keskiviikko 18. joulukuuta 2013

yliherkkyyttä, allergiaa ja ajatuksia

Oon edelleen ihan ällikällä lyöty siitä että lasten teknisten laitteiden käytöstä ja tv:n katselusta saatiin näin pitkä ja laaja-alainen keskustelu. Mulla ei käynyt pienessä mielessänikään, että täällä päädyttäisiin keskustelemaan sähkömagneettisen säteilyn vaikutuksista ihmiskehoon. Edelleenkään en pidä aihetta kovin relevanttina itseni kannalta, mutta toisaalta se jolla on säteily-yliherkkyys itsellään, pitää asiaa toki tärkeänä ja syystäkin.

Vertaisin tätä vaikkapa hajusteyliherkkyyteen. Hajusteyliherkkä kun kärsii muitten ihmisten käyttämistä hajusteista, voiteista, deodoranteista, tuoksukynttilöistä ja vaikkapa ihan vaan leikkokukista... siihen asteeseen että on hankalaa tai jopa mahdotonta matkustaa julkisilla kulkuneuvoilla tai käydä vaikkapa konsertissa. Mulla taas palaa kerralla useampikin tuoksukynttilä – joo tiedän pienpartikkeleista vai mitä ne nyt on joita kynttilöistä tulee ja siitä että todennäköisesti kuolen kaikkien näitten hajusteitten aiheuttamaan syöpään. Yhdelle ne hajusteet on siis koko maailma, toiselle täysin yhdentekeviä ja kolmannelle jopa nautinto.

Tänään viettäessäni keskiviikkoaamua totutusti klinikalla juttelin niitten samojen naisten kanssa kuin miltei jokaisena keskiviikkona. Keskustelu kulkee monen mutkan kautta erityislasten neurologisten oireitten lievittämiseen ruokavalion avulla. Ystävä puuskahtaa väsyneesti ettei millään jaksais vielä siihenkin ryhtyä, ei vaikka kuinka kaikki sanoo että se olis kuinka hyvästä... totesipa vielä oman puheensa päätteksi että tottakai se lapsi on testeissä – jos niihin mennään – yliherkkä käytännössä koko maailmalle, mutta missä menee raja sille herkkyydelle minkä kanssa voi elää ja sen kanssa joka vaarantaa terveyden... loputtomasti kun ei voi maailmaa lapsen ympäriltä karsia.

Toisaalla keskusteltiin gluteiinin yhteydestä yleiseen terveydentilaan ja ylipainoon. Joku hehkutti hyvää oloaan jätettyään gluteiinin pois ruokavaliostaan, toinen kertoi laihtuneensa kilotolkulla... lopulta keskusteluun yhtyi se tyyppi joka myönsi auliisti edeltävät väitteet mutta kertoi vehnäleivän voittaneen kaikesta huolimatta.

Silloin kun M sai diagnoosinsa, tai siis sinä keväänä olin kuuntelemassa luentoa ravintoaineiden toksiineista ja tehoviljellyn ruuan ravinneköyhyydestä. Luennon päätteeksi poistin meidän taloudesta kaikki maitotuotteet ja me siirryttiin käyttämään mantelimaitoa. M jonka elämässä maitotuotteet oli olleet pääasiallinen proteiininlähde kieltäytyi syömästä näitä korvaavia tuotteita ja pojatkin jättivät uuden maitonsa lasiin, huolimatta siitä että sitä maustettiin suklaalla ja vaniljalla ja... Lopulta päästin käsittelemättömän maidon takaisin jääkaappiin. Hyvä on, ei ainakaan homogenoitua maitoa... vahinko oli kuitenkin jo tapahtunut ja mulla oli laumallinen epäluuloisia jälkeläisiä pyörittelemässä lasejaan ja jugurttejaan. Alkuperäisestä tempauksesta ja ravitsemuksellisesta suunnanmuutoksesta meni yli puolitoista vuotta siihen että sain laumalaiset juomaan lasin maitoa sellaisenaan. Edelleen maitoa menee harvakseltaan ja sitä korvataan juustoin, jugurtein ja kaakaon avulla. Jossakin vaiheessa vaihdoin sen maidonkin takaisin siihen halvempaan, käsiteltyyn maitoon – hormonitonta ja antibiootitonta se on kuitenkin edelleen.

