jännääkin jännempi päivä

Tonttu söi aamulla pizzaa tehtyään yön sokerienkeleitä

aika rauhassa sai ajella lauantaiaamuna ennen päivän valkenemista

hiljaiselta näytti myös koulu

odottamass ekan osion alkamista

aamiaiseksi pullakahvit

"totuuden hetki"... koe oli vaikea eikä läpipääsy ollut mikään itsestäänselvyys

eka pari saa kutsun sisään tokaan vaiheeseen...

me muut odotetaan... hyperventiloidaan, juostaan vessassa ja nieleskellään oksennusta

meidän vuoro... eka ajatus kun näin mun tehtävä listan oli "Oh, S..T" lista ei ollut vaikea, mutta vaaditut taidot pitkiä, ja aikaa rajallinen määrä... punnitus, jalkakylpy, katetrin pesu, hammasproteesien huolto

ja sit taas odotetaan, tuloksia ja viimeistä kaksikkoa

syytä juhlaan

koko kurssi pääsi läpi kokeesta ja valmistui yhdessä... skumppa oli pöydän alla piilossa tulopksiin asti

takaisin harmaassa talvipäivässä... sydän keventyneenä, kurkku kipeänä ja nokka valuen

Mä oon puhki. Niin puhki etten tiedä itkiskö vai nauraisko. Niin puhki että oon aika varma etten aamulla kykene kampeamaan itseäni ylös sängystä... Flunssa joka on jyllännyt taustalla jo joitakin päiviä puskee nyt päälle täydellä teholla. Mä oon niin ylpeä itsestäni, enkä samalla ole ollenkaan vielä sisäistänyt että mulla on ihan oikea ammatti!

tylsä kesä?

Tänään on high schooliin tutustuminen, tiistaina alkaa koulu, siis poikien koulu. Tättiksen opinnot alkavat vasta syyskuun lopulla, sitä ennen on viisaudenhammasleikkaus ja paljon muuta, mutta mihin ihmeeseen tämä kesä oikein katosi? Tuntuu ettei me tehty tänä kesänä yhtään mitään. Eihän se tietenkään ole totta, mutta ei me kyllä minnekään matkustettu kun ei meillä aikuisilla ollut mitään mahdollisuuksia pitää lomaa ja olihan Tättiskin töissä. Tättis kun aloitti heinäkuussa työt autoliikkeen vastaanotossa viikonloppu assistenttina. Työtehtäviin kuuluu asiakaspalvelun lisäksi, rekisterikilpien luovuttaminen, avustaa huoltotiimiä autojen luovuttamisessa ja vastaa puhelimeen. Oliko meidän teineillä surkea kesä? Kaverit kiersivät maailmaa, ainakin somen perusteella. Yksi vietti kesän Ranskassa, toinen Italiassa, kolmas Japanissa, neljäs ja viides risteili Alaskassa. Kesän kuvitteellinen kohokohta oli päivä saariston ruuhkassa meidän vanhempien kinastellessa siitä kannattaako yri...

Lue lisää

koekaniini - mukana tutkimustyössä

Puhelimen näytöllä vilkkuu liiankin tuttu puhelinnumero ”Yläkoulu – terveydenhoitaja”, on maanantai ja kello tuskin kymmentä. Tiedän jo ennen vastaamista, että mentävä on, hakemaan poika kotiin. Laitan palaverista äänet pois ja vastaan: ”Hei Alina, onko taas aika?” – Joo, ottanut lääkkeet 45 minuuttia sitten eikä olo helpota. Varttia myöhemmin harmaankalpea teini marssii huoneeseensa, sulkee verhot ja käy nukkumaan herätäkseen tunteja myöhemmin. Minä palaan mun palaveriin. Huonolla tuurilla sama kuvio toistuu myös tiistaina. Eletään helmikuun alkupäiviä ja vastaavanlaisia koulupoissaoloja on jo ehtinyt kertymään seitsemän, tammikuusta. Päänsärkypäiviä yhteensä reilu kymmenen. Laitan viestiä päänsärkypolille ja saan ajan seuraavalle viikolle. Päänsärkypolin neurologi on ihan mieletön tyyppi. No, meidän lastensairaala nyt muutenkin on aika ihana, mutta jotenkin se miten nää kohtaa teinin ihmisenä, ei sairautena. Kyselee tietokonepelit ja elokuvat, myöntää avoimesti, että vaikka se e...

Lue lisää

Oodi Julkiselle Opetukselle

Mikä jakaa ihmisiä enemmän kuin näkemys koulusta ja koulutuksesta? Täällä tiikeriäitien ja helikopterivanhempien luvatussa ihmemaassa, on tällainen suomalainen vanhempi, jonka mielestä lapset saa opiskella just mitä lystäävät (ainakin melkein) vähän kummajainen. Ei pelkästään kummajainen toisten vanhempien mielestä, vaan myös lasten ja nuorten silmissä. Outo on sellainen äiti, jonka lapsi voi ihan rauhassa valita valinnaisensa itse, opiskelkoon vaan teatterilavastusta tai keittämisen kemiaa. Kaikkea kannattaa kokeilla! Suomalaisen koulujärjestelmän kasvattina en koskaan oikeastaan edes harkinnut yksityiskoulua meidän lapsukaisille. Päinvastoin, huokaisin helpotuksesta kun kaksi kolmesta pääsi jopa kunnalliseen, ilmaiseen eskariin ja vain yhden eskarista jouduttiin maksamaan. Samoihin aikoihin opin myös ettei yksityiskouluilla ole täällä velvollisuutta järjestää erityisopetusta ja siksi moni yksityiskoulu viisaasti valitsee oppilaikseen ne joilla ei ole erityisen tuen tarvetta. Erikseen...

Lue lisää

Tahdon Asiat

Hae tästä blogista