Siirry pääsisältöön

vähän väsyneitä kuvia viikonlopusta

Kuvia tältä viikonlopulta... makaronilaatikko ja omenapiirakka odottaa tekijäänsä

lauantaina laajennettiin lasten ravintolaelämyksi All Americanista aasialaiseen lounastamalla L:n ja mun lempparissa. P.F. Chang's on iso ketju ja kaukana autenttisesta kiinalaisesta, mutta se nyt vaan on aika hyvää... 


jättirapuja, saksanpähkinöitä ja melonia
L:n kampasimpukat

...ja lauman hunajakana


mä kävin kampaajalla pitkästä aikaa... kampaamokoulu oli hauska kokemus ja meen varmasti uudestaankin... vähän absurdilta ja korniltakin tuntui ne irtopäät joita oppilaat kantoi kainalossaan.  

apinat sai lisää Legoja ja M rakensi talon - ihan itse

eilwn illalla mulla oli kasapäin ystäviä kylässä ja Noonday korukutsut... itse tilasin itselleni tän... Jos olisin ajatellut olisin ottanut kuvia B:n upeasta esillepanosta, mutta aivot oli selkeesti narikassa ja saatte siis tietokoneen ruudulta nappastun kuvan omasta tilauksesta.



jannujen aamujuoma on nykyään vihreä - kirjaimellisesti

mun mieletä se maistuu kummalliselle, ei pahalle mutta kummalliselle... ilmiselvästi oon ennakkoluuloinen


M lähdössä kirkkoon

aamukasteinen hämähäkinseitti

M:n pyhäkoululuokka 

lapset sai tänään pyhiksestä T-paidat


Kommentit

  1. Onnittelut, että saat tuon viherjuoman jannujen suuhun! Superterveellistä!

    Meilläkin juodaan viherpirtelöitä (tehdään Vitamixillä) ja käytetään just mm chlorellaa ja spirulinaa. Aina ei ole kaikkia juomia kyllä helppo markkinoida pojille.Mutta onneksi yhtä sun toista terveellistä menee alas. :)

    Hieno legotalo!

    Anna

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oon Anna itsekin ällikällä lyöty. Ne itse halus sitä kaupasta ja tykkää siitä just siks et se on vihreetä mehua ;) M:han ei tohon koskis kepilläkään :)

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

koulushoppailua amerikan malliin (osa 1)

Silloin joskus kauan aikaa sitten… siis oikeesti kauan aikaa sitten olin aloittelemassa abivuotta Helsingissä. Kukaan ei puhunut mistään muusta kuin kirjoituksista ja ehkä yliopistosta. Siinä opinahjossa jota minä kävin oli silloin 80-luvun loppupuolella olemassa tasan yksi yliopisto. Ihan jokainen meistä oli jatkamassa opintojaan Helsingin Yliopistossa, sitten kun sinne joskus pääsisi. Ainakin siltä se silloin tuntui. Todellisuudessa moni jatkoi lukiosta Helsingin Yliopistoon, muutama piti välivuoden tai kaksi. Joku luki ensin itsensä yo-merkonomiksi, muutama haki lastentarhanopettajaopistoon ja kai kaksi uskalsi lähteä pois Helsingistä. He lähtivät Mikkeliin opiskelemaan MBA-tutkintoa.  Tänä syksynä oma tyttäreni aloittaa täällä viimeistä vuottaan high schoolissa. Oikeasti hän opiskelee pian jo toista vuotta collegessa ja tulee valmistumaan lukiosta kädessään myös Associates Degree. Associate's Degree on Yhdysvalloissa tarjottava kaksivuotinen korkeakoulututkinto, jota suoritetaa...

Oodi Julkiselle Opetukselle

Mikä jakaa ihmisiä enemmän kuin näkemys koulusta ja koulutuksesta? Täällä tiikeriäitien ja helikopterivanhempien luvatussa ihmemaassa, on tällainen suomalainen vanhempi, jonka mielestä lapset saa opiskella just mitä lystäävät (ainakin melkein) vähän kummajainen. Ei pelkästään kummajainen toisten vanhempien mielestä, vaan myös lasten ja nuorten silmissä. Outo on sellainen äiti, jonka lapsi voi ihan rauhassa valita valinnaisensa itse, opiskelkoon vaan teatterilavastusta tai keittämisen kemiaa. Kaikkea kannattaa kokeilla! Suomalaisen koulujärjestelmän kasvattina en koskaan oikeastaan edes harkinnut yksityiskoulua meidän lapsukaisille. Päinvastoin, huokaisin helpotuksesta kun kaksi kolmesta pääsi jopa kunnalliseen, ilmaiseen eskariin ja vain yhden eskarista jouduttiin maksamaan. Samoihin aikoihin opin myös ettei yksityiskouluilla ole täällä velvollisuutta järjestää erityisopetusta ja siksi moni yksityiskoulu viisaasti valitsee oppilaikseen ne joilla ei ole erityisen tuen tarvetta. Erikseen...

kuin Harry Potterissa

- Kävitkö kotona viikonloppuna? - Kävin, tulin eilen illalla takaisin. - Miltä sodan runtelemassa Portlandissa näytti? - Oli pelottavaa! Naapurissa oli vuohijoogaa ja donitsi kauppaan oli törkeä jono.  Naurua, mutta naurun takana asuu myös huoli.  - Joko kuulit mitä ”SE” sanoi tänään? - En lue enää uutisia, tulen liian vihaiseksi… tai surulliseksi. - En minäkään. Tai, eilen luin ja itkin. Päätin taas olla lukematta. - Joko otit Covid rokotteen? - Joo. Otin. Ostin samalla Tylenolia (parasetamolia) tukeakseni omaa sisäistä autistiani.  Seurue remahtaa nauruun opettajainhuoneessa ja tunnelma kevenee taas. Keskustelu siirtyy vesisateeseen ja syksyyn ja kissoihin.  Minä luen edelleen uutisia, luen niitä useammasta lähteestä, täältä ja Euroopasta. Luen liberaaleja ja konservatiivisia uutisia. Usein pudistelen päätäni ja huokaan, mietin että miten oikeasti voi olla näin hullua tässä maassa. Virnistän kun rauhanpalkinto menee sivu suun. Tuuletan opettajakolleegoiden kanssa, ...