Siirry pääsisältöön

ystävä sä lapsien

eilen illalla auringon laskiessa


On sunnuntaiaamu. Jannut katsoo yläkerrassa telkkaria ja M nukkuu vielä. Kello lähestyy puoltayhdeksää kun istun koneelle aamukahvini kanssa. Fredde lähti kauppaan ostamaan maitoa – mantelikookosmaitoa. Kuulen ilmastointilaitteen tasaisen hurinan ja sadettajat ulkona. Päivästä tulee kuuma. Yhdeltätoista me ollaan menossa kirkkoon. Leiriläisillä on esitys ja jumalanpalveluksen jälkeen kirkon pihalla on grillibileet pomppulinnoineen. 

Siteeraan tähän ystävän kirjoitusta. Siinä hän peräänkuulutti yhteistyöhalua ja suvaitsevaisuutta liberaalien ja konservatiivisten kristittyjen välillä. Hän toivoi meiltä liberaaleilta kykyä olla kohottamatta kulmakarvoja ja pyörittelemättä silmiämme kohdatessamme sen konservatiivisen kristityn ihan vastaavasti kuin olis aika jees jos ne konservatiiviset ei olis heti kättelyssä lähettämässä meitä liberaaleja helvettiin, ja mätkimässä meitä raamatulla päähän. Onko mahdollista että meihin kristittyihinkin voisi mahtua erilaisia ajatusmaailmoja, ja jokainen niistä olisi omalla tavallaan ihan yhtä oikea? Kuten niin monessa muussakin asiassa huulille nousee liian nopeasti ajatus; ”Sinä olet väärässä!”

Olen kristitty. Uskon Jumalaan, siihen samaan Jumalaan kuin niin moni muukin kristitty. Minun Jumalani on hellä, se antaa anteeksi ja on täynnä armoa, hyväksyntää ja suvaitsevaisuutta. Minun Jumalani maailmaa ohjaa rakkaus. Minun Jumalani ei kaiva raamattua takataskustaan ja lyö sillä päähän vastaantulijaa. Konservatiivi sanoo että poimin rusinat pullasta. Ehkä niin, mutta se perusajatus on kuitenkin sama, se punainen lanka. ”Rakasta Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistäsi niin kuin itseäsi”

Kahden talon päässä meistä asuu nuori kristitty perhe. Perhe edustaa konservatiivisempaa näkemystä ja meillä on usein mielenkiintoisia teologisia keskusteluita. Me ollaan puhuttu niin tasa-arvoisesta avioliittolaista - oikeudesta rakastaa - kuin kuolemastakin. Kuolemasta puhuttiin heidän ystävänsä lapsen kuollessa syöpään nelivuotiaana. Vaikka me lähestytään asioita eritavoin, on lopputulos kuitenkin sama. 



Meidän perheessä minä vastaan lasten kristillisestä kasvatuksesta. Meillä ei puhuta helvetistä tai kadotuksesta, taivaasta sen sijaan kyllä. Minä uskon että meidän jokaisen taivas on erilainen sillä sinun taivaasi ei ehkä olisikaan minun taivaani. Fredde uskoo tai on uskomatta omalla tavallaan ja on hyvä että lapsilla on tätä kautta mahdollisuus myös kyseenalaistaa, sillä niin minäkin teen, kyseenalaistan, kysyn, tutkin ja sitä kautta syvennän omaa uskoani. Lapsi seuraa vanhempaa ja lapsella on lapsen usko. Tulee aika kun lapsi kasvaa ja kyseenalaistaa. Näin kuuluu tapahtua, ja jos se minkä minä olen kristillisellä kasvatuksella tarjonnut on tarpeeksi tukevaa ja vahvaa, olen onnistunut kristillisessä kasvatuksessa ja myös lapsi saa aikuisenakin tukea, lohtua ja turvaa sieltä mistä minäkin, kirkosta yhteisönä, sillä kirkko on vain niin vahva kuin sen seurakunta.


Naapurissa asuu Intialainen perhe. He ovat hinduja. Kulman takana on muslimiperhe ja heidän naapurissaan juutalainen perhe. Bussipysäkillä kun naapurin naisen kasvain poistetaan ja todetaan hyvänlaatuiseksi, kiitämme yhdessä Jumalaa, kukin omaansa ja samalla kuitenkin samaa Jumalaa. Sitä Jumalaa joka ohjaa elämää, meidän kaikkien moraalikoodistoa ja lupaa meille niin rakkautta, armoa, hyväksyntää kuin ikuista elämääkin. Me olemme yhteisö. Me olemme naapurusto. Me olemme ystäviä. Kukaan ei kaiva takataskustaan koraania, tooraa tai raamattua. 


Kommentit

  1. Hindulaiset uskovat moniin, jopa satoihin eri jumaliin, mutteivät Jeesukseen.Juutalaiset taas kansana eivät ottaneet Jeesusta vastaan Messiaansa, kun Hän saapui ja nykyäänkään juutalaiset eivät usko Jeesukseen lainkaan. Muslimit uskovat Allahiin ja siihen, että kristityt eivät pelastu ja kristittyjen Jumalaa ei ole olemassa. Kaikki tahot, jotka väittävät olevansa oikeassa, eivät voi olla yhtä aikaa oikeassa. On olemassa totuus Jumalasta ja on olemassa eksytystä, josta Raamatussa ennustettiin ja varoitettiin.

