Siirry pääsisältöön

elokuun eka kuvina




ekaa kertaa ikinä-koskaan-milloinkaan L nousi ennen mua arkena


matkalla alakertaan M:n kanssa

O nukkuu vielä


O liittyy seuraan 
kesävieraan aamiainen


meillä syödään muroja oikeesti ehkä kerran vuodessa!





Koira saa aamiaiseksi jämät




soitin fysioterapiaan ja varailin lääkärin määräyksestä aikoja hierojalle

aamiaisen jatko-osa



L lähtee töihin











yhdistetty aamiainen ja lounas, ja joo... mulla oli karsee nälkä


hän käy itsenäisesti kakalla ja tulee yhtä itsenäisesti alakertaan pyyhittäväksi

tiskikone - round 1




pyykkisavotta alkaa


apulainen

hetkeä myöhemmin mua avustanut K kaatui portaissa ja tarvitsi runsaasti lohtua säikähdykseen

...ja myös tikkarin parantuakseen





lopulta jäljellä oli vain O ja sen tikkari



kesävieraan koti siivotaan

sillä aikaa kesävieras junailee








M ei ymmärtänyt miks joku ostais itselleen niin käytetyt housut et ne on jo heti alussa rikki...


lounas

...ilman reunoja



eka autossa

vika autossa





se eläinten silta josta taannoin kirjoitin













K haastaa riitaa kaksi kertaa itsensä kokoisen jannun kanssa... varmaan on käyttöä niille syksyn ST-ryhmän opeille





















peukun ja tunnelin kohtaaminen oli kivulias






rakas ystävä tulee kylään



Koira on "turvassa" - varmuuden vuoksi





lasten leikkiessä - riehuessa - me valkattiin kouluvaatteita lapsille Kummitäti K:n kanssa




vahdinvaihto... Kummitäti K lähtee ja L tulee





yks pyöräilykypärä jäi



slmätippoja kuiviin silmiin...

...ja olutta kuivalle nielulle




ihan muuten vaan

tätä L tekee ja mä en tajuu mitään... mä haluun vaan hoitaa sairaita


tänne päätyy M:n päivällinen - taas







aika mennä nukkumaan




M shoppailee koulureppua






jämät iltapalaksi

mun ja M:n iltalääkkeet

leipää aamuksi

M yöpaidassaan

M on sängyssä vähän ennen yhdeksää, palaan alakertaan ja aloitan päivällisen valmistamisen meille.









Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

lauran viinikiireet

Kirjoitan tällä kertaa aiheesta josta en itse juuri tule puhuneeksi, en puhu siitä koska kaikkien näiden vuosien jälkeenkin muisto on yhä arka, se on arka kuin huonosti parantunut haava ja sen haavan suola on häpeä. Se on se häpeä, jota kannoin mukanani lapsuuteni, nuoruuteni ja nuoren aikuisuuteni. Häpeä jonka kanssa elin ennen kuin opin erottamaan itseni yksilönä perheestäni, sairauden ihmisestä ja kuoliaaksi vaietun hiljaisuuden kulissien takana totuudesta. Minun lapsuuteni oli totta vaikkei kukaan tiennyt mitä suljettujen ovien takana tapahtui. Miksi tänään? Miksi kaikkien näiden vuosien jälkeen? Miksi ei anna menneiden vaan olla menneitä? Siksi että tänä aamuna höräisin aamukahvini väärään kurkkuun ja sen sumpin mukana ilmeisesti pussillisen herneitä nenään lukiessani Helsingin Sanomien kolumnia jossa Laura Friman kertoo meille että hänellä on alkoholiongelma – Laura on siis alkoholisti.  Aina meille tulee tää viinikiire, sanoo lapseni – Minulla on alkoholiongelma, ja aion tehdä a
6 kommenttia
Lue lisää

satunnaisia asioita

Etsiessäni tilastotietoja ihan toiseen asiaan, tuli mieleen että voisin kirjoittaa satunnaisia, enemmän tai vähemmän kiinnostavia asioita täältä Yhdysvaltain länsirannikon pohjolasta, Washingtonin osavaltiosta joka, ehkä Pearl Jamia, Nirvanaa ja Starbucksia lukuunottamatta, on kohtalaisen tuntematon maailmalla.  Aloitetaan maantiedosta ja historiasta. Washingtonin osavaltio sijaitsee Yhdysvaltain länsirannikolla ja ei ole sama asia kuin Washington, DC. Washingtonin osavaltio liittyi unioniin marraskuun 11, 1889 ja on Yhdysvaltain #42 osavaltio. Washington on myös ainoa osavaltio, joka on nimetty presidentin mukaan. Washingtonissa on viisi aktiivista tulivuorta. Niistä korkein on Mount Rainier (kuvassa) jonka huippu kurottaa 4392 metrin korkeuteen. Viimeisin tulivuorenpurkaus tapahtui 2004–2008 Mount Saint Helensin purkautuessa. Noiden vuosien aikana tulivuoresta purkautui arviolta 100 miljoonaa kuutiota laavaa. Vuorta pidetään Yhdysvaltain toiseksi vaarallisimpana tulivuorena.  Kaskadi
Lähetä kommentti
Lue lisää

2.000

On ehkä osuvaa, tai sitten ei, että kahdestuhannes kirjoitus keskittyy suomen kieleen ja vähän suomalaisuuteenkin. Siihen kauniiseen ja rakkaaseen, kieleen jota minun omat lapseni eivät puhu. Kieleen, joka minun lasteni mielestä on lähinnä aika sekava, sillä miten kukaan voi tietää onko kuusi tulessa vai kakussa kuusi siivua. Näiden vuosien aikana olen todennut että on aiheita jotka kiinnostavat lukijaa vuosi toisensa jälkeen. Sellaisia ovat koulujärjestelmä, ihan tavallinen arki ja sitten juuri tämä, kysymys lasten kielitaidosta ja meidän kotikielestä.  Ylläoleva keskustelu käytiin meidän ystävien teinin kanssa. Nämä lapset ovat syntyneet Suomessa, molemmat vanhemmat ovat suomalaisia ja lapset ovat käyneet suomikoulua vuosia. Silti englanti on heilläkin se vahvempi kieli.  Tämä ja monia samankaltaisia keskusteluita käydään niissä perheissä, joissa lapset kasvavat kaksi, tai useampikielisessä kodissa, maassa, jossa valtakieli ei ole suomi. Mitä vanhemmaksi lapset kasvavat sitä enemmän
2 kommenttia
Lue lisää