seikkailen koko parinsadan neliön alueella ilman rihman kiertämää. Kerran muistan Fredden yöllä huomauttaneen ettei välttämättä haittais jos laittaisin edes alkkarit jalkaan päästäessäni Koiran ulos, sen päälle vedetyn T-paidan ylettäessä hädin tuskin napaan. Mä oon taas lähestynyt asiaa niin että mikä on todennäköisyys että joku sattuu kulkemaan meidän kujalla puolenyön jälkeen.

Kun lapset syntyi joutui alastomuutta ajattelemaan uudestaan. Monesti tästä ollaan keskusteltu äitienkin kesken. Yksi on sitä mieltä että olis kauheeta jos sen lapset näkis sen alasti. Toisen mielestä lasten kanssa voi hyvin käydä suihkussa niin kauan kun lapset ei koe alastonta vanhempaa oudoksi. Kolmas on sitä mieltä ettei edes eri sukupuolta olevat sisarukset voi kylpeä yhdessä. Meillä on sääntö että vaan omaan saa koskea, muitten tavarat jätetään rauhaan – siis pimpit ja pippelit. Toistaiseksi en ole muuttanut omaa käyttäytymistäni sen enempää kuin Freddekään. Muistan Fredden olleen siellä suihkussa, ja yleisessä vessassa muutaman kerran melko kiusaantunut meidän jälkikasvun esittäessään kysymyksiä ja kommentteja. Vastaavasti mä vastailen sujuvasti mua koskeviin kommentteihin alkaen roikkuvasta vatsanahkasta, päättyen siihen miksi tissit lerpattaa erilailla kumartuessa kuin pystyasennossa.

Keskimääräisenä yönä Fredde jakaa vuoteensa kahden alastoman naisen kanssa. Itsellään sillä on tiukasti ne kalsarit jalassa.

Lapset kasvaa siis kahden alastomuuskulttuurin välimaastossa. Edelleen punastun miettiessäni sitä hetkeä kun O kävi uimavalvojan vieressä pissalla uimarannalla, siis uikkarit nilkkoihin ja siihen vaan lorottaen järveen. Ei mua sinänsä nolottanut se että se pissi uimarannalla – pieni poika – vaan se että se nyt on vaan niin epäsopivaa täällä, huolimatta siitä että se kymmenen äidin seurue jossa mä olin piti tilannetta lähinnä äärimmäisen huvittavana. Sit oli se kerta kun K juoksi alas katua ilkosillaan, ja se kun O iloisesti esitteli kauniille naapurinrouvalle pippeliään; ”Kato, mulla on tällainen...” Naapurinrouva nauroi katketakseen sen jälkeen kun olin kantanut O:n korvista sisälle ja ripittänyt sitä koko matkan. Tosiasiassa tänne mahtuu ne samat alastomuuden ääripäät. Yhden mielestä alastomuus on luonnollista ja toinen on sitä mieltä että jokaisen on syytä verhota itsensä – aina.


M ei muistaakseni ole koskaan juossut katua alas ilkosillaan sen enempää kuin pissinyt epäsopivassa paikassa. Sen sijaan M ei voinut mitenkään ymmärtää miksi en voinut vaihtaa juuri ostettua mekko ylleni keskellä kauppakeskusta. M on meidän lapsista myös se joka on selkeästi perinyt multa sen että se viihtyy alasti. Mieluiten M vääntää lämppärin nupit kaakkoon ja heittää vaatteet olan ylitse lattialle. M nukkuu useimmiten alasti ja aamulla sujuvasti unohtaa pukea sen lattialle heitetyn yöpaidan päälleen. Muutamaan kertaan me ollaan jo puhuttu siitä et sit jos meillä on yövieraita, tai jos se menee jonnekin yöksi pitää muistaa pitää vaatteet päällä. Fredde esittää M:lle kainon toivomuksen, voisitko kiitos pukea päällesi. M esittää vastakysymyksen; Miksi?



Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

ihan tavallinen keskiviikko

Keskiviikko oli ja meni. On sunnuntai, ulkona paistaa aurinko ja pihapuun orava ”Sam” ajaa linnut pois ruokinta-asemalta. Mutta minkälainen se ihan tavallinen keskiviikko sitten oli? Hypätkää kyytiin… Keskiviikkoisin saan nukkua pidempään kuin muina aamuina ja herään ennen herätyskelloa varttia yli kuusi. Ulkona on sysipimeää sillä meidän makuuhuoneeseen eivät paista sen enempää katuvalot kuin naapureidenkaan pihavalot. Yöllä heräsin karhuun joka heitteli naapureiden roskiksia pitkin kujaa herkkulöytöjen toivossa. Otso lienee pettynyt lähinaapureiden siirryttyä meidän lailla lukittuihin roskiksiin vaikka toisaalla olikin lykästänyt. Luin nimittäin naapuruston Facebook ryhmästä, että joku poloinen oli unohtanut autotallin oven auki yöksi ja yöllinen vieras oli jäänyt valvontakameraan varastaessaan autotallista laatikollisen mangoja.  Kaikki 365 päivää vuodessa alkaa samaan tapaan. Nousen sängystä niin hiljaa kuin se nyt on mahdollista innokkaan koiran kanssa, laitan jalkaan tohvelit...

rokotukset ei oo mikään uskon asia

Istun puolitietoisesti muurahaispes ään. Maailmassa kasvaa uusi sukupolvi vanhempia. Maailmassa kasvaa uusi sukupolvi vanhempia, niitä jotka eivät ole nähneet mitä tapahtuu jos lapsi sairastuu polioon. Niihin jotka eivät tiedä että tuhkarokko on vaarallinen sairaus. Niihin jotka eivät tiedä että vihurirokkoon tai sikotautiin voi kuolla. Niihin jotka uskovat että rokotukset ovat vaarallisia, ja että maailma olisi parempi ilman. Niihin jotka eivät enää tiedä minkälainen maailma oli ennen. Niihin joilla on varaa olla rokottamatta, vai onko? vaccine infographic created by Leon Farrant Kuinka monta kertaa multa on kysytty että tiedänkö rokotteitten aiheuttavan autismia? Kuinka monta kertaa olen vastannut etten tiedä. Kuinka monta kertaa olen kertonut ettei se ole totta. Tuhkarokkoepidemia alkoi huvipuistosta. Se alkoi sieltä minkä pitäisi olla ”the happiest place on earth.”  Siinä on jotakin kornia. Siis siinä, että se lähti just sieltä. Tosiasiassa on enemmän kuin ...

tikapuita ylös maailmassa

Kulunut viikko on epäilemättä ollut haastavin. Siis haastavin sen jälkeen kun aloitin lokakuun 12. päivän aamuna orientaatiolla. On torstai-ilta ja tällä viikolla minä olen soittanut satoja puheluita, ottanut vastaan kymmeniä puhelinvastaajaviestejä, vastannut tsiljoonaan puheluun, käynyt läpi 31 uuden potilaan sisäänotto- haastattelua. Sivussa olen hoitanut normiajanvarausta ja soitellut ihmisille (150) muistuttelupuheluita erilaisita operaatioista, lääkäriajoista, verikokeista ja kuvantamistapahtumista.... unohdinko mainita että mulla on keuhkoputkentulehdus, infektioastma ja työpäivän keskimitta on ollut vajaat kymmenen tuntia. Keskiviikkona kai, totesin esimiehelleni että saatan ehkä karata. Ai, mihin – se kysyi, enkä osannut vastata. Vastasin sen sijaan seuraavasti; ”Kysyit multa taannoin kuinka mä kestän jatkuvia keskeytyksiä työssä, ja silloin sanoin että hyvin. Tänään väittäisin että olen lähestymässä takarajaa, kun puran puhelimesta kymmenen viestiä ja ennen kun...