Siirry pääsisältöön

ruokaviikko

Oon vajaan viikon kerännyt valokuvia M:n jokaisesta ateriasta, syödystä ja syömättömästä. Alkuperäinen ajatus oli jatkaa sunnuntaihin saakka, mutta influenssa A muutti suunnitelmia. Mehu ja mehujää dieetissä kun ei nyt niin kauheesti ole kuvaamista sen enempää kuin kovassa kuumeessa sohvassa makoilevasta potilaastakaan. Lääkärin määräyksestä aloitin itsekin Tamiflun ensioireisiin oman perussairauteni takia.




Ruokaviikon kuvista on helposti nähtävissä se miten paljon me hyödyttiin siitä syömisterapiasta. Tyttö joka söi valikoiden valkoisia asioita, on tänä päivänä melkein kaikkiruokainen. Samoin syödyt määrät on riittäviä, jotta ei tarvitse enää huolehtia tai huolestua sen syömisistä. Näistä kuvista näkyy myös hyvin meidän ruokarytmi, tässä kun on oikeesti kuvattu kaikki mitä meillä tarjoillaan; aamiainen, koulueväät, päivällinen. Pojat syö päivittäin lounaan tultuaan koulusta. Satunnaisesti M syö koulun jälkeen välipalan.


Maanantai

Maanantain aamiainen

Muroaamu, jokainen  valkkas omat muronsa ruokakomerosta ja päälle mantelimaitoa.




Maanantain lounas

Rieskaa kanaleikkeleellä, marjasmoothie, tuoreita mansikoita ja lakua. Kouluvälipaloiksi hedelmäsose (lehtikaalia, mangia, päärynää, omenaa) ja kasvisnaksuja.



Maanantain päivällinen

Salaatti, täysjyväpastaa ja paistettua kylmäsavulohta. Jälkkärin kohtalo hoituu jälkkäripelikortein ja päivän jälkkäriksi napsahtaa hedelmät.





Tiistai

Tiistain aamiainen

Aamiaiseksi mansikoita ja pannari. Pannarin se söi kokonaan.


Tiistain koulueväät

Tiistaina evääksi pakattiin hasselpähkinäkaakao, tomaatteja, monijyväviljaleipä auringonkukansiemenvoilla ja vadelmasoseella. Jälkkäriksi tummaa suklaata. Välipaloiksi aamiaiskeksejä ja pakastekuivattuja ananaspalasia.




Tiistain päivällinen

M teki salaatin, mä tein makaronin juustokastikkeella, "juustosta" ja mantelimaidosta. Jälkkäriksi tuli taas hedelmiä.





Keskiviikko

Keskiviikon aamiainen

amiaiseksi oli moniviljapaahtoleipää vattuhillolla.



Keskiviikon koulueväät

Eilinen leipä ja tomaatit, omenasmoothie ja jälkkäriksi lakua. Keskiviikko on lyhyt päivä ja pakkasin vain kuivattuja vadelmia evääksi.



Keskiviikon välipala koulun jälkeen

Kouluevässmoothie ja mantelisuklaavanukas


Keskiviikon päivällinen

M teki taas salaatin. Ruuaksi syötiin pihviä, spaghettia ja tomaattikastiketta. Ei jälkkäriä.




Torstai

Torstain aamiainen

Aamiaiseksi täysjyvävohveli



Torstain koulueväät

Torstaina kouluevääksi pakattiin näkkäriä, vaniljasoijajogurtti, appelsiinia ja jälkkäriksi lakua. Välipaloiksi hedelmäsosetta ja pakastekuivattuja viinirypäleitä. 



Torstain välipala

Täysjyvä, chiansiemen teeleipä. Tein teeleivät - scones - lounaan kahvileiväksi Taideopen kanssa. Niissä on makeutuksena palmusokeria ja yllätyksinä kuivattuja kirsikoita.



Torstain päivällinen

Päivälliseksi meillä oli vietnamilaista kanaa, ananaskookosriisiä ja vihanneksia. Riisi oli M:n mielestä pahaa. Jälkkäriksi jätskiä.





Kommentit

  1. Kiinnostava postaus! Mutta eikö teillä ole vielä päivällisen jälkeen ennen nukkumaanmenoa iltapalaa kuten yleensä on?

    T: vakilukija

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Päivällistä syödään aika paljon myöhemmin kuin mihin Suomessa on totuttu. Keskimääräinen aika päivälliselle on kello 19 ja 19:30 välissä. Me aikuiset syödään monesti vasta klo 21. aikoihin.

      M tulee koulusta vähän ennen neljää ja maanantaisin kun se harrastaa, se on kotona vasta seitsemän aikaan.

      Poista
  2. Kuinka pitka koulupaiva oikein on? Tuntuu kauhean vahalta ruokamaaralta, verrattuna Suomen kouluruokaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Koulu alkaa aamulla 08:55 ja loppuu 15:30. Käytännössä bussi poimii lapset 08:35 ja tiputtaa takaisin tohon meidän puistoon 15:45. keskellä päivää lapsilla on tunnin tauko, 30 minuutin ruokis ja 30 minuutin pitkä välitunti. Tän tunnin tauon lisäksi niillä on sekä aamulla että iltapäivällä vartin välitunti.