Tämän kokemuksen jälkeen kierrän kaukaa ehdotukset yhdenkään lapsen ruokavalion karsimisesta, etenkin sillä syömishistorialla mikä M:lla on. Ruokanatsina keskityn pitämään huolta siitä että elintarvikevärit, keinotekoiset makuaineet, glukoosifruktoosisiirappi, msg (?) ja transrasvat puuttuvat meidän ruokakaapista, ja että pääasiallisesti meillä syöty ruoka on luomua. Suureksi ilokseni oon kuluneen syksyn aikana todennut ettei noita kannata viedä mäkkäriin kun ne ei kuitenkaan syö sitä.

Kipua  me hoidetaan ensin homeopaattisesti, sen jälkeen tavanomaisemmin menetelmin ibuprofeiinilla ja parasetamolilla. Antibiootteja tarjoillaan silloin kun siihen on oikea tarve. Shampoot, saippuat, kylpyvaahdot, vartalovoiteet ja muut ovat parabeenittomia ja joko hajusteettomia tai hajusteet ovat luonnon omia öljyjä. Homeopatiaan olen tutustunut sen myötä kun rotanmyrkyn takia jotakuinkin neljä viidestä tutusta lääkeaineesta sai henkselit päälleen... oli löydettävä vaihtoehtoja ja nehän tuntuu toimivan. Ilman keuhkoveritulppaa ja rotanmyrkkyä olisin tuskin koskaan kävellyt apteekissa sinne homeopatiahyllylle.

Lauantaina osallistuin joulubileissä keskusteluun. Meitä seisoi siinä ringissä viinilasin kanssa kolmannen luokan opettaja – lahjakkaiden lasten koulusta – erityislapsen vanhempi, kanadalainen vanhempi, tavislasten vanhempi ja mä. Tunsin näistä ihmisistä entuudestaan vain sen opettajan ja hänetkin olin tavannut vain kerran aiemmin. Siinä keskustellessa M pyöri lattialla ympyrää sellaisessa koppakuoriaisasennossa... uudestaan, uudestaan, uudestaan, uudestaan, uudestaan. Keskustelu kulki sitä normaalia rataa siitä kuinka kaikille halutaan lätkäistä joku diagnoosi tänäpäivänä. Opettaja oli hiljaa. Kanadalainen kommentoi erityislahjakkaiden lasten koulua et ihan tavallisia nekin on, mutta täällä kun ei kouluissakaan lapsilta vaadita enää yhtään mitään ihan toisin kuin - Kanadassa. Opettaja oli edelleen hiljaa. Tavisäiti sanoi tietäväisenä että lapsia vaan leimataan laittamalla ne erityislahjakkaiden kouluihin tai antamalla niille diagnoosi. Samalla se katsoi merkitsevästi sitä toista erityisenvanhempaa, mua ja opettajaa. Opettaja oli edelleen hiljaa. Mä kysyin onko oikeasti parempi leimata lapsi tyhmäksi, laiskaksi, agressiiviseksi, kuin antaa lapsen käyttäytymiselle selitys johon voidaan tarjota apua? Opettaja hymyili ja sanoi että heillä on paljon M:n ja K:n kaltaisia lapsia. Tavislapsenäiti ja kanadalainen olivat hiljaa.

Mietin myös aktiivista vanhemmuutta. Siis sitä että vanhempien tehtävä on pitää huolta siitä että lapsilla on kivaa ja jotakin opettavaista ja järkevää – kehittävää – tekemistä koko sen ajan kun ne on hereillä. Mietin miksi lapsella ei saa olla tylsää? Mietin miksi lapsi ei saa aina välillä maata aivottomana telkkarin edessä ja vaan olla? Miksi mun pitäis vanhempana olla valmis ohjelmoimaan niitä loputtomasti? Eikö kuitenkin ole lapsen kannalta kehittävää joutua myös itse keksimään mitä tekee? Eikö lapselle ole tärkeää nähdä myös vanhemman lukevan kirjaa oppiakseen itse lukijaksi? Eikö lapsen kehityksen kannalta ole tärkeää nähdä myös aikuisen ottavan itselleen tilaa? Just nyt ne riehuu yläkerrassa täysin päättömästi... mä puutun vasta sitten kun joku satuttaa itsensä, tai riitaan tarvitaan mukaan kättä pitempää tai hampaita.


Yksi on yliherkkä yhdelle, toinen toiselle, kolmas ei ehkä millekään. Vastaavasti on muodikastakin uskoa johonkin valtavirrasta poikkeavaan, oli se sitten luomua, homeopatiaa tai säteilyä. Mä nyt uskon teknologiaan, diagnooseihin, puhtaaseen ruokaan ja vähän homeopatiaan.

eilen M leipoi brownies herkuksi vikaan syömisterapiaan - ihan itse


iltapäivällä me tehtiin piparkakkutaloa

M ja K pelaa bingoa

apua flunssaan

14 kommenttia:

  1. Kaikki nämä mun kysymykseni tuntuu niin keposilta näiden raskaiden keskustelujen jälkeen mitä täällä sinun viesteissä on käyty :) mutta mistä olet löytänyt täällä käsittelemätöntä maitoa?

