Siirry pääsisältöön

ohi on!

Joulun jälkimainingeissa... eilen ne kyllä tuntui enneminkin hyökyaalloilta M:n käsitellessä joulun kaaosta riehumalla, kiljumalla ja raivoamalla. Me L:n kanssa muisteltiin aikaa jolloin kaikki päivät oli niitä hyökyaaltoja ja oli ihan normaalia joutua laittamaan lapsi nukkumaan kirkuvana ja potkivana.

Joulu oli just sellainen satukirjojen joulu josta kaikki kai haaveilee, iloista ja onnellista, seesteistä ja ihanaa. Yhdessäoloa, hyvää ruokaa ja yhdessä tekemistä. Lopulta ollaan myös siinä kohdassa elämää, missä lapset leikkii myös itsenäisesti uusilla leluillaan ja me vanhemmat saatiin myös nauttia joulustamme ilman jatkuvaa syöttämistä, vaipanvaihtoja, päiväunia ja itkua. M teki palapelejä ja palapelejä ja rakensi legoja, legoja ja legoja... O leikki junilla ja monster truckeillaan, se ei osaa päättää oliko joulun paras lahja se iso monster truck vai Brion metro. K – meidän Batman – nukkui batmanlego ja supersankarikirja kainalossaan...

katsokaa nyt tätä ihanaa <3



jopa Legot siemailee meillä viiniä

M teki L:lle koulussa lahjan

mun vika lahja, vai olisko K:n, tuli eilen postin mukana


Humanisti vei mut miettimään lapsuuden jouluja. Muistot lapsuudesta on hyviä ja vasta oma aikuisen ja vanhemman silmä näkee kiiltokuvan virheet, nojatuoliin sammuneen isäpuolen, kännissäautoilun, mutsin äärimmilleen viritetyn systeemin. Aikuisen ja sen vanhemman silmät saa miettimään  miksi mutsi empimättä pakkas meidät lapset rattijuopon kyytiin, miksi siihen meidän jouluun kuului se äänekäs hikka ja örinä sieltä tuolista... Miksi se joulu rakentamalla rakennettiin jonkinlaiseksi teatteriesitykseksi, jossa jokaisella oli oma roolinsa. Ei siinä mitään, hyvä näytelmä se oli. 

L on palannut töihin – tosin tohon kyökin pöydän toiselle puolelle - ja mä kärvistelen poskiontelo täynnä mätää, jouduin heittämään homeopatian sivummalle ja siirtymään tukevampaan tavaraan, siihen ihan vanhanaikaiseen antibioottikuuriin. Pakko oli eilen myöntyä ja raahautua lääkäriin...



Nyt on joulu siivottu pois ja katsetta käännetään kohti tulevaisuutta... reilun viikon päästä ollaan Floridassa, odotetulla kahden viikon lomalla. Edellisen kerran ollaan lennetty tän kolmikon kanssa keväällä 2011.

Kuluva vuosi käy pian vähiin ja tulee aika katsoa taaksepäin, miettiä mitä vuosi 2013 toi mukanaan ja vei mennessään.

joulun lähdettyä tunnelma on hetken aikaa ilmava




Tunnisteet:

Kommentit

  1. Anna R29. joulukuuta 2013 klo 22.46

    Meilläkin sai Joulukamat kyytiä heti Tapaninpäivänä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muusa Liinpaa30. joulukuuta 2013 klo 19.01

      Kyllähän se on niin et kun niitä on kuukauden katsellut, on aikakin siirtyä eteenpäin :)

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

tylsä kesä?

Tänään on high schooliin tutustuminen, tiistaina alkaa koulu, siis poikien koulu. Tättiksen opinnot alkavat vasta syyskuun lopulla, sitä ennen on viisaudenhammasleikkaus ja paljon muuta, mutta mihin ihmeeseen tämä kesä oikein katosi?  Tuntuu ettei me tehty tänä kesänä yhtään mitään. Eihän se tietenkään ole totta, mutta ei me kyllä minnekään matkustettu kun ei meillä aikuisilla ollut mitään mahdollisuuksia pitää lomaa ja olihan Tättiskin töissä. Tättis kun aloitti heinäkuussa työt autoliikkeen vastaanotossa viikonloppu assistenttina. Työtehtäviin kuuluu asiakaspalvelun lisäksi, rekisterikilpien luovuttaminen, avustaa huoltotiimiä autojen luovuttamisessa ja vastaa puhelimeen.  Oliko meidän teineillä surkea kesä? Kaverit kiersivät maailmaa, ainakin somen perusteella. Yksi vietti kesän Ranskassa, toinen Italiassa, kolmas Japanissa, neljäs ja viides risteili Alaskassa. Kesän kuvitteellinen kohokohta oli päivä saariston ruuhkassa meidän vanhempien kinastellessa siitä kannattaako yri...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Oodi Julkiselle Opetukselle

Mikä jakaa ihmisiä enemmän kuin näkemys koulusta ja koulutuksesta? Täällä tiikeriäitien ja helikopterivanhempien luvatussa ihmemaassa, on tällainen suomalainen vanhempi, jonka mielestä lapset saa opiskella just mitä lystäävät (ainakin melkein) vähän kummajainen. Ei pelkästään kummajainen toisten vanhempien mielestä, vaan myös lasten ja nuorten silmissä. Outo on sellainen äiti, jonka lapsi voi ihan rauhassa valita valinnaisensa itse, opiskelkoon vaan teatterilavastusta tai keittämisen kemiaa. Kaikkea kannattaa kokeilla! Suomalaisen koulujärjestelmän kasvattina en koskaan oikeastaan edes harkinnut yksityiskoulua meidän lapsukaisille. Päinvastoin, huokaisin helpotuksesta kun kaksi kolmesta pääsi jopa kunnalliseen, ilmaiseen eskariin ja vain yhden eskarista jouduttiin maksamaan. Samoihin aikoihin opin myös ettei yksityiskouluilla ole täällä velvollisuutta järjestää erityisopetusta ja siksi moni yksityiskoulu viisaasti valitsee oppilaikseen ne joilla ei ole erityisen tuen tarvetta. Erikseen...
Lähetä kommentti
Lue lisää

toisenlainen äitienpäivä

Tämä teksti piti kirjoittaa ja julkaista jo miltei viikko sitten – äitienpäivänä. Piti kirjoittaa äitiydestä, elämästä meidän perheessä ja siitä miten ihani mun lapset on, mutta kuten usein käy, elämä heitti kapuloita rattaisiin ja teksti jäi kirjoittamatta. Moni muukin asia jäi tekemättä, moneksi päiväksi. Tästä ei kuitenkaan tule kirjoitus koronasta. Särky alkoi jo perjantaina, ajattelin hammassäryksi ja kiroilin. Kiroilin koska hammaslääkärit on kiinni eikä ne nyt muutenkaan ole ihan mun parhaita kavereita. Kiroilin koska hammassärky tarkoittaa juurihoitoa ja tässä maassa juurihoito ja sen päälle laitettava kruunu maksaa helposti tuhansia taaloja, jopa vakuutuksen kanssa. Otin kipulääkkeen ja toivoin että tilanne poistuisi itsestään. Arvannette... ei se poistunut. Siinä vaiheessa kun mukaan tuli päänsärynpoikanen ja tunsin miten mulla on kuvitteellinen otsatukka otsalla, ja takaraivo tuntui siltä että joku olisi tukistanut lujasti, ja silmäkin tuntui kummalliselta kerroin asiast...
7 kommenttia
Lue lisää