    Jo Raamatun Vanhan testamentin kirjoittamisen aikaan oli olemassa lukuisia eri uskontoja, mutta Raamatun Jumala teki niihin ja niitten epäjumaliin selvän pesäeron ja kirjoitutti jo Kymmeneen käskyyn, että yksin Häntä, tosi Jumalaa tuli palvoa eikä mitään muita jumalia rinnalla. Siihen aikaan oli mm Baalin palvontaa ym pakanauskontoja ja niistä Raamatun Jumala, Luojamme, varoitti ankarasti. Hän sanoi, että kaikki epäjumalien alttaritkin tuli tuhota.

    Myöhemmin, kun Jeesus syntyi maan päälle ja alkoi opettaa Hän painotti samoin, että tuli palvoa ja uskoa vain yhteen Jumalaan. Hän opetti olevansa ainoa tie, jonka kautta voi päästä Isän yhteyteen ja pelastua. Usko Jeesukseen ja kaste pelastavat Raamatun mukaan. Jeesus opetti vieläpä, että "Ei jokainen joka sanoo Herra, Herra palastu vaan se, joka tekee minun taivaassa olevan Isäni tahdon." Jeesus myös ennusti, että tulee luopumusta ja aikoja, jolloin ihmiset kääntyvät terveestä opetuksesta ja etsivät omia korviansa kutkuttavia opettajia. Tälläisestä tuli kuitenkin Raamatun mukaan pysyä kaukana ja tuli pysyä Raamatun mukaisessa opetuksessa ja elämässä.

    Nykyään elämme aikaa, jolloin suurin osa ihmisistä ei etsi Raamatun Jumalaa vaan haluaa itse luoda itselleen mieluisan jumalan. Raamatussa Jumala on ilmoittanut millainen Hän on ja mikä on oikein ja mikä väärin ja että on kaksi vaihtoehtoa viettää ikuisuus: taivas ja kadotus.

    Tämä Jumalan oma ilmoitus ei kuitenkaan kelpaa kaikille (kuten onkin ennustettu). Tosi Jumala , Luojamme ei kelpaa näkemyksineen ja opetuksineen kaikille vaan monet haluavat luoda itse itselleen mieluisan kuvan jumalasta, tavallaan oman epäjumalansa. Se on surullista.

    Esim Suomessa on nykyisin vallalla ajatus, että Jumala on sellainen antamisautomaatti, kuin joulupukki. Hän antaa kaikille sitä, mitä kukin haluaa ja kaikille käy hyvin tekivätpä he mitä tahansa ja uskoivatpa tai eivät mihin tahansa. Näin on varmaan kiva ajatella. Kätevä defenssimekanismi omalle mielelle, koska meillä kaikilla on rakkaita, jotka eivät Jumalaan uskomisesta välitä ja monella on myös piintyneitä ajatuksia ja mielipiteitä, jotka ovat Raamatun opetuksen vastaisia ja niistä ei oikein ehkä raaskisi luopua.

    .No...jos piirrämme mieliimme sellaisen jumalan, jolle kaikki käy ja joka vaan antaa kaikille kivoja asioita kuten joulupukki, niin kaipa se monen psyykeä ainakin tilapäisesti helpottaa. Mutta asia erikseen on se, että tuollainen ajattelutapa ei saa mitään tukea Raamatusta.

    Mitä Jumala itse ajattelee, jos Hänet vesitetään joksikin joulupukin kaltaiseksi ukkeliksi ja Hänen omasta kertomuksestaan Hänestä itsestään ja Hänen tahdostaan ei välitetä? No Raamattu vastaa kyllä tähänkin, mutta ei siitä nyt sen enempää.

    Mietittäväksi: Mistä Jeesus on pelastaja, jos ei ole mitään mistä pelastaa? Miksi Jeesus antoi lähetyskäskyn, jos olisi ihan sama mihin uskoo ja miten elää?

    Tärkeä kysymys meille kaikille: haluanko rakastaa ja lähestyä Jumalaa, joka on oikeasti olemassa ja joka on ilmoittanut itsestään Raamatussa vai haluanko etsiä riippumattomuudenhenkisesti itselleni oman epäjumalan, joka on juuri sellainen kuin minua ja lihaani miellyttää.

    Raamatun paikkansa pitävyydestä on lukuisia todisteita kuten monet jo täyttyneet ennustukset. Raamatun Jumalaa kannattaa todella lähestyä ja aidosti etsiä. Hän on tosi Jumala, joka voi suoda meille ihmisille ikuisen onnellisen elämän yhteydessään, jos todella haluamme löytää läheisen yhteyden Häneen Hänen ehdoillaan, ei omillamme.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinun mielestäsi sinä uskot oikein ja minä väärin?