    Olen samaa mieltä kanssasi, että jokaisen on itse vedettävä omalle perheelleen sopivat rajat eri asioissa. Ja ottamatta kantaa juuri näihin aiheisiin, joissakin asioissa voi se kultainen keksitie olla ehkä parempikin kuin totaalikieltäytyminen. Tuntuu, että niin paljon on tänä päivänä murehdittavaa. Itseäni vähän pelottaa Fukushiman vaikutukset ruokaan täällä Kaliforniassa (ja siis tällä rannikolla) http://elitedaily.com/news/world/breaking-news-fukushima-radiation-affecting-americans-and-theres-no-way-to-stop-it/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näinhän se on. Fukushiman säteily on arveluttavaa, mutta toisaalta tukevastihan me Suomessa marjastettiin, sienestettiin ja kasvatettiin salaattia pihalla Tshernobylin jälkeen ;)

      Googlaa raw milk ja oma postinumero. Löydät varmasti raakamaitojengiä. Täällä meillä on tossa mäen alla useampikin tila joka sitä myy. Homogenoimatonta maitoa saa täällä ainakin Whole Foods Marketista ja Krogeriltä.

      Poista
  2. No totta turiset :) Meilläkin pohjanmaalla taivasteltiin Tshernobylin aiheuttamaa (ehkä) kaksipäistä possua mutta samaan aikaan syötiin ihan normaalisti. Sellainen muistikuva jostain lapsuudesta on. Toisaalta, joskus on käynyt mielessä, että onko niin moni tuttavani sairastunut näinä päivinä syöpään juuri sen takia. Mutta tuntuu sitä olevan liikkeellä täälläkin yhtälailla.

    Kiitos tiedoista. Täytyy selvittää.

    VastaaPoista
  3. Elämme informaatiotulvan aikakautta. On siksi ymmärrettävää, että ihmiset kokevat usein vaikeaksi suhteellistaa saamansa informaation merkitystä. Helposti samaan koriin humpsahtavat painoarvoltaan ja merkitykseltään kovin eritasoiset asiat. Myös käsitteet voivat helposti sekoittua.

    Ihmisille ominaista on myös mielendefenssimekanismien käyttö. Yksi defenssi on torjunta. Elämämme on usein niin kiireistä ja haasteellista muutenkin, että voi tuntua helpoimmalta ratkaisulta kieltää ja torjua mielestään riskit, joiden huomioonottaminern mahdollisesti jotenkin hankaloittaisi elämää tai ainakin niin voimme pelätä. Usein myös rakastamme jotain, mikä saattaisikin osottautua haitalliseksi, jos tarkemmin asiaan paneutuisimme. Koska emme halua tehdä mitään muutoksia rakastamamme asian suhteen, on helpointa torjua informaatiotulvasta ne tiedot, jotka voisivat heilauttaa vakiintunutta käsitystämme siitä, mikä on hyvää, mukavaa ja harmitonta. Tietty muutosvastarinta on toki suojakin. Pysyypähän elämässämme ainakin joku linja ja tapa tehdä valintoja. Tämä luo turvallisuudentunnetta. Usein muutosvastarinta ja defenssit kuitenkin estävät meitä kohtaamasta tärkeää tietoa, joka voisi hyödyttää meitä ja suojata meitä, joiltain haitoilta ja ongelmilta.

    On täysin eri asia, jos joku ihminen on sinänsä vaarattomalle ruualle kuten porkkanoille yliherkkä verrattuna siihen, että joku asia muodostaa haitan koko eliökunnalle, vaikkakin jotkin yksilöt ovat geneettisesti alttiimpiä tuolle sinänsä kaikkia koskettavalle haitalle.

    Tuoksukynttilöitten rinnastaminen sähkömagneettisten kenttien aiheuttamiin haittoihin mielestäni ontuu. Ionisoimattoman säteilyn riskeistä ovat julkisuuteen nousseet puhumaan tuhannet tiedemiehet, lääkärit, tutkijat ja epidemiologit. Asian tiimoilta on otettu kantaa ympäri maailmaa

    "Harva tietää, että Euroopan ympäristökeskus EEA on jo vuosia varoittanut matkapuhelinten mahdollisista terveysriskeistä ja vaatinut varovaisuusperiaatteen käyttöönottoa. Varovaisuusperiaate ei ole epämääräistä varovaisuudesta puhumista tai pelokasta suhtautumista riskeihin. Varovaisuusperiaate merkitsee väestön – eli meidän kaikkien – tosiasiallisen altistuksen pienentämistä niin vähäiseksi kuin se järkevästi on mahdollillista."

