Siirry pääsisältöön

arkipäivän enkeleitä - pieniä hyviä tekoja

Kauppakeskuksen hälinässä seuraan miten vanhempi mies nostaa lapsen pudonneen kaulaliinan takaisin tuolin selkänojalle, ilman että lapsi tai sen vanhempi edes huomaavat. Mies huomaa että mä seurasin tapahtumaa ja hymyilee. Hymyilen takaisin.

Jonkun tuntemattoman lapsen joulupaketti maailmalta ilmestyy meidän postilaatikkoon. Syötän kuplapussissa olevan osoitteen hakukoneeseen ja vien paketin oikealle omistajalleen. Nainen joka avaa oven on hämmästynyt, ilahtunut ja kiitollinen.

Kesällä unohdin puhelimeni auton lavan reunalle ja lähdin iloisesti ajamaan kotiin uimarannalta kotiin. Puolivälissä matkaa kaipasin puhelinta, tajusin tapahtuneen ja lähdin ajamaan takaisin. Puhelimella taitaa olla ikää viikonpäivät, hieno ja haluttu – uusi Lumia 920. Ajan uimarannan kiemuraista tietä ikkuna auki, kävelyvauhtia, toivoen näkeväni keltaisen luurini jossakin puskassa kun kaksi vastaan kävelevää teiniä kysyy etsinkö puhelintani, he olivat juuri lähettämässä tekstareita kontakteille, jotta saisivat palautettua luurin oikealle omistajalleen.

Olen kahviketjunn autokaistalla ja odotan vuoroani kassalle. Kassa ojentaa mulle kahvin ja sanoo että edellä ajava on jo maksanut sen. Olen niin häkeltynyt etten edes ymmärrä antaa hyvän kiertää... otan kahvin ja hymyilen.


Random acts of kindness – niitä on kaikkialla, kaiken aikaa... ei olis tarvinnut. Olis voinut tehdä toisinkin tai jättää kokonaan tekemättä. Palkaksi sait jonkun tuntemattoman ihmisen iloisen mielen, toisinaan et edes sitä. 

Koira ja blogi



Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

tylsä kesä?

Tänään on high schooliin tutustuminen, tiistaina alkaa koulu, siis poikien koulu. Tättiksen opinnot alkavat vasta syyskuun lopulla, sitä ennen on viisaudenhammasleikkaus ja paljon muuta, mutta mihin ihmeeseen tämä kesä oikein katosi?  Tuntuu ettei me tehty tänä kesänä yhtään mitään. Eihän se tietenkään ole totta, mutta ei me kyllä minnekään matkustettu kun ei meillä aikuisilla ollut mitään mahdollisuuksia pitää lomaa ja olihan Tättiskin töissä. Tättis kun aloitti heinäkuussa työt autoliikkeen vastaanotossa viikonloppu assistenttina. Työtehtäviin kuuluu asiakaspalvelun lisäksi, rekisterikilpien luovuttaminen, avustaa huoltotiimiä autojen luovuttamisessa ja vastaa puhelimeen.  Oliko meidän teineillä surkea kesä? Kaverit kiersivät maailmaa, ainakin somen perusteella. Yksi vietti kesän Ranskassa, toinen Italiassa, kolmas Japanissa, neljäs ja viides risteili Alaskassa. Kesän kuvitteellinen kohokohta oli päivä saariston ruuhkassa meidän vanhempien kinastellessa siitä kannattaako yri...
Lähetä kommentti
Lue lisää

koekaniini - mukana tutkimustyössä

Puhelimen näytöllä vilkkuu liiankin tuttu puhelinnumero ”Yläkoulu – terveydenhoitaja”, on maanantai ja kello tuskin kymmentä. Tiedän jo ennen vastaamista, että mentävä on, hakemaan poika kotiin. Laitan palaverista äänet pois ja vastaan: ”Hei Alina, onko taas aika?” – Joo, ottanut lääkkeet 45 minuuttia sitten eikä olo helpota. Varttia myöhemmin harmaankalpea teini marssii huoneeseensa, sulkee verhot ja käy nukkumaan herätäkseen tunteja myöhemmin. Minä palaan mun palaveriin. Huonolla tuurilla sama kuvio toistuu myös tiistaina. Eletään helmikuun alkupäiviä ja vastaavanlaisia koulupoissaoloja on jo ehtinyt kertymään seitsemän, tammikuusta. Päänsärkypäiviä yhteensä reilu kymmenen. Laitan viestiä päänsärkypolille ja saan ajan seuraavalle viikolle.  Päänsärkypolin neurologi on ihan mieletön tyyppi. No, meidän lastensairaala nyt muutenkin on aika ihana, mutta jotenkin se miten nää kohtaa teinin ihmisenä, ei sairautena. Kyselee tietokonepelit ja elokuvat, myöntää avoimesti, että vaikka se e...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Oodi Julkiselle Opetukselle

Mikä jakaa ihmisiä enemmän kuin näkemys koulusta ja koulutuksesta? Täällä tiikeriäitien ja helikopterivanhempien luvatussa ihmemaassa, on tällainen suomalainen vanhempi, jonka mielestä lapset saa opiskella just mitä lystäävät (ainakin melkein) vähän kummajainen. Ei pelkästään kummajainen toisten vanhempien mielestä, vaan myös lasten ja nuorten silmissä. Outo on sellainen äiti, jonka lapsi voi ihan rauhassa valita valinnaisensa itse, opiskelkoon vaan teatterilavastusta tai keittämisen kemiaa. Kaikkea kannattaa kokeilla! Suomalaisen koulujärjestelmän kasvattina en koskaan oikeastaan edes harkinnut yksityiskoulua meidän lapsukaisille. Päinvastoin, huokaisin helpotuksesta kun kaksi kolmesta pääsi jopa kunnalliseen, ilmaiseen eskariin ja vain yhden eskarista jouduttiin maksamaan. Samoihin aikoihin opin myös ettei yksityiskouluilla ole täällä velvollisuutta järjestää erityisopetusta ja siksi moni yksityiskoulu viisaasti valitsee oppilaikseen ne joilla ei ole erityisen tuen tarvetta. Erikseen...
Lähetä kommentti
Lue lisää