      Poista
    2. Sinä kirjoitat mm että hinduperhe ja muslimiperhe ja sinä, te kaikki kiitätte samaa Jumalaa. Sinä voit toki ajatella näin, mutta tiedät varmaan, että se ei vastaa Raamatun ilmoitusta ja opetusta aiheesta. Raamatun mukaan on myös eksytystä ja epäjumalan palvontaa ja näistä asioista pitää pysyä kaukana. Jeesus myös antoi lähetyskäskyn, jonka mukaan evankeliumia Jumalasta ja Jeesuksesta tuli saarnata koko maailmaan, myös hinduille ja muslimeille ja mitä epäraamatullisia uskontoja ja maailmankatsomuksia edustavia ihmisiä sitten tulevaisuudessakin olisikin.

      Ei Jeesus opettanut eikä aiemmin Mooseskaan ynnä muut Jumalan edustajat, että ihan ok, jos käännyttekin palvomaan Baalia tai puujumalia tai Egyptin kansan jumalia tai mitä tahansa muita jumalia. Ei, vaan eri tavoin uskovia, eri jumaliin uskovia tuli ja tulee Jumalan ja Jeesuksen lähetyskäskyn mukaan auttaa löytämään tosi Jumala, Raamatun ilmoituksen Jumala.

      Tulee opettaa heitä, auttaa heitä katumaan entistä menoaan, kääntymään ja lähtemään Jeesuksen seuraajaksi ja hylkäämään entisen epäjumalansa palvonta. Näin Raamattu selvästi opettaa, mutta sinä haluat ajatella ja julistaa toisenlaista maailmankatsomusta. Maailmankatsomusta, jolle ei löydy pohjaa ainakaan Raamatun opetuksista ja ethän edes yritä väittääkään että suuri osa uskonnollista ajattelutapaasi perustuisi Raamatun ilmoituksiin ja opetuksiin. (Aiemminkin olet aiheesta blogannut)

      Olen sillä kannalla, että Raamattu on kristityille kompassi ja ankkuri, josta löytyy Jumalan ilmoitus siitä millainen Hän on ja miten Hän tahtoo meidän ihmisten elävän ja mitä tarkoittaa Jeesuksen seuraaminen käytännössäkin.

      Minun mielestäni kukaan, joka sanoutuu irti Raamatun ilmoituksesta ja opetuksesta ei lähtökohtaisesti tosiaankaan usko oikein. Ihminen ei ole luonnostaan kykenevä uskomaan oikein ilman Jumalan sanan opetukseen sitoutumista ja niitten opetusten tutkimista ja niitten mukaan ajatteluaan muovaten. Jos irtaantuu Raamatun opetuksista, lähtee tielle, joka ei ole Raamatun Jumalaan ja hänen opetuksiinsa uskomista ja se ei ole Raamatun itsensä mukaan oikein.

      Mitä minuun itseeni tulee omien järkeilyjeni ja aivoitusteni voimin en olisi kykenevä ns uskomaan oikein. Mutta kun lujasti päätän arvostaa Raamattua ja sitoutua sen ilmoitukseen ja opetukseen Jumalasta ja rukoilen tähän vieläpä apua Jumalalta on mahdollisuus uskoa niin kuten Jumala haluaa meidän ihmisten uskovan eli Hänen opetustensa mukaisesti.

      Toki on tuhansia asioita Raamatussa, joista ei voi olla ihan varma miten asia on. Puhutaankin ns kehällisistä asioista, joissa eri kristilliset kirkkokunnat ovat eri mieltä, vaikka kunnioittavatkin toisiaan ja uskovat, että pelastuvia on eri kristillisiin kirkkokuntiin kuuluvissa Jeesuksen tosi seuraajissa. On myös ns uskon ydinkysymyksiä, joihin tulee uskoa, että yleensä voi olla Raamattuun sitoutuva kristitty.

      Aivan kristillisen uskon ydinkohtia on, että Jeesus kuoli ristillä pelastaakseen ihmisiä ja vain Jeesuksen ristintyöhön turvautumalla voi pelastua. Ja on vain yksi tosi Jumala. Ja tämä Jumala odottaa yksinomaista antaumusta ja palvontaa eikä salli epäjumalien palvontaa. Mikäli joku kirkkokunta sanoutuisi irti näistä ajatuksista, sitä kirkkokuntaa ei laskettaisi kristilliseksi. Tämä on todellakin sitä oikeaa Raamatun mukaista kristillistä uskoa ja jos näin ei usko, niin Raamatunkin mukaan maailmankatsomus on sitten joku muu kuin kristillinen ja Raamatun mukainen, vaikka itse puhuisi itsestään kristittynä.

      Miten ihminen tietäisi millainen Jumala on ja miten Hän haluaa meidän ihmisten elävän ja uskovan, jollei Jumala olisi ilmoittanut itsestään ja ajattelutavastaan Raamatussa? Epätäydellinen ihminen päätyy ihan hakoteille, jos ei etsi ja seuraa Jumalan tahtoa ja Hänen opetuksiaan ja nehän käyvät ilmi juuri Raamatusta.

