L ei juhli syntymäpäivää

Naapurintyttö täytti kaksi, naapurin rouva kai kolkytkaks ja herra jotain samansuuntaista. L täytti, hmmm... 34 kai taas uudestaan, viimeiset kymmenen vuotta. L ei harrasta synttäreitä. Se ei halua viettää niitä mitenkään – kuten alta voi lukaista – eikä ainakaan halua et niistä tehdään jokin ohjelmanumero. Me ollaan siis keskitytty lähinnä olemaan viettämättä niitä synttäreitä, koko viikonloppu.

Lauantai-iltana syötiin kahdestaan taskurapuburgereita ja uusista perunoista tehtyjä ranskalaisia, itse tehdyllä tartarkastikkeella, juomana poreita tottakai. Kuva jäi napsauttamatta kun poltin sormen kokkaillessani ja se palovammahässäkkä vei sen kuvaushetken ja kuvaaminen muistui mieleen seuraavan kerran kun purilaiset oli jo onnellisesti syöty. Ei siis kuvaa taskurapukakkusista leivän ja kastikkeen kanssa.

M osti L:lle pinkkejä sukkia, pojat kalasäilykkeitä. Kaikki kolme tiesi heti mitä haluavat faijalleen hankkia. Yksikään ei myöskään kuvitellut saavansa tänään kakkua. Kaikki kolme tietää kyllä ettei L syö makeeta. Ei edes synttärinä, ei edes kakkua. Sen sijaan L sai pekonia ja munia ja lapset inkivääri-kaneli-pannareita, vaahterasiirappia, luumuja ja kermavaahtoa.

...siis tää painaa ihan kauheesti ja silti tääl on jotakin pehmeetä?

Naapureitten puistobileissä saatiin seuraava aamiainen ja mimosat vielä pöydän alta paperimukeihin. L pakeni paikalta katselemaan eläimiä lauman kanssa niin vilkkaasti et jossakin vaiheessa tajusin muitten vieraitten ajattelevan mun olevan siellä ilman lapsia, tai siis itseasiassa lapseton. Varttia myöhemmin lauma kyllä oikas tämänkin harhaluulon. 

näköjään jannut löysi possun lisäksi myös seuraa

kun on kyse suklaakakusta, mun lauma on paikalla ja eturivissä

Puistobileistä synttärijuhlallisuudet jatkui viininmaistelulla, viininmaistelulla, yrityksellä käydä panimossa lounalla. Yritykseksi siis jäi, siellä oli muitakin ja yli tunnin jono. Matka jatkui siis viininmaisteluun ja viskitislaamon kautta puutarhamyymälään vaihtamaan kuusitoista kuollutta tainta kuuteentoista elävään. Kuusitoista kuoli. Ne kuoli huolimatta siitä että ne istutettiin kaikkien taiteen sääntöjen mukaan, lannoitettiin ja kasteltiin... joskus käy niin. Istutuksen lomassa avattiin vielä pullo punkkua, lähinnä päivänsankarille kun allekirjoittaneelle oli ne maistelut jo ihan tarpeeks.  Epäsynttärit oli siis kai oikein onnistuneet. Ainakin mun mielestä, ja kai sankarinkin.

tän takia meiltä saa viiniä

eka

toka

täältä toimitetaan viinejä myös Valkoiseen taloon

panimon pyöräparkki oli täynnä autoparkista puhumattakaan

hevosparkissakin oli reilusti heppoja parkissa

plänbee oli siis seuraava viinitila

vikaks L halus pysähtyä tislaamoon

Paras synttärilahja L:lle ja siinä sivussa viikonlopun ihanin asia myös mulle oli se, että M on tänään syönyt. Se on syönyt aamulla kolme palaa pannaria, kolmanneksen pekonisiivusta, palan kakkua ja pari lusikallista jugurttia bileissä ja viinikeikalla kaksi palaa pizzaa. Kotona se söi vielä vajaan desin mac&cheeseä, mehujään ja iltapalaksi melkein kokonaisen perunarieskan. Me juhlitaan. 

perunarieskaa meidän lähikaupasta