Siirry pääsisältöön

joulukuun eka kuvina

herään sunnuntaiaamuun viimeisenä Koiran kanssa


tuntia myöhemmin K oli avannut jokaisen luukun




Koira on mun seurana aamukahvilla





























ekan adventin kunniaksi ne sai pyhäkoulusta "snow cone" kupongit









me mennään M:n kanssa leffaan - tokaa kertaa ikinä


ennen leffaa me ehdittiin kahville

















lapsityövoima vastaa tiskarin tyhjentämisestä





panang curry




yllättäin sitä jopa syötiin



Koira tuli editoimaan kuvia mun kanssa


kolmikko kylvyssä, O tosin haluaa pois ammeesta...



Koiran kanssa iltakävelyllä pimeydessä

meidän talo

Koiran annos


M:n iltalääkkeet - melatoniini, ahdistuslääke ja hammasnamit

M tulee sittenkin vielä iltapalalle



...ja tekee vähän matikkaa

mä ostan itselleni lukemista

...ja surffaan Koiralle joululahjaa


M menee nukkumaan

ennen yläkertaan vetäytymisatä täytän joulukalenterin

otan oman rotanmyrkkyni

ja siirrän Tontun seuraavaan paikkaan... M:n sänkyyn nukkumaan


mun uus yöpaita tukee kirkon Kenian lähetystyötä



aika sammuttaa valot

Tunnisteet:

Kommentit

  1. sanna2. joulukuuta 2013 klo 13.11

    Nää "kuun eka"-setit on aivan ihania, kun näkee mitä kaikkea teidän päivään kuuluu. Ja toi peli on kyllä ihan mahtava, et haluaisi jotain täältä Suomesta, niin voitais vaihtaa paketteja ;) Täällä on samantapainen peli, mutta se on jotenkin tylsempi, ei ole värikuvia vaan joku mustavalkoinen noppa jne... Ihana joulukoti ja mahtava tuo tonttu :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muusa Liinpaa2. joulukuuta 2013 klo 19.24

      Kiitos Sanna! Jouluksi ei ehdi, mutta voin varmaan tilata sulle tollaisen ja pistää L:n mukana Suomeen sit kun se on sinnepäin matkalla :)

      Poista
  2. sanna3. joulukuuta 2013 klo 12.59

    Jooooo. Ei ole kiire. Ihana olet <3

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

koulushoppailua amerikan malliin (osa 1)

Silloin joskus kauan aikaa sitten… siis oikeesti kauan aikaa sitten olin aloittelemassa abivuotta Helsingissä. Kukaan ei puhunut mistään muusta kuin kirjoituksista ja ehkä yliopistosta. Siinä opinahjossa jota minä kävin oli silloin 80-luvun loppupuolella olemassa tasan yksi yliopisto. Ihan jokainen meistä oli jatkamassa opintojaan Helsingin Yliopistossa, sitten kun sinne joskus pääsisi. Ainakin siltä se silloin tuntui. Todellisuudessa moni jatkoi lukiosta Helsingin Yliopistoon, muutama piti välivuoden tai kaksi. Joku luki ensin itsensä yo-merkonomiksi, muutama haki lastentarhanopettajaopistoon ja kai kaksi uskalsi lähteä pois Helsingistä. He lähtivät Mikkeliin opiskelemaan MBA-tutkintoa.  Tänä syksynä oma tyttäreni aloittaa täällä viimeistä vuottaan high schoolissa. Oikeasti hän opiskelee pian jo toista vuotta collegessa ja tulee valmistumaan lukiosta kädessään myös Associates Degree. Associate's Degree on Yhdysvalloissa tarjottava kaksivuotinen korkeakoulututkinto, jota suoritetaa...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Oodi Julkiselle Opetukselle

Mikä jakaa ihmisiä enemmän kuin näkemys koulusta ja koulutuksesta? Täällä tiikeriäitien ja helikopterivanhempien luvatussa ihmemaassa, on tällainen suomalainen vanhempi, jonka mielestä lapset saa opiskella just mitä lystäävät (ainakin melkein) vähän kummajainen. Ei pelkästään kummajainen toisten vanhempien mielestä, vaan myös lasten ja nuorten silmissä. Outo on sellainen äiti, jonka lapsi voi ihan rauhassa valita valinnaisensa itse, opiskelkoon vaan teatterilavastusta tai keittämisen kemiaa. Kaikkea kannattaa kokeilla! Suomalaisen koulujärjestelmän kasvattina en koskaan oikeastaan edes harkinnut yksityiskoulua meidän lapsukaisille. Päinvastoin, huokaisin helpotuksesta kun kaksi kolmesta pääsi jopa kunnalliseen, ilmaiseen eskariin ja vain yhden eskarista jouduttiin maksamaan. Samoihin aikoihin opin myös ettei yksityiskouluilla ole täällä velvollisuutta järjestää erityisopetusta ja siksi moni yksityiskoulu viisaasti valitsee oppilaikseen ne joilla ei ole erityisen tuen tarvetta. Erikseen...
Lähetä kommentti
Lue lisää

kuin Harry Potterissa

- Kävitkö kotona viikonloppuna? - Kävin, tulin eilen illalla takaisin. - Miltä sodan runtelemassa Portlandissa näytti? - Oli pelottavaa! Naapurissa oli vuohijoogaa ja donitsi kauppaan oli törkeä jono.  Naurua, mutta naurun takana asuu myös huoli.  - Joko kuulit mitä ”SE” sanoi tänään? - En lue enää uutisia, tulen liian vihaiseksi… tai surulliseksi. - En minäkään. Tai, eilen luin ja itkin. Päätin taas olla lukematta. - Joko otit Covid rokotteen? - Joo. Otin. Ostin samalla Tylenolia (parasetamolia) tukeakseni omaa sisäistä autistiani.  Seurue remahtaa nauruun opettajainhuoneessa ja tunnelma kevenee taas. Keskustelu siirtyy vesisateeseen ja syksyyn ja kissoihin.  Minä luen edelleen uutisia, luen niitä useammasta lähteestä, täältä ja Euroopasta. Luen liberaaleja ja konservatiivisia uutisia. Usein pudistelen päätäni ja huokaan, mietin että miten oikeasti voi olla näin hullua tässä maassa. Virnistän kun rauhanpalkinto menee sivu suun. Tuuletan opettajakolleegoiden kanssa, ...
Lähetä kommentti
Lue lisää