    Myös Suomen työterveyslaitos varoittaa kännyköitten säteilystä seuraavalla tavalla:
    "On selvää, että kun kysymys on näin yleisestä laitteesta, on syöpävaarallisuudesta tärkeää tietää ja jo rajallisenkin syöpänäytön perusteella hakea keinoja altistumisen vähentämiseksi", sanoo tutkimusprofessori Maila Hietanen Työterveyslaitoksesta.
    Säteilyturvakeskus on ohjeistanut kännykän käyttäjiä mm. seuraavasti:
    – Rajoita puheluiden määrää ja kestoa.
    – Suosi handsfree-laitetta (pienentää pään altistusta merkittävästi).
    – Suosi puhelun sijasta tekstiviestejä.
    – Vältä huonossa kentässä puhumista (säteily on silloin voimakkaampaa).
    Suositukset koskevat erityisesti lapsuus- ja nuoruusikää, jolloin aivot ovat aktiivisessa muovautumisvaiheessa. Ohjeet pätevät kuitenkin hyvin myös aikuisiin."

    Oletteko havainneet esim Suomen työterveyslaitoksen, Euroopan neuvoston, Kanadan terveysviraston tai Euroopan ympäristökeskuksen lähteneen liikkelle voimaperäisesti varoittaakseen ja ohjeistaakseen ihmisiä tuoksukynttilöiden käyttöön liittyvissä asioissa? Minä en ole.



    VastaaPoista
  4. Tuoksukynttilöistä on epäilemättä jonkin verran haittaa ja varsinkin tietysti tuoksuyliherkille. Mutta erityisesti tuoksukynttilöiden ei ole minkään tutkimusten mukaan todettu aiheuttavan tiettyjen syöpälajien kuten aivosyövän selvää lisääntymistä käyttäjien keskuudessa. ja ennenkaikkea tuoksukynttilät eivät myöskään ole niin yleisessä ja laajassa käytössä kuin esim kännykät. Itse asiassa minäkin toki tiedän pienpartikkelien haitoista ja juuri siksi käytän kynttilöitä aika harvakseltaan. Miksipä turhaan lisäisi liikaa elimistönsä kuormitusta. Kuitenkin olen vakuuttunut kuten tuhannet tutkijat minua aiemmin , että kynttilät muodostavat ihmiskunnalle huomattavasti pienemmän riskin kuin nykyteknologian aiheuttama säteilysaaste. On tärkeää suhteellistaa asioita.

    Lukuisat sairaudet ovat viidenkymmenen vuoden aikana lisääntyneet räjähdysmäisesti mukaanlukien juuri autismi. Geenimme eivät ole tässä ajassa ratkaisevasti muuttuneet. Ympäristömme on. Säteilysaasteen lisääntyminen on yksi merkittävä muuttuja, monen tutkijan mielstä jopa merkittävin.

    En halveksi teknologiaa. Tarvitsin sitä opiskellessani yliopistossa. Tarvitsen sitä työssäni. Olen epidemiologi Devra Davisin kanssa samoilla linjoilla. Meidän tulee vaatia turvallisempaa teknologiaa. itse voimme valita turvallisempia vaihtoehtoja jo nyt. Kuten Daviskin en puhu suoraan känykkään tai säilytä sitä elimistöäni vasten. Käytän pääasiassa vain langallisia yhteyksiä. Joskus harvoin tarvitsen tablettiani, mutta sekin on saanut säteilyä vähentävän suojakuoren. Terveytemme ja hyvinvointimme on sen varran arvokasta, että siihen vaikuttavista asioista kannattaa ottaa selvää ja kannattaa tehdä valintoja, jotka vähentävät elimistömme kuormitusta- myös säteilykuormitusta.

    Alla linkki blogiin, jota voi suositella niille, jotka ovat kiinnostuneita oppimaan aiempaa turvallisempia tapoja käyttää teknologiaa. :

    http://sateileeko.wordpress.com/2013/03/26/langattomat-verkot-ovat-terveysriski/

    Markku

    VastaaPoista
  5. Olen yllä olevan kommentin kanssa näistä säteilyriskeistä tosi samaa mieltä!