      Poista
    3. Toistan kysymyksen, sinä uskot oikein ja minä väärin? Liitän tähän linkin tekstiin jonka on kirjoittanut Suomen Evankelisluterilaisen Kirkon pappi.

      http://www.lily.fi/blogit/oisko-tulta/3-luukku-johtavatko-kaikki-uskonnot-jumalan-luokse

      Poista
    4. Se miten sinä kerrot uskovasi monista uskon ydinkysymyksistä ei ole Raamatun opetuksen mukaista uskomista ja Raamatun opetusten kanssa linjassa olevaa ajattelua. Raamatun opetusten valossa on tosiaankin väärin uskoa, että ei ole väliä mihin uskontoon kuuluu ja kaikki uskontojen edustajat uskovat ja kiittävät samaa Jumalaa. Kyllä, näin uskominen on tosiaankin väärin Raamatun opetusten mukaan ja itse pidän Raamattua, Jumalan sanaa auktoriteettinani.

      Itse toivon uskovani Raamatun mukaisesti eli oikein ainakin juuri näissä uskon ydinkysymyksissä, jotka ovat pelastuksenkin kannalta merkityksellisiä. Kuten sanottua on ns uskon ydinkysymyksiä ja ns kehällisiä kysymyksiä, jotka eivät ole oleellisia pelastuksen kannalta. Lopuksi jää kuitenkin tietenkin korkeimman Tuomarin, Jumalan käteen viimeisenä päivänä tuomita onko meidän kunkin usko Raamatun ja Jumalan tahdon mukaista ja Jumalaa mielyttävää vai ei. Me ihmiset voimme sanoa vain onko joku ajattelutapa ja tapa uskoa meistä vakaan harkintamme ja asiaan paneutumisemme valossa Raamattuun perustuvaa, raamatullista vai ei. Mutta vain Jumala näkee sydämiin ja tekee lopullisen tuomion kunkin ihmisen suhteen.

      Kuitenkin Jumala sanassaan käski meidän ihmisten tutkia tarkkaan Raamattua ja nojautua tarkasti Raamatun opetuksiin ja varoa eksytystä ja eksyttäjiä. Ja kaiken lisäksi meidän tuli ja tulee varoittaa vielä niitäkin lähimmäisiämme, jotka ovat astumassa tai astuneet harhapoluille.

      Itse en kuulu luterilaiseen kirkkoon (eikä puolisoni) vaan olen eronnut siitä ja liittynyt myöhemmin toiseen yleisesti ottaen Raamattu-uskollisempaan kristilliseen kirkkoon. Luterilaisen kirkon sisällä on varmasti myös Jeesuksen tosi seuraajia, jotka uskovat tosissaan Jumalaan ja sitoutuvat uskossaan ja ajattelussaan Raamattuun. Esim kansanlähetys-herätysliike luterilaisen kirkon sisällä on yhteisö , joka pitää tarkkaan kiinni klassisen kristinuskon sanomasta ja nojautuu uskollisesti Raamatun opetuksiin.

      Valitettavasti monien kirkkokuntien sisällä on yleistynyt liberaaliteologinen ajattelusuuntaus, joka vesittää laajasti monia uskon peruskysymyksiäkin. Aika iso osa luterilaisen kirkon papeistakin on jo lähtenyt ajattelussaan tälle höttöiselle liberaaliteologian polulle kuten linkin kirjoittajakin vaikuttaa olevan menossa tai jo mennyt.

      Se, että joku on jonkun kirkon pappi, ei takaa sitä, että hänen uskonsa ja ajattelutapansa olisi Raamattuun sitoutuvaa ja raamatullista. Raamatussakin on jo aikoinaan ennustettu, että osa ihmisistä lähtee mukaan kuka minkäkinlaiseen eksytykseen, vaikka nimellisesti tunnustautuukin kristityksi tai jopa papiksi.

      Oma luterilaisen kirkon jäsen ja uskossa oleva esikoiseni opiskelee tullakseen lopulta papiksi luterilaiseen kirkkoon, mutta hän aikoo pysyä raamattu-uskollisena. Jos liberaaliteologia saa liikaa valtaa kirkossa (Esim niin, että kirkko alkaa vihkiä homoseksuaaleja avioliittoon keskenään. Vielähän näin ei luterilaisessa kirkossa ole päätetty tehdä), hän eroaa siitä, mutta nykyään hänellä on kutsumus toimia raamattu-uskollisen linjauksen puolesta toimijana kirkon sisällä.

      Puolisoni on opiskellut teologiaa yliopistossa ja hän osaa hyvin perustella, missä kaikessa liberaaliteologia menee harhaan Raamatun opetuksiin verraten. Itsekin olen melkoisen paljon aiheeseen perehtynyt.

      Suomen teologinen instituutti on yksi paikka, jossa opetetaan Raamattu-uskollisesti. Yliopistoissa teologisissa tiedekunnissa osa opetuksesta on liberaaliteologian mukaista ja osa Raamattu-uskollista. Mutta jos sielläkin on tarkka ja kriittinen ja lukee esim Timo Eskolan teoksia, joissa kumotaan liberaaliteologian harhaoppeja, voi säilyttää raamatullisen uskonsa.

