Sori! Teknisiä
ongelmia... modeemi hajos – taas! Me kulutetaan näemmä keskimäärin yksi modeemi
kuukaudessa. Onneksi ne sisältyy hintaan, siis internetpalveluntarjoajan puolesta - se onkin ainoa hyväpuoli siinä puulaakissa... No onhan se se siirtonopeuskin ihan jees, 38 megaa sekunnissa - ainakin periaatteessa.
Tää viikko on
ollut totaalisen kaoottinen ja tässä vaiheessa oikealla kädellä ei enää ole
aavistustakaan siitä mitä vasen tekee... Koulussa on nyt tutustuttu koko
rahalla ja erilaisin kokoonpanoin. Eilen aloin jo olemaan sitä mieltä että M:n
uusi ope pitää mua neuroottisena idioottina ja vastaavasti mä olin melko
vakuuttunut siitä ettei sillä ole aavistustakaan, oikeastaan yhtään mistään.
tän päivän koulukierrokselta |
Mä oon täyttänyt
lukemattomia kaavakkeita tässä kaavakkeitten luvatussa maassa... Olen vastannut
kysymyksiin perheen harrastuksista, traditioista, lempiruuista, kielestä,
kulttuurista ja alakulttuureista. Olen luetellut kaikki juhlat joita meillä
vietetään ja kertonut kuinka paljon M saa katsoa telkkaria. Olen kertonut meidän
lukutottumuksista, M:sta lapsena ja oppijana.
aarteenmetsästyksessä löydettiin muun muassa... |
vessa |
Oon istunut
vanhempainillassa oppimassa mitä meiltä vanhempina odotetaan ja mitä tapahtuu
missäkin tilanteessa. Olen oppinut että soitto sihteeriltä on ok, mutta jos
rehtori soittaa ollaan pulassa. Tiedän mitä tapahtuu jos lapsi kolauttaa päänsä
välitunnilla tai jos unohdan ilmoittaa poissaolosta.
me oltiin ohitettu tää askarteluosuus siinä vaiheessa kun muut tuli paikalle |
Viikonlopun
aikana pitäis vielä täyttää kuusi kaavaketta ja kirjoittaa kirje hätätilanteita
varten. Huomenna pitää varmistaa koulubussi – kun kukaan ei oikein siitäkään
osannut sanoa että tuleeko se vai ei ja koska se tulee ja mihin se menee... ja selvittää lopulliset aikataulut. Pitäs
varmaan laittaa vielä kertaalleen sähköpostia sekä Rva Junalle, että Rva
Enkelille. Oppilaat siis puhuttelee
opettajiaan tittelillä ja sukunimellä, viime vuonna se oli vielä titteli ja
etunimi – Nti tai Rva...
Tänä aamuna olin
saavuttanut sen tilan, jossa olin jo itsekin lähellä hyperventilaatiota kun
jokaiseen kysymykseen tuntui olevan se sama vastaus, tai yksi näistä kolmesta
vaihtarista – ”Me ei nyt oikein vielä tiedetä kun tää on ihan uusi tilanne...” ”Ei
olla vielä ehditty palaveerata opettajien kesken...” ”Olen vasta
ekaa-tokaa-kolmatta päivää töissä...” – koska ne on oikein ajatelleet tietää
tän kaiken? Koulu kuitenkin alkaa tiistaina, maanantaina on pyhä. Tänään on
torstai, mutta ihan turvallisin mielinhän ton kai voi sinne lähettää ja luottaa
sen saavan kannustavan ensikosketuksen uuteen kasvatuslaitokseensa.
viikonlopun paperisota |
Onneksi Rva
Enkelillä oli mulle kuitenkin tänään vastaukset tärkeimpiin ja
koulukuljetuksethan selviää huomenna selvittämällä. Puhuttuani Enkelin kanssa
rauhotuin jo aika paljon. Päivän hupaisin-yllättävin-hauskin-mukavin oli
kuitenkin lukea yhtä – ja sitä ainoaa esitäytettyä - niistä kuudesta uudesta kaavakkeesta
ja lukea siitä että meidän K:lle on vähintäänkin varattu koulupaikka
erityisopetuksenpuolelta. Siihen prujuun on nimittäin listattu sisarukset jotka
käyvät koulua saman koulupiirin alueella – K, Ready Start Preschool. Paikka
sillä siis on jo olemassa, testiaika saatiin perjantaille – viikon päästä. Sen
koulu alkais seuraavana maanantaina, käytännössä sille pitää kuitenkin
testienkin jälkeen vielä laatia erityisopetussuunnitelma ja hyväksyä se ja
täyttää ne parikymmentä kaavaketta.
Olen valmistautunut lounasrumbaan, välipaloihin ja tilannut lisää nimikointitarroja. Posti toi lapsukaisten koulukengätkin. Näillä pärjätään kevääseen.
onko näitä jo Suomessa? Tiskikoneessa pestäviä eväspussukoita omenanlohkoille ja sändäreille? Saa täällä toki kouluruokaakin, mutta ainakin alkuun M saa syödä omia eväitä. |
nimikointitarroja tuli tänään tilattua rekkalastillinen |
Voisinpa
pikakelata aikaa muutamalla viikolla eteenpäin, siihen että kaikki on
aloittanut koulunsa ja selvinnyt siitä hengissä.
lounaalla ranskalaisessa kahvilassa |
juhlistamassa tulevaa kounaloitusta |
Ulkona on joku monsuuni... vettä tulee niin että kohta hukutaan, on kolmisenkymmentä ceetä lämmintä ja niin kosteeta että maailma homehtuu pystyyn...
Tulihan se postaus...kävin jo monesti kattomassa. On teillä aikamoista säpinää. Hyvin kaikki varmasti sujuu!En ole Suomessa törmännyt moisiin pestäviin eväspussukoihin. Kätevä idea. :)
VastaaPoistaMirka