perjantai 20. joulukuuta 2013

tiukkaa tekee...

Aika tahtoo loppua kesken kun pitää yhteen lyhyeen päivään mahduttaa koko talvi. Se ensimmäinen oppitunti aamuseitsemältä oli tehokas... lumi on kylmää ja märkää, se sattuu käsiin jos siihen koskee paljain käsin. Kymmenessä minuutissa parivaljakko aneli päästä takaisin sisään.

Seuraava yritys aamupäivästä muistutti mua kaikesta siitä, mistä jään paitsi tässä meidän ilmastossa. Ei ole haalareita, ei kuriksia, ei hattuja, lapasia ja kurahanskoja... arkena on vain se flisee tai toppaliivi, joskusn jopa takki. Mulle riitti tää yksi kerta, yhtenä aamupäivänä kuristen ja haalareiden pukemiseen, villasukkien metsästykseen ja märkiin hanskoihin, en kadehdi yhtään äitiä joka joutuu pukemaan-riisumaan-kuivattamaan monta kuukautta putkeen. En kadehdi, en edes pulkkamäen uhalla.


Yhteen aamupäivään saatiin mahdutettua lumiukot, pulkkamäki ja lumienkelit. Leikittiin lumisotaa ja heitettiin lumipalloja Koiralle... lopulta kastuttiin vesisateessa ja paleltiin ne viimeiset kaksikymmentä metriä sisään. Talvi on koettu – kiitos ja kuulemiin... jos vaikka vuoden päästä taas.





lumiukot syntyi sarjatyönä noin kymmenen metrin välein




lämppärin edessä - kaikki neljä

2 kommenttia:

  1. Hyvät ulkoiluvarusteethan lapsille löytyi, vaikka lunta tuleekin harvoin! Ihana tuo lumienkelikuva, jossa yksi saappaista on irronnut jalasta ja tuo viimeinen kuva, jossa on monta punaposkista lasta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onhan niitä meilläkin, sekalaisia kuriksia ja haalareita :)

      Poista

Kokeillaan miten tää kommentointi sujuu näin... Kerro mitä mietit. Jos et halua rekisteröityä, olet tervetullut laittamaan mulle sähköpostia tahdonasiat@gmail.com, tai kommentoimaan Facebookin kautta.