      Sinun oma seurakuntasi ja sen pastori tai vanhimmat tms edustavat ehkä myös klassista kristinuskoa eivätkä liberaaliteologiaa vai miten on? Oletko toisinajattelija omassa seurakunnassasi? Millainen on oman kirkkosi uskontunnustus ja perusopit? Uskotko itse niihin?

      Poista
    5. Höttöä tai ei, olen kristitty.

      Omassa seurakunnassani on monenlaisia ihmisiä, liberaaleja ja konservatiiveja, heteroita ja homoseksuaaleja, Jumalan lapsia meistä jokainen. En kävisi omassa kirkossani jos en uskoisi siihen miten se opettaa.

      Poista
    6. Miten se kirkkokuntasi/seurakuntasi opettaa uskon peruskysymyksissä? Voisitko laittaa jonkun uskontunnustuksen tai vastaavan esille tänne blogiisi. (tai linkin seurakuntasi sivuille) Kiinnostaisi kovasti tutustua! :)

      Poista
    7. Etsin sinun kertomaasi kirkostasi ja löysinkin sen nimen ja myöhemmin näitä nettisivuja.

      http://www.timberlakechurch.com/statement-of-faith

      Sun kirkossahan opetetaan näköjään ihan klassista Raamattuun perustuvaan kristinuskoa esittelysivun mukaan! Hienoa! Teidän seurakunnan nettisivuilla kerrotaan juuri se Raamattuun kirjoitettu totuus, että on vain yksi tosi Jumala, kolmiyhteinen raamatullinen Jumalamme ja vain Jeesukseen uskomalla voi pelastua, ei muuta tietä.

      Nuo sinun bloggaamasi uskonnolliset mietteesi ja ajatuksesi nyt eivät kyllä täsmää kirkkosi ja seurakuntasi linjaukseen, joka vaikuttaa ilokseni olevan klassisen kristillinen.

      Toivottavasti innostut tutkimaan yhä tarkemmin Raamattua, jotta huomaat, että kirkkosi pastorit ym puhujat opettavat ilmeisesti ihan fiksuja ja Raamattuun täsmääviä ajatuksia eivätkä suinkaan mitään liberaaliteologiaa, jolle ei löydy Raamatusta perusteita.

      Väitit, että uskot siihen, mitä kirkkosi opettaa. Kirkkosi opettaa, että vain Jeesukseen uskomalla voi pelastua kadotukselta ja ei ole sama mitä uskoo ja mihin uskontoon kuuluu. Kun tutkailet kirkkosi opetuksia tarkemmin, varmaan huomaat tämän. Kaikkea hyvää sinulle! :)

      Poista
    8. Jos ymmärsin oikein, tämä on sun seurakunnan julistus uskon ydinkysymyksistä ja juuri näinhän se menee! Vain Jeesukseen uskomalla voi pelastua ja saada ikuisen elämän Jumalan yhteydessä! On vain yksi tosi Jumala, Raamatun Jumala ja häntä meidän ihmisten tulee palvoa, ei allahia, ei Shivaa, ei vaan ainoastaan Raamatun tosi Jumalaa.

      "The foundation for our belief is the Bible, which is uniquely God-inspired, and the final authority on all matters on which it speaks. As the Bible teaches, there is one God, eternally existing in three persons - Father, Son and Holy Spirit - each possessing all the attributes of deity.

      God created humans to have a relationship with Him, but we defied God by sinfully going our own way. As a result, we need God's saving grace to end our seperation from Him. Salvation comes only through God's grace - not earned by our own effort - and must be received personally by repentance (turning away from sin) and confessiong faith in Jesus.

      Jesus Christ, second Person of the Trinity, lived a sinless life on earth and voluntarily paid for our sin by dying on the cross as our substitute. This accomplished salvation for all who receive grace by trusting in Him alone. He rose from the dead and is the only mediator between us and God. He baptizes believers in the Holy Spirit. He will return to earth to consummate history.

      The Holy Spirit draws sinners to Jesus and equips believers for personal growth and service in the church. The church's role is to glorify God and serve people in need. After Jesus returns, everyone will experience bodily resurrection and there will be a Judgment Day. Only believers in Christ will enjoy eternity with God."

      Poista
    9. Kyllä. Jokainen sitä haluava kuitenkin pelastuu viimeisenä päivänä :)

      Poista
    10. Niin... ja mitä siihen jumalakysymykseen tulee, minä uskon että loppupeleissä meillä useimmilla on sama jumala, tie sinne vaan on erilainen.

      Hyvä ystäväni on muslimi. Hän on muslimi, naimisissa kristityn kanssa. Minä olen kristitty, naimisissa agnostikon kanssa. Elämä on - monisävyistä, täynnä sävyjä ja vivahteita.

