sunnuntai 22. maaliskuuta 2015

liian lyhyt viikonloppu

Soisin viikonloppuun lisää päivän, tai ehkä kaksi. Kahden päivän viikonloppu on auttamattoman lyhyt, tai siis lauantaina on aina armottomasti ohjelmaa ettei sunnuntaina tarttis tehdä yhtään mitään. Lauantaille kun lisää vielä illalliskutsut niin siinähän se sit meneekin.

Lauantaiaamuna jannut oli laittaneet keskenään aamiaista. Tosi hienosti olivat tehneet, paahtoleipää, hilloa ja maapähkinävoita. K tiesi missä piilossa säilytän keksilevitettä ja sekin oli kaivettu esiin. K söi keksileviteleipää, enemmän levitettä ja vähemmän leipää. Lusikka oli otettu apuun. O:n leivällä oli vähän maapähkinävoita ja paljon mansikkahilloa. Vadelmahillo oli syöty lusikalla loppuun. En hennonnut torua, kehuin oma-aloitteisuudesta. Olihan ne jopa koonneet tykötarpeet leikkuulaudalle ensin.




Naapurikemujen lihat oli jo jääkaapissa marinoitumassa, kilo lammasta ja toinen mokoma nautaa. Ruokana libanonilaisia lihavartaita, riisiä ja Baba Ganoush. Lisukkeena kesäkurpitsaa ja pitaleipiä. Se mitä piti lähteä lauantaiaamuna hakemaan oli viini ja jälkiruoka. Olin ajatellut tarjota halvaa, mutta kolmannen kaupan vetäessä vesiperän päädyttiin arkisesti jäätelöön kun tässä vaiheessa ei mitenkään enää olis ollut aikaa ruveta väsäämään baklavaa. Kaupasta kainaloon purkki creme fraiche jätskiä ja toinen espressojädeä. Päälle luomuhunajaa.

Fredde halus ostaa pikeepaitoja ja niitten takia ajettiin Seattleen Brooks Brothersille. Vesiperä. Ne oli muuttanut mitoitusta, M oli liian lyhyt ja L taas täys säkki. Myyjän mielestä asiakas oli väärässä eikä ole mahdollista olla kahden koon välistä. Ajettiin takaisin sillan ylitse kotoisasti Bellevueen Nordstromille ja sillä aikaa kun me juotiin lasten kanssa päiväkahvit Fredde kokeili liudan erilaisia paitoja ja hylkäs jokaisen. Ehkä sen pitää löytää uusi ratkaisu tulevaan kesään.  Tommy Bahama on liian lepsu ja liukas, Lacoste läpinäkyvä, Boss vääränlainen, Burberryn laatu on huono, Faqconnable liukas ja lepru...



Vuosi sitten ilmoitin Freddelle et haluan Tory Burchin sandaalit. Fredde katsoi hintalappua ja sanoi jotakin sen suuntaista et mä en voi olla tosissani. Ei se hinta sinällään, vaan se hinta sandaaleista. Asia jäi hautumaan ja eilen otin asian uudestaan esiin. Fredde sanoi et se oli ajatellut et mä oli unohtanut koko sandaalit. No en tosiaan ollut. Mä haluan edelleen mun Millerit. Tän vuoden vastaus oli et osta sit. Nordstromin kenkämyyjä istutti mut sohvalle, kysyi haluanko juotavaa ja lähti hakemaan frouvan läpsyköitä sovitettavaksi. Tuttuun tapaan se toi ne sandaalit mun valkkaaman värin lisäksi parissa muussakin värissä ja sit vielä pari paria Jimmy Choon espandrilloksia. M olis kans halunnut prinsessakengät, sen sijaan talutin sen yläkertaan ja se osti itselleen kevätpaidan ja hameen. Tässä vaiheessa päivää Fredde muistutti et meillä seisoo kohta lauma vieraita oventakana ja me ollaan edelleen shoppailemassa.

M:n asu Peek Kids

luksusosastolta ostetuissa kengissä on kassin merkkinä silkkirusetti...
mä oon just niin pinnallinen että saan kiksini kauniista pakkauksesta ja harkitusta esillepanosta


Huomaa mukana tullut kenkäpussi... Tory Burch


Meillä oli aivan sikahauska ilta. Lapset juoksi jaloissa ja kävi välillä syömässä meidän lautasilta tai napsimassa alkupaloja, pieninkin – 2v 3kk - pärjäs aina illan loppun asti, liki puolilleöin. Hyvät naapurit on ehdottomasti aivan parhautta. Kahdeksan aikuista, viisi lasta. Fredde ja mä. Maanmittari ja sen opettajavaimo. Rikostutkija ja silmälääkärinassari. Graafinensuunnittelija ja juristi. Illan lopputulema oli että koska me asutaan täällä oman alueemme pikkutaloissa on tää ihan selvästi alueen ”trailer park” ja kun meidän talo on kerran pohjapiirustukseltaan suurin, ollaan me alueen kuningas ja kuningatar.

Koira odottaa vieraita... vanhat koirat tietää kaiken, ne osaa laskea et pöytä on katettu viiden sijasta kahdeksalle


baby J ja jäätelön jämät

Sunnuntaina M nukkui pitkään. Hyvä että nukkui, olihan se valveilla vielä Tuhkimon aikaan. Kirkkoon ei ehditty kun M nukkui. Fredde haki kaupasta aamiaismunakastarpeet. K halus vaan sen omansa PB&J. O:n munakkaaseen tuli tomaattia, paprikaa ja pekonia. Me koristeltiin pääsiäistä ja istutettiin pääsiäisruohot. Me pelattiin jannujen kanssa Sorrya ja ne katsoi vähän telkkaria. Kun M vihdoin ilmestyi puolitapäivin alakertaan se söi aamiaista ja sit me maalattiin pääsiäismunia. Loppupäivän Fredde on kulkenut rätin kanssa ja poistanut niitä munamaaleja seinistä, tuoleista ja vähän kaikkialta muualtakin.




Lauma leikki munanpiilotusta, Fredde lähti lenkille ja mä otin sunnuntainokoset. Ruuaksi on sitä samaa kuin eilenkin, jälkkäriksi kevään eka raparperipiirakka omista raparpereista.


2 kommenttia:

  1. Ei miten hellyyttävä toi toisen pojan aamutukka!:D
    (Nyt oli kyllä tarpeellinen kommentti)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No kyllä oli tarpeellinen :) Eikö olekin ihana tukka tolla miehellä???!!!

      Poista

Kokeillaan miten tää kommentointi sujuu näin... Kerro mitä mietit. Jos et halua rekisteröityä, olet tervetullut laittamaan mulle sähköpostia tahdonasiat@gmail.com, tai kommentoimaan Facebookin kautta.