Kinkku lilluu
siis liemessään. Joulukortit on iloisesti lähettämättä... jopa ne sähköiset,
opettajien joululahjoille olen uhrannut lähinnä kauniita ajatuksia panematta tikkua
ristiin ja lastenkin joululahjat odottaa autotallissa paketoimistaan. Jokainen
postilaatikkoon pudotettu joulukortti on omiaan aiheuttamaan ahdistusta, tai
siis ajatuksen siitä että sillekin pitäis lähettää...
jopa O lähetti mulle joulukortin... |
Eilinen meni
rillutellessa... Tonttukin rillutteli pelaamalla Monopolia ystäviernsä kanssa. Aamusta oltiin MOPSissa joulukoristeita tekemässä, lounaalla
Taideopen luona, M:n tokavikassa syömisterapiassa ja lopulta Supper Club
ystävän joulunalusbileissä skumppaa juoden. Klinikalla M:aa odotellessa
opiskelin lauantaiseen kokeeseen ja samaa puuhailin tänä aamuna kuluttaessani
aikaa klinikan odotustilassa... Olkoonkin, että näin keskiviikkoisin se tahtoo
mennä juoruamiseksi kun siellä istuu niin monta tuttua – samat perheethän ne
erityistensä kanssa laukkaa siellä ja täällä terapioissa.
Tänään pitäis
iltasella raahata itsensaä koululle treenaamaan näyttökokeeseen. Toisaalta
musta tuntuu et osaan kaiken, ja jos tää jostakin jää kiinni niin ajasta. Mutta
varmasti ei tee pahaa kerrata mieleen niitä sääntöjä siitä missä järjestyksessä
mitäkin pitää tehdä. Kannustimeksi sain kutsun yhdestä lähisairaalasta
haastatteluun, ei työhaastatteluun mutta vapaaehtoistyöhaastatteluun. Täällä
kun ei sairaaloihin mennä edes vapaaehtoiseksi ilman hakemista ja
suosittelijoita.
voi kun ne kaikki oliskin näin helppoja... |
Kommentit
Lähetä kommentti