Siirry pääsisältöön

joulukuun eka kuvina

herään sunnuntaiaamuun viimeisenä Koiran kanssa


tuntia myöhemmin K oli avannut jokaisen luukun




Koira on mun seurana aamukahvilla





























ekan adventin kunniaksi ne sai pyhäkoulusta "snow cone" kupongit









me mennään M:n kanssa leffaan - tokaa kertaa ikinä


ennen leffaa me ehdittiin kahville

















lapsityövoima vastaa tiskarin tyhjentämisestä





panang curry




yllättäin sitä jopa syötiin



Koira tuli editoimaan kuvia mun kanssa


kolmikko kylvyssä, O tosin haluaa pois ammeesta...



Koiran kanssa iltakävelyllä pimeydessä

meidän talo

Koiran annos


M:n iltalääkkeet - melatoniini, ahdistuslääke ja hammasnamit

M tulee sittenkin vielä iltapalalle



...ja tekee vähän matikkaa

mä ostan itselleni lukemista

...ja surffaan Koiralle joululahjaa


M menee nukkumaan

ennen yläkertaan vetäytymisatä täytän joulukalenterin

otan oman rotanmyrkkyni

ja siirrän Tontun seuraavaan paikkaan... M:n sänkyyn nukkumaan


mun uus yöpaita tukee kirkon Kenian lähetystyötä



aika sammuttaa valot

Kommentit

  1. Nää "kuun eka"-setit on aivan ihania, kun näkee mitä kaikkea teidän päivään kuuluu. Ja toi peli on kyllä ihan mahtava, et haluaisi jotain täältä Suomesta, niin voitais vaihtaa paketteja ;) Täällä on samantapainen peli, mutta se on jotenkin tylsempi, ei ole värikuvia vaan joku mustavalkoinen noppa jne... Ihana joulukoti ja mahtava tuo tonttu :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sanna! Jouluksi ei ehdi, mutta voin varmaan tilata sulle tollaisen ja pistää L:n mukana Suomeen sit kun se on sinnepäin matkalla :)

      Poista
  2. Jooooo. Ei ole kiire. Ihana olet <3

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

lauran viinikiireet

Kirjoitan tällä kertaa aiheesta josta en itse juuri tule puhuneeksi, en puhu siitä koska kaikkien näiden vuosien jälkeenkin muisto on yhä arka, se on arka kuin huonosti parantunut haava ja sen haavan suola on häpeä. Se on se häpeä, jota kannoin mukanani lapsuuteni, nuoruuteni ja nuoren aikuisuuteni. Häpeä jonka kanssa elin ennen kuin opin erottamaan itseni yksilönä perheestäni, sairauden ihmisestä ja kuoliaaksi vaietun hiljaisuuden kulissien takana totuudesta. Minun lapsuuteni oli totta vaikkei kukaan tiennyt mitä suljettujen ovien takana tapahtui. Miksi tänään? Miksi kaikkien näiden vuosien jälkeen? Miksi ei anna menneiden vaan olla menneitä? Siksi että tänä aamuna höräisin aamukahvini väärään kurkkuun ja sen sumpin mukana ilmeisesti pussillisen herneitä nenään lukiessani Helsingin Sanomien kolumnia jossa Laura Friman kertoo meille että hänellä on alkoholiongelma – Laura on siis alkoholisti.  Aina meille tulee tää viinikiire, sanoo lapseni – Minulla on alkoholiongelma, ja aion tehdä a

2.000

On ehkä osuvaa, tai sitten ei, että kahdestuhannes kirjoitus keskittyy suomen kieleen ja vähän suomalaisuuteenkin. Siihen kauniiseen ja rakkaaseen, kieleen jota minun omat lapseni eivät puhu. Kieleen, joka minun lasteni mielestä on lähinnä aika sekava, sillä miten kukaan voi tietää onko kuusi tulessa vai kakussa kuusi siivua. Näiden vuosien aikana olen todennut että on aiheita jotka kiinnostavat lukijaa vuosi toisensa jälkeen. Sellaisia ovat koulujärjestelmä, ihan tavallinen arki ja sitten juuri tämä, kysymys lasten kielitaidosta ja meidän kotikielestä.  Ylläoleva keskustelu käytiin meidän ystävien teinin kanssa. Nämä lapset ovat syntyneet Suomessa, molemmat vanhemmat ovat suomalaisia ja lapset ovat käyneet suomikoulua vuosia. Silti englanti on heilläkin se vahvempi kieli.  Tämä ja monia samankaltaisia keskusteluita käydään niissä perheissä, joissa lapset kasvavat kaksi, tai useampikielisessä kodissa, maassa, jossa valtakieli ei ole suomi. Mitä vanhemmaksi lapset kasvavat sitä enemmän

satunnaisia asioita

Etsiessäni tilastotietoja ihan toiseen asiaan, tuli mieleen että voisin kirjoittaa satunnaisia, enemmän tai vähemmän kiinnostavia asioita täältä Yhdysvaltain länsirannikon pohjolasta, Washingtonin osavaltiosta joka, ehkä Pearl Jamia, Nirvanaa ja Starbucksia lukuunottamatta, on kohtalaisen tuntematon maailmalla.  Aloitetaan maantiedosta ja historiasta. Washingtonin osavaltio sijaitsee Yhdysvaltain länsirannikolla ja ei ole sama asia kuin Washington, DC. Washingtonin osavaltio liittyi unioniin marraskuun 11, 1889 ja on Yhdysvaltain #42 osavaltio. Washington on myös ainoa osavaltio, joka on nimetty presidentin mukaan. Washingtonissa on viisi aktiivista tulivuorta. Niistä korkein on Mount Rainier (kuvassa) jonka huippu kurottaa 4392 metrin korkeuteen. Viimeisin tulivuorenpurkaus tapahtui 2004–2008 Mount Saint Helensin purkautuessa. Noiden vuosien aikana tulivuoresta purkautui arviolta 100 miljoonaa kuutiota laavaa. Vuorta pidetään Yhdysvaltain toiseksi vaarallisimpana tulivuorena.  Kaskadi