    Muutenkin tämä maailma on muuttunut hirveän nopeasti ja moni vaipuu tiettyyn apatiaan tämän kaiken epäterveellisen ja riskipitoisen menon keskellä. Moni sanoo: "Kaikestahan saa nykyään syöpää. Kaikki sairastuttaa. Parempi, kun ei mieti liikaa ja vaan elää, koska eihän mitään millekään kuitenkaan oikein voi. Väärin! Tosi monelle asialle voi ja aikamoisen paljonkin. Ja kun oppii valppaan ja toimeliaan asenteen elämän haasteisiin, niin lopulta se tulee ihan selkäytimestä!

    Mä ihailen Yksistä siinä, että se ei ruikuta uhriasenteella ja vaivu apatiaan, vaikka moni ois noin haastavassa tilanteessa tietyllä tavalla heittänyt hanskat naulaan ja tyytynyt vaan siihen perustukeen ja -apuun, mitä esim yhteiskunta ehdottaa ja tarjoaa. Tää yksiksen perhe on ahkeruudellaan ja asenteellaan päässyt siihen tilanteeseen, että oli kyseessä sitten autismi tai kehityshäiriö, niin lapselle etsitään parasta mahdollista tukea ja kuntoutusta! Hatun nosto! Aina ne standardiratkaisut, joista esim yhteiskunta tarjoaa, eivät ole parhaita eivätkä edes riittäviä.

    Omassa elämässäni olen törmännyt sukulaisten vääränlaiseen hoitoon sairaaloissa ja siihen jouduin puuttumaan ja se auttoi. Yhden huolimattoman ja laiskan erikoislääkärin sain valitusten kautta aikoinaan saamaan lääninhallitukselta nuhtelut ja ehkäpä meno muuttui.

    Viranomaiset ja virallinen turvaverkosto eivät ole silmissäni mitään jumalia. Pikku hiljaa nämä virastot ja instanssit vasta tiedostavat ja tiedottavat kunnolla monistakin riskeistä. Sitä ennen kannattaa tosiaan olla itse valpas. Ei ne virastotyypit tuu sun sairautta parantaan tai sun päätä silittään, jos tuut kipeeks jostain, mistä viralliset tyypit on puhuneet kunnolla aikoinaan vaan lähinnä ympäripyöreitä.

    Asioista voi ite ottaa selvää ja toimia tiedon mukaan eikä uhriks tartte jäädä eikä avuttomaks. Itse oon kova lukijatyyppi. Koulukin oli siks tosi helppoo ja sain helpolla esim kaikista aineista ylppäreissä ällät. Olen lukenut hirveesti muutenkin ja omaksun nopeasti tietoa. No samaan innostuneeseen tyyliin oon halunnut tietää, miten elää terveellisesti. Niinpä osaan ja haluan välttää niin pahat muovien pehmentimet, pahimpien haittojen lisäaineet, radonpitoisimmat asuinalueet kuin karsinogeenipitoisimmat ruuatkin. Olen lukenut vartaillut ja pohtinut, mikä on terveellistä syötävää ja pääasiassa sen mukaan me perheenä syömme. Lapset on hoidettu yleensä juuri homeopatialla (klassisen homeopaatin valitsemalla yhdellä homeopaattisella aineella kulloinkin, ei millään rutiininomaisilla yhdistelmälääkehomeopatiapillereillä) eikä antibiootteja meillä juuri koskaan ole tarvittu käyttää. Ja todellakin olemme tarkkaan miettineet miten teknologiaa käytetään ja miten suojaudumme laitteiden säteilyltä, kun niitä käytämme.

    Tää kaikki ei stressaa vaan tuo iloa ja tuloksia ja kun asioihin paneutuu ja riskeille tekee jotain, ei tule sitä uhrimentaliteettia, että voi voi, millekään ei kumminkaan voi mitään.

    Ja tuloksista voi nauttia, kun ei vaivu henkiseen laiskuuteen ja mukavuuden haluun. Lapset on meillä melkoisen raskaista sukurasitteista huolimatta paljon terveempiä kuin mukulat keskimäärin. Olen kannustanut ja tukenut koulutyössäkin ja lapset onkin kympin-ysin oppilaita ja ovat imeneet lähes äidinmaidosta valppaan suhatutumisen elämän asioihin ja myös näihin erilaisiin riskeihin. Eivät tasan tarkkaan nyhjötä iltakaudet koneilla tai käytä kännykkää suoraan korvaa vasten tai juo energiajuomia tms . Ja vaikka assijuttua meidän suvussa meneekin (mullakin), niin siihenkin on suhtauduttu haasteena, joka kohdataan rohkeasti. On tankattu lastenkin kanssa pienestä, mitä assiin kuuluu ja miten voi assina edistyä sosiaalisessa älyssä ja on opeteltu kirjoittamattomia käyttäytymissääntöjä niin että sosiaalississa tilanteissa lapset pärjää nykyään jo aivan mainiosti.

