Siirry pääsisältöön

stressiä ilmassa

Sori! Teknisiä ongelmia... modeemi hajos – taas! Me kulutetaan näemmä keskimäärin yksi modeemi kuukaudessa. Onneksi ne sisältyy hintaan, siis internetpalveluntarjoajan puolesta - se onkin ainoa hyväpuoli siinä puulaakissa... No onhan se se siirtonopeuskin ihan jees, 38 megaa sekunnissa - ainakin periaatteessa.

Tää viikko on ollut totaalisen kaoottinen ja tässä vaiheessa oikealla kädellä ei enää ole aavistustakaan siitä mitä vasen tekee... Koulussa on nyt tutustuttu koko rahalla ja erilaisin kokoonpanoin. Eilen aloin jo olemaan sitä mieltä että M:n uusi ope pitää mua neuroottisena idioottina ja vastaavasti mä olin melko vakuuttunut siitä ettei sillä ole aavistustakaan, oikeastaan yhtään mistään.

tän päivän koulukierrokselta


Mä oon täyttänyt lukemattomia kaavakkeita tässä kaavakkeitten luvatussa maassa... Olen vastannut kysymyksiin perheen harrastuksista, traditioista, lempiruuista, kielestä, kulttuurista ja alakulttuureista. Olen luetellut kaikki juhlat joita meillä vietetään ja kertonut kuinka paljon M saa katsoa telkkaria. Olen kertonut meidän lukutottumuksista, M:sta lapsena ja oppijana.

aarteenmetsästyksessä löydettiin muun muassa...

vessa


Oon istunut vanhempainillassa oppimassa mitä meiltä vanhempina odotetaan ja mitä tapahtuu missäkin tilanteessa. Olen oppinut että soitto sihteeriltä on ok, mutta jos rehtori soittaa ollaan pulassa. Tiedän mitä tapahtuu jos lapsi kolauttaa päänsä välitunnilla tai jos unohdan ilmoittaa poissaolosta.

me oltiin ohitettu tää askarteluosuus siinä vaiheessa kun muut tuli paikalle


Viikonlopun aikana pitäis vielä täyttää kuusi kaavaketta ja kirjoittaa kirje hätätilanteita varten. Huomenna pitää varmistaa koulubussi – kun kukaan ei oikein siitäkään osannut sanoa että tuleeko se vai ei ja koska se tulee ja mihin se menee...  ja selvittää lopulliset aikataulut. Pitäs varmaan laittaa vielä kertaalleen sähköpostia sekä Rva Junalle, että Rva Enkelille.  Oppilaat siis puhuttelee opettajiaan tittelillä ja sukunimellä, viime vuonna se oli vielä titteli ja etunimi – Nti tai Rva...

kesäkoulun päättötyönä ne teki tällaisen kirjan... mä jäin miettimään onko M:n piirustuksissa vielä aikuisenakin sama kaavamaisuus väreissä... "tää naama on oranssi, koska oranssi kynä oli seuraava järjestyksessä"


Tänä aamuna olin saavuttanut sen tilan, jossa olin jo itsekin lähellä hyperventilaatiota kun jokaiseen kysymykseen tuntui olevan se sama vastaus, tai yksi näistä kolmesta vaihtarista – ”Me ei nyt oikein vielä tiedetä kun tää on ihan uusi tilanne...” ”Ei olla vielä ehditty palaveerata opettajien kesken...” ”Olen vasta ekaa-tokaa-kolmatta päivää töissä...” – koska ne on oikein ajatelleet tietää tän kaiken? Koulu kuitenkin alkaa tiistaina, maanantaina on pyhä. Tänään on torstai, mutta ihan turvallisin mielinhän ton kai voi sinne lähettää ja luottaa sen saavan kannustavan ensikosketuksen uuteen kasvatuslaitokseensa.

viikonlopun paperisota

Onneksi Rva Enkelillä oli mulle kuitenkin tänään vastaukset tärkeimpiin ja koulukuljetuksethan selviää huomenna selvittämällä. Puhuttuani Enkelin kanssa rauhotuin jo aika paljon. Päivän hupaisin-yllättävin-hauskin-mukavin oli kuitenkin lukea yhtä – ja sitä ainoaa esitäytettyä - niistä kuudesta uudesta kaavakkeesta ja lukea siitä että meidän K:lle on vähintäänkin varattu koulupaikka erityisopetuksenpuolelta. Siihen prujuun on nimittäin listattu sisarukset jotka käyvät koulua saman koulupiirin alueella – K, Ready Start Preschool. Paikka sillä siis on jo olemassa, testiaika saatiin perjantaille – viikon päästä. Sen koulu alkais seuraavana maanantaina, käytännössä sille pitää kuitenkin testienkin jälkeen vielä laatia erityisopetussuunnitelma ja hyväksyä se ja täyttää ne parikymmentä kaavaketta.