      Poista
    11. Millä Raamatun kohdilla perustelisit tuon näkemyksesi, että jokainen sitä haluava pelastuu viimeisenä päivänä? En ole löytänyt sellaista kohtaa tai opetusta mistään Raamatusta. En ole myöskään kuullut, että mikään kristillinen kirkkokunta opettaisi niin.

      Kirjoitit: "minä uskon että loppupeleissä meillä useimmilla on sama jumala, tie sinne vaan on erilainen. " Juu, olen tosiaan jo huomannut, että sinä uskot niin. Mistään kohti Raamattua ei kyllä sellaistakaan opetusta kuitenkaan löydä. Vai mitä?

      Me ollaan siinä eri linjoilla, että mä perustan uskonkäsitykseni Raamatusta löytyviin opetuksiin. Mihin sinä perustat? Tuota viimeistäkään uskomustasi ei kyllä ainakaan kirkkokuntasi pastoritkaan opeta.

      Mullakin on lähipiirissä (ei tosin perheessä) jonkun verran agnostikkoja ja jokunen ateistikin. Suosittelen heille välillä luttavaksi kirjoja ja hekin minulle.Matematiikanprofessori John C. Lennoxin teos Tähtäimessä Jumala on aivan loistava lukukokemus.Ehkä sinäkin tykkäisit siitä, vaikka uskotkin jo Jumalaan.

      Poista
    12. Minä uskon että raamattua voi lukea ja tulkita monella eri tapaa. MInä uskon että uskonto on sidonnainen myös aikaan ja kulttuuriin. Minä uskon että raamatun pohjimmainen viesti on rakkaus, armo ja suvaitsevaisuus, ja näihin kolmeen pyrkivä ja näitä kolmea jakava ja opettava ihminen on oikealla tiellä.

      Kun sinä vastustat tasa-arvoista avioliittolakia, minä näen sen raamatun fariseuksen, sen oppineen joka piti omaa elämäänsä muita parempana. Sen joka ylenkatsoi Jeesusta. Sen joka ei pitänyt meitä jokaista samanarvoisena Jumalan silmien edessä, ja sen joka katsoi voivansa määritellä kuka saa iankaikkisen elämän vaikka se on yksin Jumalan käsissä. Sinä katsot peiliin ja näet puhdasoppineen kristityn.

      Miksi jokainen sitä haluava sitten pelastuu viimeisenä päivänä? Siksi että niin kävin myös Jeesuksen kuollessa ristillä. Näin opetettiin myös pääsiäiskertomuksessa. Eikö?

      Poista
    13. Viimeisellä päivällä voidaan tarkoittaa montaa asiaa. Mikäli tarkoitatkin viimeisellä päivällä ihmisen elämän viimeistä elinpäivää ennen kuolemaa, niin totta kai ihminen voi valita seurata Jeesusta jopa silloin, viimeisenä elossaolo- päivänään ennen kuolemaansa ja silloin Hän on pelastuksen tiellä. Ristinryöväri valitsi Jeesukseen uskomisen ja Hänen seuraamisensa viimeisenä maallisen elämänsä elinpäivänään ja sai Jeesuksen lupauksen mukaan pelastuksen.

      Raamatullisissa yhteyksissä viimeisellä päivällä tarkoitetaan yleensä sitä viimeistä päivää, Tuomiopäivää, jolloin Jeesus tulee tuomitsemaan elävät ja kuolevat menneen toimintansa ja sydämentilansa mukaan. Silloin on myöhäistä ihmisen enää muuttaa aiempia valintojaan (oliko valinnut Jeesuksen seuraamisen ja Jumalan tahdon mukaiseen elämään pyrkimisen elämässään vai ei) ja niitä perusteita, jonka mukaan Jeesus jakaa ihmiset vuohiin ja lampaisiin, pelastukseen tai kadotukseen meneviin. ( Matteus 25: 31-45)

      jatkuu...

      Poista
    14. Tottakai Raamattua voidaan tulkita monella eri tavalla. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kaikki tavat tulkita Raamattua ovat oikein tai Jumalan hyväksymiä tapoja. On toisaalta myös olemassa vähemmän merkityksellisiä ns kehällisiä kysymyksiä ja ihan kristillisen uskon ytimessä olevia kysymyksiä, joilla on pelastuksenkin kannalta merkitystä. Yksin Jumala kuitenkin tietää, missä menee raja Hänen silmissään.

      On tärkeää pyrkiä ymmärtämään Raamatun opetuksia etsien niistä aidosti Jumalan ilmaisemaa kantaa, vaikka se ei olisi sama kuin luontainen mielipiteemme epätäydellisinä ihmisinä.

      Raamattu on Jumalalta ja sen opetukset eivät ole vanhentuneet. Jumala tarkoitti Raamatun kristittyjen kompassiksi ja ohjenuoraksi moraaliasioissakin myös tälle meidänkin ajallemme. Jumalan moraalinormit eivät ole muuttuneet.

      Poista
    15. Sinä et tyydykään vain kohottamaan kulmiasi ja pyörittämään silmiäsi, kun törmäät konservatiiviseen kristittyyn, joka ajattelee seksuaalimoraalisissa kysymyksisssä toisin kuin sinä. Ei vaan olet suoralta kädeltä valmis tuomitsemaan toisin näissä asioissa uskovan ihmisen fariseuksen kaltaiseksi ihmiseksi.

