Siirry pääsisältöön

mä tahdon ja haluan ja kaikki muutkin tahtoo ja haluaa...

Koulun ruokasalissa on kylmä. Koulun ruokasalin tuolit on epämukavia. Koulun ruokasalissa tuoksuu koululta... mä mietin miksi kaikissa kouluissa haisee koululta, onko oppimateriaaleissa tai oppimisessa joku ominaistuoksu joka imeytyy kaikkeen ja leviää kaikkialle...

Paikalla on kolmisenkymmentä ihmistä. Asukasyhdistykseen kuuluu tällä hetkellä 726 taloutta, niistä se kolmisenkymmentä  vääntäytynyt paikalle tiistai-iltana. Valtakirjoja oli kai joitakin kymmeniä. Mä oo kokouksessa ensimmäistä kertaa. Ei niin etteikö asiat ennemin olis kiinnostaneet, mutta... valtaosa meidän yhtiökokouksista on päivällä ja vasta nyt aletaan olla siinä vaiheessa että voin mennä yhtiökokoukseen illalla, ilman että siitä koituu kohtuutonta riesaa ja haastetta kenellekään.

Hallituksen puheenjohtaja on hyvän ystävän mies, sen lisäksi tunnen siellä muutaman... useimmat koulubussipysäkiltä. Naisia on paikalla kai viisi, kaikki valkoisia – monessa muussa kultturissa ei ole naisen homma istua miettimässä asukasyhdistyksen asioita.

Tää oli siis vuosikokous. Ei varsinaisesti käsiteltäviä asioita, vaan edellisen vuoden tilinpäätöksen hyväksyntä, uuden budjetin esittely jne. Sit piti valita uusi johtokunta... se oli se syy miksi mä olin siellä. Halusin äänestää, äänestää koska sit saa edes myöhemmin rutista et mähän sanoin... Enemmistö on mun onneksi samaa mieltä mun kanssa ja hallitus jatkaa seuraavalle kaksivuotiskaudelleen.

On siellä soraääniäkin enkä niitä kuunnellessani osaa olla miettimättä ihan muita taannoisia tapahtumia... 

Prosenttilasku kun tuppaa olemaan ihmiselle vaikeeta. Samoin ihmiselle on vaikeeta aina välillä ymmärtää miksi just sen tahto tai huoli ei ole se tärkein. Miksi heitä ei kuunnella? Miksi hallitus ei ota kantaa? Miksi hallitus vaan vetoaa siihen CC&R:n, niihin yhdessä hyväksyttyihin ja kaikkien parhaaksi tehtyihin sääntöihin. Miksi niihin sääntöihin ei tehdä poikkeuksia ja miksi just mä en saa tahtoani läpi... Kannabisjupakan keskellä oli tilanne, jossa osa asukasyhdistyksen jäsenistä halusi palkata juristin hoitamaan tilannetta ja tämä ryhmä kokee edelleen tullensa kohdelluksi kaltoin, väärin ja väärin perustein... Asukasyhdistyksessä on 726 taloutta. Niistä 54 halusi palkata juristin. Asiasta ei virallisesti äänestetty, mutta vain 54 ilmoittautui mukaan haluamaan kun aiheesta käytiin keskustelua. Loput 672 oli hiljaa. Pikaisella laskutoimituksella siis 7,4%  asukkaista halusi laittaa yhtiövastikkeensa juristin palkkaan. Ymmärrettävästi asukasyhdistyksen hallitus ei palkannut juristia, tai siis mun mielestä ymmärrettävästi... soraäänet eivät edelleenkään olleet yhtä ymmärtäväisiä.

Muuta kokouksessa kuultua ja opittua... meillä on asukkaita jotka haluaa palkata meille oman poliisin. Mä en usko että se on edes mahdollista, ei siis vaikka siihen olis rahaakin... yhteiskunta kun ei toimi niin että vois vaan palkata meille ihan oman poliisin. Toisaalta ajatelkaa miten kätee olis jos sais ihan oman poliisin... sille vois soittaa aina kun joku sortaa. Meillä on myös asukkaita jotka haluavat kaataa kaikki puut. Viimeisen myrskyn aikana yksi puu kaatui yhden talon päälle. Täällä on paljon puita. Vaaralliset puut yritetään karsia ennen vastaavia onnettomuuksia ja asukasyhdistys tekee jatkuvasti työtä aiheeseen erikoistuneitten ammattilaisten kanssa. Yhden puun kaataminen maksaa hallituksen mukaan lupineen ja muine säätöineen noin $10.000. Mä en oo ihan varma tästä kaikkien puitten kaatamisesta, me kuitenkin asutaan käytännössä keskellä metsää. On siellä kokouksessakin sekin tyyppi joka vaati alueen läpiajon estämistä koska ne vieraat läpiajajat ajaa jatkuvasti ylinopeutta. Hallituksen puheenjohtajan mukaan 85% meidän alueella kirjoitetuista ylinopeussakoista kirjoitetaan ihan asukasyhdistyksen jäsenille... vieraat ne täällä kaahaa.


