Siirry pääsisältöön

tiukkaa tekee...

Aika tahtoo loppua kesken kun pitää yhteen lyhyeen päivään mahduttaa koko talvi. Se ensimmäinen oppitunti aamuseitsemältä oli tehokas... lumi on kylmää ja märkää, se sattuu käsiin jos siihen koskee paljain käsin. Kymmenessä minuutissa parivaljakko aneli päästä takaisin sisään.

Seuraava yritys aamupäivästä muistutti mua kaikesta siitä, mistä jään paitsi tässä meidän ilmastossa. Ei ole haalareita, ei kuriksia, ei hattuja, lapasia ja kurahanskoja... arkena on vain se flisee tai toppaliivi, joskusn jopa takki. Mulle riitti tää yksi kerta, yhtenä aamupäivänä kuristen ja haalareiden pukemiseen, villasukkien metsästykseen ja märkiin hanskoihin, en kadehdi yhtään äitiä joka joutuu pukemaan-riisumaan-kuivattamaan monta kuukautta putkeen. En kadehdi, en edes pulkkamäen uhalla.


Yhteen aamupäivään saatiin mahdutettua lumiukot, pulkkamäki ja lumienkelit. Leikittiin lumisotaa ja heitettiin lumipalloja Koiralle... lopulta kastuttiin vesisateessa ja paleltiin ne viimeiset kaksikymmentä metriä sisään. Talvi on koettu – kiitos ja kuulemiin... jos vaikka vuoden päästä taas.





lumiukot syntyi sarjatyönä noin kymmenen metrin välein




lämppärin edessä - kaikki neljä

Tunnisteet:

Kommentit

  1. Anonyymi21. joulukuuta 2013 klo 9.08

    Hyvät ulkoiluvarusteethan lapsille löytyi, vaikka lunta tuleekin harvoin! Ihana tuo lumienkelikuva, jossa yksi saappaista on irronnut jalasta ja tuo viimeinen kuva, jossa on monta punaposkista lasta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muusa Liinpaa21. joulukuuta 2013 klo 16.40

      Onhan niitä meilläkin, sekalaisia kuriksia ja haalareita :)

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

satunnaisia asioita

Etsiessäni tilastotietoja ihan toiseen asiaan, tuli mieleen että voisin kirjoittaa satunnaisia, enemmän tai vähemmän kiinnostavia asioita täältä Yhdysvaltain länsirannikon pohjolasta, Washingtonin osavaltiosta joka, ehkä Pearl Jamia, Nirvanaa ja Starbucksia lukuunottamatta, on kohtalaisen tuntematon maailmalla.  Aloitetaan maantiedosta ja historiasta. Washingtonin osavaltio sijaitsee Yhdysvaltain länsirannikolla ja ei ole sama asia kuin Washington, DC. Washingtonin osavaltio liittyi unioniin marraskuun 11, 1889 ja on Yhdysvaltain #42 osavaltio. Washington on myös ainoa osavaltio, joka on nimetty presidentin mukaan. Washingtonissa on viisi aktiivista tulivuorta. Niistä korkein on Mount Rainier (kuvassa) jonka huippu kurottaa 4392 metrin korkeuteen. Viimeisin tulivuorenpurkaus tapahtui 2004–2008 Mount Saint Helensin purkautuessa. Noiden vuosien aikana tulivuoresta purkautui arviolta 100 miljoonaa kuutiota laavaa. Vuorta pidetään Yhdysvaltain toiseksi vaarallisimpana tulivuorena....
Lähetä kommentti
Lue lisää

lauran viinikiireet

Kirjoitan tällä kertaa aiheesta josta en itse juuri tule puhuneeksi, en puhu siitä koska kaikkien näiden vuosien jälkeenkin muisto on yhä arka, se on arka kuin huonosti parantunut haava ja sen haavan suola on häpeä. Se on se häpeä, jota kannoin mukanani lapsuuteni, nuoruuteni ja nuoren aikuisuuteni. Häpeä jonka kanssa elin ennen kuin opin erottamaan itseni yksilönä perheestäni, sairauden ihmisestä ja kuoliaaksi vaietun hiljaisuuden kulissien takana totuudesta. Minun lapsuuteni oli totta vaikkei kukaan tiennyt mitä suljettujen ovien takana tapahtui. Miksi tänään? Miksi kaikkien näiden vuosien jälkeen? Miksi ei anna menneiden vaan olla menneitä? Siksi että tänä aamuna höräisin aamukahvini väärään kurkkuun ja sen sumpin mukana ilmeisesti pussillisen herneitä nenään lukiessani Helsingin Sanomien kolumnia jossa Laura Friman kertoo meille että hänellä on alkoholiongelma – Laura on siis alkoholisti.  Aina meille tulee tää viinikiire, sanoo lapseni – Minulla on alkoholiongelma, ja aion teh...
6 kommenttia
Lue lisää

valokuvissa kaikki on aina hyvin

Jokin aika sitten sain blogiini kommentin, joka jäi kummittelemaan mun mieleen. Kommentti oli ystävällinen ja lyhyt. Se ei haastanut mihinkään, oikeastaan se oli pelkkä toteamus, jossa kirjoittaja sanoi: ”Mä haluaisin elää sun elämää!” Nopeasti voisi vastata, että niin minäkin, mutta jäin silti miettimään sitä mielikuvaa, joka tulee vastaan niin sosiaalisessa mediassa kuin täällä blogissakin. Vuosi 2023 oli monella tapaa haastava, ei raflaavan katastrofaalinen, mutta ehkä enneminkin sellainen hiljaisen haastava. Kukaan ei kuollut – paitsi kissa – ei edes melkein. Kukaan ei sairastunut vakavasti – paitsi koira, mutta sekin on hallinnassa. Kaikki on ihan hyvin, vaikka oli hetkiä, kun teki mieli heittää hanskat tiskiin. Toisaalta vuosi oli myös ihana, ja kun katsoin taaksepäin, keräillen kuvia tähänkin kirjoitukseen ajattelin, että mulla on tosiaan aika ihana elämä. Olemme monessa etuoikeutettuja ja moni antaisi varmasti paljon saadakseen elää sellaista elämää kuin ne valokuvien tarinat k...
Lähetä kommentti
Lue lisää