      Tuo ei ole minulle uutta. Olen huomannut, että on olemassa paljonkin sellaisia liberaaliteologian kannattajia tai ateisteja, jotka kyllä peräänkuuluttavat suvaitsevaisuutta milloin mitäkin asiaa kohtaan, mutta heille itselleen vaikuttaa olevan hyvin vaikeaa suvaita niitä, jotka eivät suvaitse kaikkea sitä, mitä he suvaitsevat. Kun he kohtaavat konservatiivisen, Raamatun julistukseen tarkasti sitoutuvan uskon kannalla olevia toisinajattelijoita, he nopeasti tuomitsevat nämä Raamatulla päähän lyöjiksi ja fariseuksiksi. Itsensä he saattavat nähdä oikeanlaisen, ylevämmän etiikan ja moraalin esitaistelijoina, rauhan, rakkauden ja suvaitsevaisuuden lähettiläinä...

      Meitä, sinun mielestäsi ilmeisesti sitten fariseusten kaltaisia, uskossamme konservatiivisia ihmisiä on miljoonia. Ajatella, miljoonia fariseuksia ympärilläsi elämässä elämäänsä ja välillä jopa puhumassa uskonsa perusteista, huh!

      Raamatuun Jumala on kirjoituttanut näkemyksensä, ohjeensa ja käskynsä meille ihmisille monista tärkeistä asioista ja tosiaan myös siitä, mikä on oikein ja mikä väärin seksuaaliasioissa. Itse en halua riippumattomuudenhenkisesti alkaa muutella, vähätellä tai ylenkatsoa Raamatun selviä moraaliohjeita.

      En halua ylenkatsoa Jumalan ja Jeesuksen moraalinormeja meille ihmisille. En katso olevani Jumalaa kyvykkäämpi sanomaan, mikä seksuaaliasioissa on oikein ja mikä väärin. Jumala on näistäkin asioista Raamatussa kantansa ilmaissut. Minä ja miljoonat muut raamattu-uskolliset konservatiiviset kristityt uskallamme ilmaista seisovamme Raamatun suorien opetusten takana myös seksuaalimoraaliasioissa, tuomittiinpa meidät sen vuoksi fariseuksiksi tai miksi tahansa. Olemmehan tarvittaessa valmiita kuolemaankin uskomme puolesta ennemmin kuin esim kääntymään johonkin pakanauskoon. Mitä fariseukseksi leimaaminen on sen rinnalla...ei mitään.

      Poista
  2. Minä olen entinen ei-kristilliseen uskontoon kuulunut ihminen. Olen onnellinen ja kiitollinen, että yksi lähimmäiseni ei pitänyt Raamattua vain taskussaan, vaan otti sen esillekin ja todisti minulle sen avulla Raamatun tosi Jumalasta.

    Kahden vuoden intensiivisten keskustelujen jälkeen erosin entisestä pakanallisesta uskonyhteisöstäni ja aloin seuraamaan Jeesusta. Kaduin entistä epäjumalan palvontaelämääni ja rukoilin Raamatun Jumalalta anteeksiantoa ja lupaa tulla Hänen puolelleen. Menin vesikasteelle ja liityin kristilliseen seurakuntaan.

    Lähes kaikki entiset ystäväni kuuluivat tuohon entiseen ei-kristilliseen uskontoon ja erottuani he alkoivat karttaa minua, heidän silmissään luopiota, kuten heidän uskontonsa johto käskee. Oliko sinusta turhaa, että erosin pakanauskonnosta ja aloin uskovaksi kritittyksi? Olisiko ollut sama jäädä entiseen uskontooni, jottei minua olisi alettu karttaa ja en olisi menettänyt lähes kaikkia ystäviäni?

    Miljoonia uskovia kristittyjä on vainottu ja tapettu esim muslimi-ja hindumaissa, jos he eivät ole kieltäneet uskoaan ja kääntyneet. Suuri osa heistä ei ole kieltänyt uskoaan Raamatun Jumalaan. Onko se ollut mielestäsi turhaa? Olisiko ollut ihan sama, jos he olisivat liittyneet muslimeiksi tai hinduiksi ja kieltäneet uskonsa?

    Itse en ajattele , että oli ihan sama Jumalasta, että ennen kuuluin pakanauskontoon ja että hänelle oli ihan sama , että käännyin uskovaksi kritityksi. Minusta Raamatun lähetyskäsky on selvä ja onneksi monet kristityt uskovat sitä ja toimivat sen mukaisesti. Näin minäkin sain edun löytää tosi Jumalan seuraajaksi. Itsekin aion todistaa Raamatun Jumalasta uskosta osattomille ihmisille kuten Jeesus kehotti.

    T: Kääntynyt

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Puhun omasta uskostani avoimesti tuomitsematta kenenkään muun uskoa. Olen pahoillani että olet menettänyt vanhat ystäväsi alettuasi seurata kristusta.

