Siirry pääsisältöön

mikä sun nimi nyt olikaan...

Eilisestä selvittiin hengissä ja kai suhteellisen vaurioittakin, henkisen traumaan koosta en tiedä – siis lasten.



Tänään on M:n vanhempainilta enkä osaa olla miettimättä seuraavaa... M:n luokalla on 12 oppilasta M:n lisäksi, O:n luokalla on 11 oppilasta ja O, K:n luokalla tullee olemaan noin 12-14 oppilasta oma kullannuppuni mukaanlukien. Sen lisäksi on MOPS ja siellä about 30 uutta äitiä. Olen siis tavannut, tai tulen tapaamaan noin kahden viikon aikana karkealla matikalla reilut 60 uutta ihmistä ja edes osan näistä kanssa olisi tarkoituksenmukaista solmia edes sellainen kepeä keskustelusuhde. Tähän voidaan sit vielä lisätä ne mun tulevat omat koulukaverit... kai niihinkin olis hyvä tutustua - edes vähän.

Avainasemassa moisen muodostamiselle on osata näitten ihmisten nimet... en muista yhtäkään, eiku muistan yhden. Sen nimi oli Perri ja se oli uusi äiti MOPSissa. Törmäsin siihen myöhemmin kaupassa ja tiesin nähneeni sen aiemmin jossakin, mutta mulla ei ollut aavistustakaan siitä missä eikä yhtään sen enempää et mikä sen nimi on. Nyt muistan, se on Perri ja sillä on kiva nimi. Se on San Diegosta ja haluaa muuttaa sinne takaisin. Voisko ihmisillä olla nimineulapakko? Siis aina ja kaikkialla? Mulla on tuskaisan huono nimimuisti ja sit kun näitä ihmisiä on sieltä ja täältä ja tuolta ja mulle tuottaa tuskaa jo muistaa kuka kuului minnekäkin – saati niitten nimet.

Huomaan kaiken lisäksi olevani vasta-alkaja koulunäyntiasioissa. En tiedä pitääkö syyskarnevaaliin osallistua – todennäköisesti pitää – kuinka monta lippua ja/tai ranneketta sinne pitää ostaa ja mitä multa vaaditaan... En ymmrrä lapseni kotitehtäväpapereistä yhtään mitään, siis en tajuu et mitä niissä pitää tehdä ja se on sentään vasta Kindergartenissa. Onneksi on vanhempainilta ja vielä suurempi onni on mennä sen jälkeen kokeneempien vanhempien kanssa Oluelle, ne varmaan kertoo mitä mun pitää tehdä, kuinka paljon ja koska.




Vakuutusyhtiö tarkisti mun terveyden henkivakuutusta silmälläpitäen. Keski-ikäinen, pyylevä rouvashenkilö on ilmeisen terve, vikaa ei löydy mistään – henkistä terveyttä eivät testanneet, varmaan parempi niin.


Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

koulushoppailua amerikan malliin (osa 2)

Kolmen päivän retkellä me kierrettiin neljä koulua. Kouluista kaksi on julkisia yliopistoja ja kaksi yksityisiä. Kouluista yksi oli pieni, kaksi keskikokoista ja yksi suuri. Tämän kuun loppupuolella edessä on vielä retki tytön ykkösyliopistoon ja sen pienempään sisarukseen. Alun perin oli ajatus vierailla vielä osavaltion pohjoisosan julkisessa yliopistossa, mutta kesän retkellä löytyi parempia vaihtoehtoja.  Kouluvierailuilla tutustutaan koulun lisäksi myös paikkakuntaan, jolla koulu sijaitsee. Onhan silläkin väliä minkälaisessa ympäristössä kampus sijaitsee ja onko siellä mitään tekemistä koulun ulkopuolella. Näistä meidän kouluista Tättiksen ykkös- ja kakkosvaihtoehdot sijaitsevat Seattlen alueella. Nämä vaihtoehdot antaisivat tytön asua kotona ja säästää siten asumiskuluissa ja kun työpaikkakin on jo olemassa, olisi kaikin puolin helppoa pysyä täällä kotinurkilla. Yksi kouluista on osavaltion toiseksi suurimmassa kaupungissa, kaksi pikkukaupungeissa ja yksi paikassa, jossa ei o...
Lähetä kommentti
Lue lisää

koulushoppailua amerikan malliin (osa 1)

Silloin joskus kauan aikaa sitten… siis oikeesti kauan aikaa sitten olin aloittelemassa abivuotta Helsingissä. Kukaan ei puhunut mistään muusta kuin kirjoituksista ja ehkä yliopistosta. Siinä opinahjossa jota minä kävin oli silloin 80-luvun loppupuolella olemassa tasan yksi yliopisto. Ihan jokainen meistä oli jatkamassa opintojaan Helsingin Yliopistossa, sitten kun sinne joskus pääsisi. Ainakin siltä se silloin tuntui. Todellisuudessa moni jatkoi lukiosta Helsingin Yliopistoon, muutama piti välivuoden tai kaksi. Joku luki ensin itsensä yo-merkonomiksi, muutama haki lastentarhanopettajaopistoon ja kai kaksi uskalsi lähteä pois Helsingistä. He lähtivät Mikkeliin opiskelemaan MBA-tutkintoa.  Tänä syksynä oma tyttäreni aloittaa täällä viimeistä vuottaan high schoolissa. Oikeasti hän opiskelee pian jo toista vuotta collegessa ja tulee valmistumaan lukiosta kädessään myös Associates Degree. Associate's Degree on Yhdysvalloissa tarjottava kaksivuotinen korkeakoulututkinto, jota suoritetaa...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Oodi Julkiselle Opetukselle

Mikä jakaa ihmisiä enemmän kuin näkemys koulusta ja koulutuksesta? Täällä tiikeriäitien ja helikopterivanhempien luvatussa ihmemaassa, on tällainen suomalainen vanhempi, jonka mielestä lapset saa opiskella just mitä lystäävät (ainakin melkein) vähän kummajainen. Ei pelkästään kummajainen toisten vanhempien mielestä, vaan myös lasten ja nuorten silmissä. Outo on sellainen äiti, jonka lapsi voi ihan rauhassa valita valinnaisensa itse, opiskelkoon vaan teatterilavastusta tai keittämisen kemiaa. Kaikkea kannattaa kokeilla! Suomalaisen koulujärjestelmän kasvattina en koskaan oikeastaan edes harkinnut yksityiskoulua meidän lapsukaisille. Päinvastoin, huokaisin helpotuksesta kun kaksi kolmesta pääsi jopa kunnalliseen, ilmaiseen eskariin ja vain yhden eskarista jouduttiin maksamaan. Samoihin aikoihin opin myös ettei yksityiskouluilla ole täällä velvollisuutta järjestää erityisopetusta ja siksi moni yksityiskoulu viisaasti valitsee oppilaikseen ne joilla ei ole erityisen tuen tarvetta. Erikseen...
Lähetä kommentti
Lue lisää