Demokratia on vaikea laji.

edessä, takana, sivulla - metsää

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

koulushoppailua amerikan malliin (osa 2)

Kolmen päivän retkellä me kierrettiin neljä koulua. Kouluista kaksi on julkisia yliopistoja ja kaksi yksityisiä. Kouluista yksi oli pieni, kaksi keskikokoista ja yksi suuri. Tämän kuun loppupuolella edessä on vielä retki tytön ykkösyliopistoon ja sen pienempään sisarukseen. Alun perin oli ajatus vierailla vielä osavaltion pohjoisosan julkisessa yliopistossa, mutta kesän retkellä löytyi parempia vaihtoehtoja.  Kouluvierailuilla tutustutaan koulun lisäksi myös paikkakuntaan, jolla koulu sijaitsee. Onhan silläkin väliä minkälaisessa ympäristössä kampus sijaitsee ja onko siellä mitään tekemistä koulun ulkopuolella. Näistä meidän kouluista Tättiksen ykkös- ja kakkosvaihtoehdot sijaitsevat Seattlen alueella. Nämä vaihtoehdot antaisivat tytön asua kotona ja säästää siten asumiskuluissa ja kun työpaikkakin on jo olemassa, olisi kaikin puolin helppoa pysyä täällä kotinurkilla. Yksi kouluista on osavaltion toiseksi suurimmassa kaupungissa, kaksi pikkukaupungeissa ja yksi paikassa, jossa ei o...

Oodi Julkiselle Opetukselle

Mikä jakaa ihmisiä enemmän kuin näkemys koulusta ja koulutuksesta? Täällä tiikeriäitien ja helikopterivanhempien luvatussa ihmemaassa, on tällainen suomalainen vanhempi, jonka mielestä lapset saa opiskella just mitä lystäävät (ainakin melkein) vähän kummajainen. Ei pelkästään kummajainen toisten vanhempien mielestä, vaan myös lasten ja nuorten silmissä. Outo on sellainen äiti, jonka lapsi voi ihan rauhassa valita valinnaisensa itse, opiskelkoon vaan teatterilavastusta tai keittämisen kemiaa. Kaikkea kannattaa kokeilla! Suomalaisen koulujärjestelmän kasvattina en koskaan oikeastaan edes harkinnut yksityiskoulua meidän lapsukaisille. Päinvastoin, huokaisin helpotuksesta kun kaksi kolmesta pääsi jopa kunnalliseen, ilmaiseen eskariin ja vain yhden eskarista jouduttiin maksamaan. Samoihin aikoihin opin myös ettei yksityiskouluilla ole täällä velvollisuutta järjestää erityisopetusta ja siksi moni yksityiskoulu viisaasti valitsee oppilaikseen ne joilla ei ole erityisen tuen tarvetta. Erikseen...

koulushoppailua amerikan malliin (osa 1)

Silloin joskus kauan aikaa sitten… siis oikeesti kauan aikaa sitten olin aloittelemassa abivuotta Helsingissä. Kukaan ei puhunut mistään muusta kuin kirjoituksista ja ehkä yliopistosta. Siinä opinahjossa jota minä kävin oli silloin 80-luvun loppupuolella olemassa tasan yksi yliopisto. Ihan jokainen meistä oli jatkamassa opintojaan Helsingin Yliopistossa, sitten kun sinne joskus pääsisi. Ainakin siltä se silloin tuntui. Todellisuudessa moni jatkoi lukiosta Helsingin Yliopistoon, muutama piti välivuoden tai kaksi. Joku luki ensin itsensä yo-merkonomiksi, muutama haki lastentarhanopettajaopistoon ja kai kaksi uskalsi lähteä pois Helsingistä. He lähtivät Mikkeliin opiskelemaan MBA-tutkintoa.  Tänä syksynä oma tyttäreni aloittaa täällä viimeistä vuottaan high schoolissa. Oikeasti hän opiskelee pian jo toista vuotta collegessa ja tulee valmistumaan lukiosta kädessään myös Associates Degree. Associate's Degree on Yhdysvalloissa tarjottava kaksivuotinen korkeakoulututkinto, jota suoritetaa...