      Poista
    2. Opetetaanko sinun seurakunnassasi lähetyskäskyn tärkeydestä ja kannustetaanko seurakuntalaisia todistamaan Raamatun Jumalan uskosta osattomille, jotta he löytäisivät jeesuksen seuraajiksi? Teettekö esim todistuskeikkoja kaduilla, puistoissa jne? Meidän seurakunnassamme on tälläistä Jeesuksen lähetyskäskyn mukaista toimintaa, josta itse pidän paljon. Lisäksi meillä on nimikkolähettejä ulkomailla.

      Onko teidän kirkkokunnassanne lähetystyötä ulkomaille vai uskotaanko kirkossanne yleisesti ottaen siten, että Jumalan mielestä muslimeille, hinduille yms ei tarvitse todistaa Jeesuksesta ja kristinuskosta?

      T. Kääntynyt

      Poista
    3. Meidän seurakunnan lähetysmatkat suuntautuu lähinnä muualle maailmaan. Seuraavaksi mennään taas Haitiin, missä meillä on oma lastenkotikin.

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

lauran viinikiireet

Kirjoitan tällä kertaa aiheesta josta en itse juuri tule puhuneeksi, en puhu siitä koska kaikkien näiden vuosien jälkeenkin muisto on yhä arka, se on arka kuin huonosti parantunut haava ja sen haavan suola on häpeä. Se on se häpeä, jota kannoin mukanani lapsuuteni, nuoruuteni ja nuoren aikuisuuteni. Häpeä jonka kanssa elin ennen kuin opin erottamaan itseni yksilönä perheestäni, sairauden ihmisestä ja kuoliaaksi vaietun hiljaisuuden kulissien takana totuudesta. Minun lapsuuteni oli totta vaikkei kukaan tiennyt mitä suljettujen ovien takana tapahtui. Miksi tänään? Miksi kaikkien näiden vuosien jälkeen? Miksi ei anna menneiden vaan olla menneitä? Siksi että tänä aamuna höräisin aamukahvini väärään kurkkuun ja sen sumpin mukana ilmeisesti pussillisen herneitä nenään lukiessani Helsingin Sanomien kolumnia jossa Laura Friman kertoo meille että hänellä on alkoholiongelma – Laura on siis alkoholisti.  Aina meille tulee tää viinikiire, sanoo lapseni – Minulla on alkoholiongelma, ja aion tehdä a

2.000

On ehkä osuvaa, tai sitten ei, että kahdestuhannes kirjoitus keskittyy suomen kieleen ja vähän suomalaisuuteenkin. Siihen kauniiseen ja rakkaaseen, kieleen jota minun omat lapseni eivät puhu. Kieleen, joka minun lasteni mielestä on lähinnä aika sekava, sillä miten kukaan voi tietää onko kuusi tulessa vai kakussa kuusi siivua. Näiden vuosien aikana olen todennut että on aiheita jotka kiinnostavat lukijaa vuosi toisensa jälkeen. Sellaisia ovat koulujärjestelmä, ihan tavallinen arki ja sitten juuri tämä, kysymys lasten kielitaidosta ja meidän kotikielestä.  Ylläoleva keskustelu käytiin meidän ystävien teinin kanssa. Nämä lapset ovat syntyneet Suomessa, molemmat vanhemmat ovat suomalaisia ja lapset ovat käyneet suomikoulua vuosia. Silti englanti on heilläkin se vahvempi kieli.  Tämä ja monia samankaltaisia keskusteluita käydään niissä perheissä, joissa lapset kasvavat kaksi, tai useampikielisessä kodissa, maassa, jossa valtakieli ei ole suomi. Mitä vanhemmaksi lapset kasvavat sitä enemmän

satunnaisia asioita

Etsiessäni tilastotietoja ihan toiseen asiaan, tuli mieleen että voisin kirjoittaa satunnaisia, enemmän tai vähemmän kiinnostavia asioita täältä Yhdysvaltain länsirannikon pohjolasta, Washingtonin osavaltiosta joka, ehkä Pearl Jamia, Nirvanaa ja Starbucksia lukuunottamatta, on kohtalaisen tuntematon maailmalla.  Aloitetaan maantiedosta ja historiasta. Washingtonin osavaltio sijaitsee Yhdysvaltain länsirannikolla ja ei ole sama asia kuin Washington, DC. Washingtonin osavaltio liittyi unioniin marraskuun 11, 1889 ja on Yhdysvaltain #42 osavaltio. Washington on myös ainoa osavaltio, joka on nimetty presidentin mukaan. Washingtonissa on viisi aktiivista tulivuorta. Niistä korkein on Mount Rainier (kuvassa) jonka huippu kurottaa 4392 metrin korkeuteen. Viimeisin tulivuorenpurkaus tapahtui 2004–2008 Mount Saint Helensin purkautuessa. Noiden vuosien aikana tulivuoresta purkautui arviolta 100 miljoonaa kuutiota laavaa. Vuorta pidetään Yhdysvaltain toiseksi vaarallisimpana tulivuorena.  Kaskadi