Siirry pääsisältöön

kun ällä sähköauton osti

L aloittaa sen autonostamisensa aina samalla tavalla, se kertoo ettei se missään nimessä ole ajatellut vaihtaa autoa... näin tälläkin kertaa.

L:n Focus asui meillä vuoden, vähän alle... tälle uudelle pitäis nyt asentaa oma sähkötolppa autotalliin, olkoonkin et sähkölaitos maksaa lystistä osan ja verottaja toisen, itselle jää vain muutama satanen. Just nyt se on tuolla autotallissa lykättynä ihan tavalliseen pistorasiaan, käytännössä samaan meidän arkkupakastimen kanssa... pakastin ja auto. Pakko myöntää että tällä kertaa uusi tulokas kiinnostaa myös allekirjoittanutta, eikä vähiten siksi että yön latauksella ajaa pelkällä sähköllä 38 km ja latauspisteitähän meidän viheriälässä alkaa olemaan tiheämmin kuin bensa-asemia... kauppakeskuksissa, sairaaloissa, lääkäriasemilla, kouluissa, ruokakaupassa. Jos miettii ajoreittinsä ja systeeminsä, ei bensaa tarvitse ostaa koskaan...




tankki täyteen - sähköä - suoraan seinästä






Tunnisteet:

Kommentit

  1. Anonyymi1. helmikuuta 2014 klo 4.46

    Aika makee!! =)

    / Älskling

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muusa Liinpaa1. helmikuuta 2014 klo 9.34

      Niin mustakin, ja jotenkin absurdia laittaa auto pistorasiaan kiinni kun tulee kotiin :)

      Poista
  2. Nina1. helmikuuta 2014 klo 21.05

    Meilla on toissa naille ihan oma parkkialueensa - topseli tolppaan ja auto lataukseen .... L ja mun puolisko J tulisivat hyvin toimeen: meilla tama keskustelu sahkoautosta kun on frequent topic. En olisi yllattynyt, jos taman viimeisimman tyomatkan jalkeen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muusa Liinpaa2. helmikuuta 2014 klo 20.33

      Mun on pakko myöntää et oon aika myyty, näin parin päivän kokemuksella :)

      Poista
    2. Nina2. helmikuuta 2014 klo 20.43

      Ne on aikas cool! Meilla on toivelistalle Tesla, sita on nyt katseltu, testattu ja mietitty jo jonkun aikaa......

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

koulushoppailua amerikan malliin (osa 1)

Silloin joskus kauan aikaa sitten… siis oikeesti kauan aikaa sitten olin aloittelemassa abivuotta Helsingissä. Kukaan ei puhunut mistään muusta kuin kirjoituksista ja ehkä yliopistosta. Siinä opinahjossa jota minä kävin oli silloin 80-luvun loppupuolella olemassa tasan yksi yliopisto. Ihan jokainen meistä oli jatkamassa opintojaan Helsingin Yliopistossa, sitten kun sinne joskus pääsisi. Ainakin siltä se silloin tuntui. Todellisuudessa moni jatkoi lukiosta Helsingin Yliopistoon, muutama piti välivuoden tai kaksi. Joku luki ensin itsensä yo-merkonomiksi, muutama haki lastentarhanopettajaopistoon ja kai kaksi uskalsi lähteä pois Helsingistä. He lähtivät Mikkeliin opiskelemaan MBA-tutkintoa.  Tänä syksynä oma tyttäreni aloittaa täällä viimeistä vuottaan high schoolissa. Oikeasti hän opiskelee pian jo toista vuotta collegessa ja tulee valmistumaan lukiosta kädessään myös Associates Degree. Associate's Degree on Yhdysvalloissa tarjottava kaksivuotinen korkeakoulututkinto, jota suoritetaa...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Oodi Julkiselle Opetukselle

Mikä jakaa ihmisiä enemmän kuin näkemys koulusta ja koulutuksesta? Täällä tiikeriäitien ja helikopterivanhempien luvatussa ihmemaassa, on tällainen suomalainen vanhempi, jonka mielestä lapset saa opiskella just mitä lystäävät (ainakin melkein) vähän kummajainen. Ei pelkästään kummajainen toisten vanhempien mielestä, vaan myös lasten ja nuorten silmissä. Outo on sellainen äiti, jonka lapsi voi ihan rauhassa valita valinnaisensa itse, opiskelkoon vaan teatterilavastusta tai keittämisen kemiaa. Kaikkea kannattaa kokeilla! Suomalaisen koulujärjestelmän kasvattina en koskaan oikeastaan edes harkinnut yksityiskoulua meidän lapsukaisille. Päinvastoin, huokaisin helpotuksesta kun kaksi kolmesta pääsi jopa kunnalliseen, ilmaiseen eskariin ja vain yhden eskarista jouduttiin maksamaan. Samoihin aikoihin opin myös ettei yksityiskouluilla ole täällä velvollisuutta järjestää erityisopetusta ja siksi moni yksityiskoulu viisaasti valitsee oppilaikseen ne joilla ei ole erityisen tuen tarvetta. Erikseen...
Lähetä kommentti
Lue lisää

kuin Harry Potterissa

- Kävitkö kotona viikonloppuna? - Kävin, tulin eilen illalla takaisin. - Miltä sodan runtelemassa Portlandissa näytti? - Oli pelottavaa! Naapurissa oli vuohijoogaa ja donitsi kauppaan oli törkeä jono.  Naurua, mutta naurun takana asuu myös huoli.  - Joko kuulit mitä ”SE” sanoi tänään? - En lue enää uutisia, tulen liian vihaiseksi… tai surulliseksi. - En minäkään. Tai, eilen luin ja itkin. Päätin taas olla lukematta. - Joko otit Covid rokotteen? - Joo. Otin. Ostin samalla Tylenolia (parasetamolia) tukeakseni omaa sisäistä autistiani.  Seurue remahtaa nauruun opettajainhuoneessa ja tunnelma kevenee taas. Keskustelu siirtyy vesisateeseen ja syksyyn ja kissoihin.  Minä luen edelleen uutisia, luen niitä useammasta lähteestä, täältä ja Euroopasta. Luen liberaaleja ja konservatiivisia uutisia. Usein pudistelen päätäni ja huokaan, mietin että miten oikeasti voi olla näin hullua tässä maassa. Virnistän kun rauhanpalkinto menee sivu suun. Tuuletan opettajakolleegoiden kanssa, ...
Lähetä kommentti
Lue lisää