Olen valmistautunut lounasrumbaan, välipaloihin ja tilannut lisää nimikointitarroja. Posti toi lapsukaisten koulukengätkin. Näillä pärjätään kevääseen. 



onko näitä jo Suomessa? Tiskikoneessa pestäviä eväspussukoita omenanlohkoille ja sändäreille? Saa täällä toki kouluruokaakin, mutta ainakin alkuun M saa syödä omia eväitä. 

nimikointitarroja tuli tänään tilattua rekkalastillinen




Voisinpa pikakelata aikaa muutamalla viikolla eteenpäin, siihen että kaikki on aloittanut koulunsa ja selvinnyt siitä hengissä.

lounaalla ranskalaisessa kahvilassa

juhlistamassa tulevaa kounaloitusta


Ulkona on joku monsuuni... vettä tulee niin että kohta hukutaan, on kolmisenkymmentä ceetä lämmintä ja niin kosteeta että maailma homehtuu pystyyn...



Kommentit

  1. Tulihan se postaus...kävin jo monesti kattomassa. On teillä aikamoista säpinää. Hyvin kaikki varmasti sujuu!En ole Suomessa törmännyt moisiin pestäviin eväspussukoihin. Kätevä idea. :)

    Mirka

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

ihan tavallinen keskiviikko

Keskiviikko oli ja meni. On sunnuntai, ulkona paistaa aurinko ja pihapuun orava ”Sam” ajaa linnut pois ruokinta-asemalta. Mutta minkälainen se ihan tavallinen keskiviikko sitten oli? Hypätkää kyytiin… Keskiviikkoisin saan nukkua pidempään kuin muina aamuina ja herään ennen herätyskelloa varttia yli kuusi. Ulkona on sysipimeää sillä meidän makuuhuoneeseen eivät paista sen enempää katuvalot kuin naapureidenkaan pihavalot. Yöllä heräsin karhuun joka heitteli naapureiden roskiksia pitkin kujaa herkkulöytöjen toivossa. Otso lienee pettynyt lähinaapureiden siirryttyä meidän lailla lukittuihin roskiksiin vaikka toisaalla olikin lykästänyt. Luin nimittäin naapuruston Facebook ryhmästä, että joku poloinen oli unohtanut autotallin oven auki yöksi ja yöllinen vieras oli jäänyt valvontakameraan varastaessaan autotallista laatikollisen mangoja.  Kaikki 365 päivää vuodessa alkaa samaan tapaan. Nousen sängystä niin hiljaa kuin se nyt on mahdollista innokkaan koiran kanssa, laitan jalkaan tohvelit...

rokotukset ei oo mikään uskon asia

Istun puolitietoisesti muurahaispes ään. Maailmassa kasvaa uusi sukupolvi vanhempia. Maailmassa kasvaa uusi sukupolvi vanhempia, niitä jotka eivät ole nähneet mitä tapahtuu jos lapsi sairastuu polioon. Niihin jotka eivät tiedä että tuhkarokko on vaarallinen sairaus. Niihin jotka eivät tiedä että vihurirokkoon tai sikotautiin voi kuolla. Niihin jotka uskovat että rokotukset ovat vaarallisia, ja että maailma olisi parempi ilman. Niihin jotka eivät enää tiedä minkälainen maailma oli ennen. Niihin joilla on varaa olla rokottamatta, vai onko? vaccine infographic created by Leon Farrant Kuinka monta kertaa multa on kysytty että tiedänkö rokotteitten aiheuttavan autismia? Kuinka monta kertaa olen vastannut etten tiedä. Kuinka monta kertaa olen kertonut ettei se ole totta. Tuhkarokkoepidemia alkoi huvipuistosta. Se alkoi sieltä minkä pitäisi olla ”the happiest place on earth.”  Siinä on jotakin kornia. Siis siinä, että se lähti just sieltä. Tosiasiassa on enemmän kuin ...

mitä suomi ajattelee?

Pakolaiskeskustelu riehuu Suomessa marginaaliryhmien heitellessä ilotulitteita, kiviä ja polttopulloja. Toisaalla suljetaan raja ihmismuureilla. Media mässäilee tapahtumilla, kuin silläkin että pieni ryhmä niistä pakolaisista haluaa kivempaan paikkaan tai osoittautuu rikollisiksi. Kaksi pientä ryhmää. Paljon näkyvyyttä. Myös kansainvälisessä mediassa. Toisaalla hiljainen osa kansalaisia auttaa, antaa omastaan ja tekee vapaaehtoistyötä sen saman pakolaisryhmän hyväksi. Joku älähtää että ne tulee huvikseen, paremman elämän toivossa ja toinen muistuttaa että harva haluaa jättää kotiaan ihan vaan huvin vuoksi. Ei Suomikaan sentään niin ihana maa ole. Siinä ääripäitten välissä on hiljainen massa. Se joka hiljaisesti hyväksyy tain hylkää. Se ryhmä joka ei äänekkäästi vastusta sen enempää kuin puolustakaan. Haluaisin tietää mitä se hiljainen massa ajattelee. Haluaako Suomi oikeasti avata vai sulkea ovensa? Pelkääkö Suomi oikeasti monikulttuurisuutta? Uskooko Suomi oikeasti et...