      Koulussa tarjoillaan kouluruokaa, muistaakseni $2.50/ateria, mutta M:lla on maitoallergian takia omat eväät. Myös monet muut lapset tuo omia eväitä. Ruoka näyttää vähäiseltä siksi että M harvemmin syö kovin tukevasti ja ihan oikeasti se lounas tulee miltei koskemattomana kotiin turhan usein. M sanoo ettei ole ehtinyt syödä tai ettei sillä vaan ollut nälkä. Kuluneella viikolla näin kävi vain kerran. Toki pakkaisin sille isommat eväät tai jopa lämpimän ruuan jos se sen söis.

      Poista
  3. Suositellaanko Amerikassa lapsien syöntikerroiksi vain 4 kertaa päivässä vai mikä on teillä päin virallinen suostus? Suomessa suosistellan lasten syöntikerroiksi päivässä vähintään 5 kertaa, koska lapsen maha ei vedä kerralla niin paljoa ja energiantarve heillä on kuitenkin aika suuri.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suositus niistä viidestä kerrasta on varmasti maailmanlaajuinen. Myös meillä syödään viidesti päivässä; aamupala, välipala, lounas, välipala, päivällinen. M syö koulussa kahdesti välipalaa ja satunnaisesti koulun jälkeen vielä toisen välipalan.

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

lauran viinikiireet

Kirjoitan tällä kertaa aiheesta josta en itse juuri tule puhuneeksi, en puhu siitä koska kaikkien näiden vuosien jälkeenkin muisto on yhä arka, se on arka kuin huonosti parantunut haava ja sen haavan suola on häpeä. Se on se häpeä, jota kannoin mukanani lapsuuteni, nuoruuteni ja nuoren aikuisuuteni. Häpeä jonka kanssa elin ennen kuin opin erottamaan itseni yksilönä perheestäni, sairauden ihmisestä ja kuoliaaksi vaietun hiljaisuuden kulissien takana totuudesta. Minun lapsuuteni oli totta vaikkei kukaan tiennyt mitä suljettujen ovien takana tapahtui. Miksi tänään? Miksi kaikkien näiden vuosien jälkeen? Miksi ei anna menneiden vaan olla menneitä? Siksi että tänä aamuna höräisin aamukahvini väärään kurkkuun ja sen sumpin mukana ilmeisesti pussillisen herneitä nenään lukiessani Helsingin Sanomien kolumnia jossa Laura Friman kertoo meille että hänellä on alkoholiongelma – Laura on siis alkoholisti.  Aina meille tulee tää viinikiire, sanoo lapseni – Minulla on alkoholiongelma, ja aion tehdä a

2.000

On ehkä osuvaa, tai sitten ei, että kahdestuhannes kirjoitus keskittyy suomen kieleen ja vähän suomalaisuuteenkin. Siihen kauniiseen ja rakkaaseen, kieleen jota minun omat lapseni eivät puhu. Kieleen, joka minun lasteni mielestä on lähinnä aika sekava, sillä miten kukaan voi tietää onko kuusi tulessa vai kakussa kuusi siivua. Näiden vuosien aikana olen todennut että on aiheita jotka kiinnostavat lukijaa vuosi toisensa jälkeen. Sellaisia ovat koulujärjestelmä, ihan tavallinen arki ja sitten juuri tämä, kysymys lasten kielitaidosta ja meidän kotikielestä.  Ylläoleva keskustelu käytiin meidän ystävien teinin kanssa. Nämä lapset ovat syntyneet Suomessa, molemmat vanhemmat ovat suomalaisia ja lapset ovat käyneet suomikoulua vuosia. Silti englanti on heilläkin se vahvempi kieli.  Tämä ja monia samankaltaisia keskusteluita käydään niissä perheissä, joissa lapset kasvavat kaksi, tai useampikielisessä kodissa, maassa, jossa valtakieli ei ole suomi. Mitä vanhemmaksi lapset kasvavat sitä enemmän

satunnaisia asioita

Etsiessäni tilastotietoja ihan toiseen asiaan, tuli mieleen että voisin kirjoittaa satunnaisia, enemmän tai vähemmän kiinnostavia asioita täältä Yhdysvaltain länsirannikon pohjolasta, Washingtonin osavaltiosta joka, ehkä Pearl Jamia, Nirvanaa ja Starbucksia lukuunottamatta, on kohtalaisen tuntematon maailmalla.  Aloitetaan maantiedosta ja historiasta. Washingtonin osavaltio sijaitsee Yhdysvaltain länsirannikolla ja ei ole sama asia kuin Washington, DC. Washingtonin osavaltio liittyi unioniin marraskuun 11, 1889 ja on Yhdysvaltain #42 osavaltio. Washington on myös ainoa osavaltio, joka on nimetty presidentin mukaan. Washingtonissa on viisi aktiivista tulivuorta. Niistä korkein on Mount Rainier (kuvassa) jonka huippu kurottaa 4392 metrin korkeuteen. Viimeisin tulivuorenpurkaus tapahtui 2004–2008 Mount Saint Helensin purkautuessa. Noiden vuosien aikana tulivuoresta purkautui arviolta 100 miljoonaa kuutiota laavaa. Vuorta pidetään Yhdysvaltain toiseksi vaarallisimpana tulivuorena.  Kaskadi