Siirry pääsisältöön

ryöstetty haaste

Kevennetään vähän tunnelmaa välillä. Siis ennen kuin palaan siihen tulevaan koulunalkuun ja muuhun arkiseen... Löysin tän haasteen Veeralta ja päätin napata sen itselleni, ihan vaan siksi et saisin edes itse nauraa itselleni ja sille epäluksukselle ja tavallisuudelle, tekin saatte nauraa ihan rauhassa jos yhtään naurattaa... Teemana oli siis hahmottaa itsensä brändien kauttaja Veeran versio on täynnä sitä ihanaa luksusta mihin tämä haaste oli tarkoitettu. 

Shoes: Dr Martens ja Sanitan puukengät
Sneakers: Vans
Jeans: Eddie Bauer - voi ostaa sovittamatta
T-shirt: Gap
Underwear: Soma Intimates, silleen vähän nypyttyneinä tai rispaantuneina
Bag: Dooney & Bourke – joululahja L:ltä
Wallet: Coach – joululahja L:ltä
Sunglasses: aviators by Ray Ban
Watch: Fossil
Jewelry: Etsy



TV: Samsung
Mobile phone: Lumia 920 - kai
Computer: joku Samsung, ihan hyvä se on ollut
Make-up: Bare Minerals, Bobbi Brown, Trish McEvoy
Face cream: 365 by Whole Foods Market – siis Pirkka
Deodorant: Joku paikallinen Rexona, Dove kai just nyt kun sattui olemaan tarjouksessa
Toothpaste: Colgate Sensitive
Shampoo/Conditioner: Everyday Shea – kätevästi litran pullossa



Soap: naamasaippua on taas se 365 by Whole Foods ja käsi saippua Mrs Meyers



Fragrance: Donna Karan Cashmere Mist
Mineral water: se mikä on tarjouksessa
Wine: Cabernet Sauvignon, yleensä joku halpa
Drink: Mojito
Bread: omasta uunista
Food: aasialainen tai all american
Ice-cream: Tillamook Raspberry White Chocolate Chip
Candy: suklaa
Bed: se mikä silloin oli Costcossa tarjouksessa, olisko Sealy
Sheets: Ikea
Hairdresser: omat sakset omissa käsissä
Evening paper: L kertoo mulle uutiset. Sängyssä saatan kurkata Ilta-Sanomia
Magazine: Kodinkuvalehti

Lisään taas yhden oman, koska koen sen määrittävän mua ihmisenä...

Auto: Ford F-150. Olen kasvanut BMW-Mercedes-Audi tyypistä luksustyökoneisiin





En tiedä saanko haastaa, kun muakaan ei haastettu... ryövätkää siis tekin ja pliis linkatkaa jos niistä tulee edes semisti hauskoja.


Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

pikkuinen kullanmurunen, olet kamala

Partioliivin juhlakuntoon saattamiseen tarvitaan viiniä. Näillä läpysköillä kun on tarkka järjestys ja tarkat paikat liivinssä. Me telttaillaan. Tai oikeastaan minä ja kaksi lasta telttaillaan – olkkarin lattialla, koska kuka nyt tuolla karhujen ja kojoottien seassa nukkuis takapihalla – se kolmas lapsi ulostettiin käytöshäiriön takia teltasta joskus kymmenen pintaan, ja nukuttuaan ensin yläkerrassa faijansa kainalossa se pelaa nyt Minecraftia onnellisena omasta rauhasta. Kaksi telttailijaa nukkuu vielä. Tilanteen autenttisuuden lisäämiseksi alakerran ikkunat on apposen auki ja mä juon aamukahviani villapaidassa – ihan kuin oikealla leirillä. Tosin kahvi tulee keittimestä ja takapuolen alla on tuttu tuoli. Kohta ne mussukat kömpii ulos teltasta ja puolisen tuntia siitä on ihan mahdollista että kaipaan taas maanantaiaamua ja tyopaikan tasapainoista rauhaa. Mun mielikuvissa aamu on sellainen mukavan seesteinen, tehdään yhdessä ja meillä on kivaa... Käytäntö on osoittautunut olem...
Lue lisää

kuin Harry Potterissa

- Kävitkö kotona viikonloppuna? - Kävin, tulin eilen illalla takaisin. - Miltä sodan runtelemassa Portlandissa näytti? - Oli pelottavaa! Naapurissa oli vuohijoogaa ja donitsi kauppaan oli törkeä jono.  Naurua, mutta naurun takana asuu myös huoli.  - Joko kuulit mitä ”SE” sanoi tänään? - En lue enää uutisia, tulen liian vihaiseksi… tai surulliseksi. - En minäkään. Tai, eilen luin ja itkin. Päätin taas olla lukematta. - Joko otit Covid rokotteen? - Joo. Otin. Ostin samalla Tylenolia (parasetamolia) tukeakseni omaa sisäistä autistiani.  Seurue remahtaa nauruun opettajainhuoneessa ja tunnelma kevenee taas. Keskustelu siirtyy vesisateeseen ja syksyyn ja kissoihin.  Minä luen edelleen uutisia, luen niitä useammasta lähteestä, täältä ja Euroopasta. Luen liberaaleja ja konservatiivisia uutisia. Usein pudistelen päätäni ja huokaan, mietin että miten oikeasti voi olla näin hullua tässä maassa. Virnistän kun rauhanpalkinto menee sivu suun. Tuuletan opettajakolleegoiden kanssa, ...
Lähetä kommentti
Lue lisää

ihan tavallinen keskiviikko

Keskiviikko oli ja meni. On sunnuntai, ulkona paistaa aurinko ja pihapuun orava ”Sam” ajaa linnut pois ruokinta-asemalta. Mutta minkälainen se ihan tavallinen keskiviikko sitten oli? Hypätkää kyytiin… Keskiviikkoisin saan nukkua pidempään kuin muina aamuina ja herään ennen herätyskelloa varttia yli kuusi. Ulkona on sysipimeää sillä meidän makuuhuoneeseen eivät paista sen enempää katuvalot kuin naapureidenkaan pihavalot. Yöllä heräsin karhuun joka heitteli naapureiden roskiksia pitkin kujaa herkkulöytöjen toivossa. Otso lienee pettynyt lähinaapureiden siirryttyä meidän lailla lukittuihin roskiksiin vaikka toisaalla olikin lykästänyt. Luin nimittäin naapuruston Facebook ryhmästä, että joku poloinen oli unohtanut autotallin oven auki yöksi ja yöllinen vieras oli jäänyt valvontakameraan varastaessaan autotallista laatikollisen mangoja.  Kaikki 365 päivää vuodessa alkaa samaan tapaan. Nousen sängystä niin hiljaa kuin se nyt on mahdollista innokkaan koiran kanssa, laitan jalkaan tohvelit...
Lähetä kommentti
Lue lisää