    Asioille voi tehdä niin paljon ja se on palkitsevaa! :)

    Kiitti inspiroivasta blogistasi!

    Aava

    VastaaPoista
  6. Heips! Olen samaa mieltä. että on ihan OK ja jopa hyväkin, että lapsella on välillä tylsää ja vanhempi ei siihen puutu vaan antaa lapsen tai lasten itse keksiä, mitä voisi tehdä tai voisiko vain olla. Telkkarin edessä lojumista en terveyssyistä pidä hyvänä vaihtoehtona lasten "ei oo mitään tekemistä"-tylsyystiloihin.

    Itse luen usein kirjaa ja annan lasten itse keksiä tekemisiään kuitenkin niin, että rajoitan telkun tai tietokoneen edessä vietyn ajan heillä vähäiseksi. Puutun isompiin rähinöihin. Lisäksi myös välillä leikin tai luen heidän kanssaan. Mutta ei minustakaan saa liikaa paapoa lapsia. Niistähän tulis muuten ihan avuttomia ja mielikuvituksettomia, näin hieman karrikoiden sanoen!

    Homeopatia on ihan ykköjuttu! Hienoa, että muutkin ovat sen löytäneet!

    Jäin vain miettimään, miksi rajoittaa sen käyttö vain flunssiin ja kiputiloihin. Homeopatiallahan voi hoitaa mitä erilaisimpia sairaustiloja ja vahvistaa elimistön kokonaistilaa ja vastustuskykyä. Varsinkin juuri tuolla klassisella yhden aineen homeopatialla on saatu upeita tuloksia lasten kehityshäiriöissä, ADHD:ssä ja ihan autisminkin hoidossa. Kannustaisin sinua harkitsemaan laadukasta klassista homeopatiaa.( Minäkään en kannata sitä pintapuolista versiota, jossa määrätään monia eri hom.lääkkeitä samalla kertaa tai käytetään pillereitä, joihin on yhteen ympätty montaa hom.ainetta. Homeopatian alkuperäisen ja varsinaisen määritelmän mukaan sellainen ei edes ole aitoa homeopatiaa.)

    Omat autismin kirjon lapseni ovat saaneet suurta apua klassisesta homeopatiasta. Jos etsisit käsiisi taitavan klassisen homeopaatin, uskon olevan mahdollista , että lapsesi saisivat paljon apua ja helpotusta neurologisiin terveysongelmiinsa- esikoisenikin on niin parantunut homeopatian avulla (mitään muita lääkkeitä ei ole ollut käytössä), että hän ei varmasti enää käytökseltään täytän minkään autismin kirjon diagnoosin piirteitä.

    Ehkä haluat harkita asiaa. Me olemme ainakin saaneet paljon apua homeopatiasta monenlaisiin neurologisiin ja tunnepuolen ongelmiin.Lisäksi apua on tullut myös tavallisempiin vaivoihin. kaikenkaikkiaan homeopaattinen hoito on kohottanut meidän kaikkien yleisterveyttä ja vointia huomattavasti.

    Terveisin Homeopatiafani

    VastaaPoista
  7. Hei!

    Sulla on Yksis terve suhtautuminen elämään :) Allekirjoitan kaiken mitä kirjoitat - paitsi homeopatian, siihen en usko. Liekö tämä uskonpuutteeni syy siihen, ettei se toimi meillä :D

    Blogisi on tosi mielenkiintoinen ja kiva. Esikoisemme on samantapainen kuin teidän esikoinen, ja kuopuksellamme on paljon samaa kuin teidän pojalla, joten on erittäin mielenkiintoista seurata teidän elämää.

    Hyvää joulua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tekee mieli vinkata, että uskolla tai sen puutteella ei ole homeopatian toimivuuden kanssa mitään tekemistä. Homeopatia on monien tutkimusten mukaan toiminut niin eläimillä kuin vauvoillakin, joten kyse ei ole mistään plasebosta.

      Sen sijaan sillä minkä tasoista homeopatiaa käyttää, on paljonkin tekemistä tehoaako se.
      Itsehoito homeopatialla voi olla aikamoista hakuammuntaa, jos ei ole itse homeopatiaan syvällisemmin perehtynyt. myös homeopaattien ammattiatidossa on suurta kirjoa kuten voi olla joskus lääkäreittekin, olen havainnut.

      Jos jaksaa nähdä vaivaa, voi löytää tosi taitavan homeopaatin, joka osaa löytää asiakkaalleen juuri tilaan täsmäävän homeopaattisen lääkeaineen.Näin parhaimmillaan homeopatia voi toimia todella tehokkaasti!

      Hyvää joulua Yksikselle ja kaikille tän blogin lukijoille minunkin puolestani!

      Terkuin Homeopatiafani

      Poista
    2. By the way...olen havainnut, että mitä lähempänä jonkun ihmisen mielipiteet ovat omiamme sitä terveempinä niitä pidämme! :D

      Yksiksellä on mielestäni fiksu blogi ja kiinnostava ajatusmaailma, vaikka en itse omaakaan läheskään kaikissa asioissa samoja mielipiteitä kuin hän. :)

      Poista
    3. Pakko kommentoida Homeopatiafanille:

      Olisiko sinulle viitteitä niihin moniin tutkimuksiin, joiden mukaan homeopatialla on tehoa vaikka vauvoihin ja eläimiin tai muutenkin? Tuo sinun väitteesi tuollaisenaan ei vakuuta minua yhtään siitä, että kyseessä ei olisi puhtaasti uskon asia.

      Minun tietääkseni on olemassa kourallinen hyviä tutkimuksia (kaksoissokkoutettu, kunnollinen kontrolliryhmä lumevalmisteella, riittävä otoksen koko, tilastollisesti merkittävät tulokset jne), joiden mukaan homeopatialla on tehoa. Kuitenkaan näitä ei ole saatu toistettua kunnolla, vaan on myös lukuisia tutkimuksia, jotka eivät tehoa osoita. Tutkimuksethan toimivat yleensä niin, että tulosta pidetään tilastollisesti merkittävänä 5 % riskitasolla, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että on 5 % todennäköisyys siihen, että tulokset olisi saatu aikaan sattumalta eikä tutkittavalla ilmiöllä olisi merkitystä. Nyt jos jokaista homeopatian toimivuutta todistavaa tutkimusta vastaan on 20 tutkimusta, joissa tehoa ei ole, viittaa se siihen, että homeopatian tehoa osoittavat tutkimukset osuvat juuri siihen 5 prosenttiin. Asian selvittämistä haittaa tässä vielä ns. julkaisubias. Nollatutkimuksia (eli hypoteesia, joka on tässä homeopatian toimivuus ei pystytty vahvistamaan) ei julkaista niin herkästi kuin positiivisen tuloksen antavaa tutkimusta.

      Plaseboefekti voi muuten hyvin ilmetä myös vauvoissa ja eläimissä ellei sitä kontrolloida pois todella tarkasti. Jos homeopaattisen tai muun hoidon antamisen yhteydesssä kohdistetaan hoidettavaan ylimääräistä huomiota, voi se vaikuttaa oireisiin, vaikka hoidettavalla ei tapahtumista sinänsä ymmärrystä olisi. Lisäksi miten hoidon vaikuttavuus arvioidaan? Jos oireet ovat tulkinnanvaraisia, kuten vauvan tai eläimen kipu, joita ei voi mitata objektiivisesti laboratoriokokein tai muuten, voi plasebovaikutus kohdistua hoidettavan sijaan _hoitajaan_, joka saattaa tulkita oireiden helpottuneen vaikka näin ei olisi. Tutkimuksen ja päätelmien teossa täytyy siis olla todella tarkkana.

      Oma luottoni homeopatiaan on puhtaasti negatiivisen puolella pääosin siksi, että siinä ei ole osoitettavissa mitään järkevää mekanismia, jolla vaikutus voitaisiin saada. Monissa muissa vaihtoehtoisissa lääkintämuodoissa sentään on nähtävissä jonkinlainen mahdollinen mekanismi. Esimerkiksi pidän ihan mahdollisena, että osteopatialla voisi hoitaa refluksia, koska kehon asento ja jännitystilat voisivat hyvin vaikuttaa vatsalaukun yläsulkijan toimintaan. Näin esimerkkinä, kunnon tutkimustuloksia olisi tästäkin kuitenkin kiva nähdä. Ainoana hoitona mihinkään vakavaan en kuitenkaan lähtisi näitäkään kokeilemaan.

      Tuskinpa homeopatiasta mitään haittaakaan on niin kauan kun sen takia ei jätetä käymättä lääkärissä ja hankkimatta jotain tutkitusti tehoavaa hoitoa. Tuleehan siitä nyt varmasti hyvä mieli, jos joku kuuntelee tarkkaan ja räätälöi hoidon juuri omaan tarpeeseesi. Tästä olisi kyllä länsimaisellakin lääketieteellä oppimista.

      Tässä hyvä linkki homeopatian tieteellisyydestä, jos jaksaa vielä tämän minun lätinäni jälkeen lukea: http://www.skepsis.fi/jutut/toimiiko.html

      Poista
  8. Täällä Suomessa tiedemies-ja lääkärikunnasta selvästi suurempi osa uskoo siihen, että keinotekoiset sähkömagneettiset kentät voivat olla haitallisia kuin homeopatian toimivuuteen.

    Keski-Euroopassa esim Ranskassa taas homeopatian toimivuuteen uskoo iso osa lääkärikunnasta ja melkoisen iso osa uskoo myös näihin säteilyhaittoihin.

    Mitenköhän USA:ssa. Onko homeopatia siellä sinusta tunnettua ja yleistä käytössä ja tunnetko homeopaatteja, jotka ovat myös lääkäreitä? Entä oletko törmännyt muuten myönteisesti homeopatiaan suhtautuviin lääkäreihin?

    Täällä Suomessa harvat lääkärit ovat perehtyneet homeopatiaan ja monilla heistä ei ole aiheesta juuri mitään tietoa. Olen kuitenkin törmännyt sentään, joihinkin asiaan perehtyneisiin tai asiaan myönteisesti suhtautuviin.

    Tiedän, että USA:ssa on aika paljonkin perehtyneisyyttä sähkömagneettisten kenttien riskeihin ja ilmeisesti alan tutkimustakin. Jotkin järjestöt siellä järjestävät myös koulutusta ja valistustoimintaa aiheesta. Näkyykö tämä perusamerikkalaisten arjessa mielestäsi? Onko esimerkiksi koskaan sinulla tullut puhetta ystäviesi, seurakuntalaistesi, työtovereittesi, lastesi vanhempien tms kanssa aiheesta tai oletko törmännyt valistusohjelmiin tai varoituksiin televisiossa, lehdissä tai muualla?

    Kiinnostaisi tietää, miten näihin kahteen asiaan siellä ruohonjuuritasolla törmää maassanne vai törmääkö.

    Ps.Suositteliko sinulle joku homeopatiaa vai luitko siitä jostain vai miten keksit, että sellainen hoitomuoto yleensä on olemassa ja siihen voisi tutustua paremmin?

    Mira

    VastaaPoista
  9. Kirjoitit Yksis:" Vastaavasti on muodikastakin uskoa johonkin valtavirrasta poikkeavaan, oli se sitten luomua, homeopatiaa tai säteilyä."

    Tuo kohta ei oikein auennut mulle. Millä tavoin muodikasta?

    Ainakin helpointa on olla ihan tavis ja omistaa keskiverto valkoisen& keskiluokkaisen& konservatiivisen ihmisen keskivertomielipiteet. Silloin ei vaikuta mitenkään epäilyttävältä ja moni kokee olevansa vakaa ja uskottava. Elämä menee tuttuja uomia ja isommat mielipiteet vaihtuvat enintään sitten, kun viranomaisista ja suurimmasta auktoriteeteistä suurin osa toteaa, että nyt on taas saatu uudenlainen konsensus jostakin asiasta aikaan.

    Itse en ole ikinä tavannut ketään, joka uskoisi ionisoimattoman säteilyn haittoihin , homeopatiaan tai kannattaisi luomutuotteiden käyttöä ollakseen muodikas. Missä niin pinnallisia ihmisiä kasvaa?

    Tuntemillani ihmisillä on vankat perusteet, jos he näihin asioihin paneutuvat ja se näkyy jotenkin heidän elämässään.



    Sen sijaan suuri osa tuntemiani ihmisiä elää ja ajattelee kuten valtavirta, koska he ovat jopa suoraan sanoneet, että ei sitä jaksa oikein asioihin kovin syvällisesti paneutua, koska helpointa on tehdä kuten valtavirta tekee-liikoja ajattelematta.

    Nanna

    VastaaPoista
  10. Onpa taitava tyttö, kun tekee itse jo leivonnaisia! kuulostaa aika mielenkiintoiselta tuo syömisterapia.
    Voisitko sä kertoo joskus vähän enemmän taas tuosta ja muistakin terapioista.

    VastaaPoista

Kokeillaan miten tää kommentointi sujuu näin... Kerro mitä mietit. Jos et halua rekisteröityä, olet tervetullut laittamaan mulle sähköpostia tahdonasiat@gmail.com, tai kommentoimaan Facebookin kautta.