Siirry pääsisältöön

terveellistä ja terveellistä

Yks aloittaa taas tipattoman tammikuun, toinen ryhtyy tipalliselle tammikuulle, kolmas laihduttaa ja neljäs kuntoilee. Viidennen tammikuu on sokeriton ja kuudes lupaa olla parempi kristitty. Joulu on takanapäin ja on aika ryhdistäytyä ja useimmille se tuntuu tapahtuvan jonkinlaisen itseruoskinnan  – edes väliaikaisen sellaisen – kautta. Ruoski, kärsi, kutistu ja puhdistu. Hyvähän se on välillä ryhdistäytä elämässä noin yleensäkin, mutta tosiasiassa sillä mitä tapahtuu joulun ja uudenvuoden välillä tai tammikuussa ei nyt oo niin kauheesti merkitystä kokonaisuuden kannalta. Enemmän merkitsee se mitä tapahtuu kaikkien niitten muitten kuukausien aikana.

Viimevuonna meistä tuli allergiaperhe. Enemmän kuin usein olen tuskaillut meidän uutta elämää. Hetkittäin haaveillut et se vaan katoais ja jopa salaa harkinnut sanovani et ota vaan, ei kai se niin kauheesti haittaa... sitäkin on kokeiltu - huonolla menestyksellä. Me ei voida mennä sinne tai tänne tai tonne, koska sieltä ei löydy mitään syötävää mun laumalle. Synttäreille pakkaan niille omat eväät. Kyläillessä mä nostan käden ja lupaan lähes poikkeuksetta tuoda jälkiruokaa, koska kun ihminen on neljästä kuuteen vuoteen vanha on jälkiruuan puuttuminen katastrofaalista. Muitten natustellessa suklaata, leivoksia ja kakkuja on paha mennä sanomaan et ”kulta hei, älä välitä... sait kuitenkin lihapullia”. Ihan kokonaan mulle ei ole auennut miksi se maidottomuus on ulkopuolisille niin vaikeeta, eikö siihen kaakkuun voi laittaa maidotonta rasvaa ja kaataa maidon sijasta mehua, korvaavaa maitoa tai vaikka hanasta vettä? Taideopelle lähetän tätäkin kautta kiitokset siitä että meidän lapset oli uudenvuodenkemuissa huomioitu voipakettia myöten eikä ne taatusti kokeneet ettei ne taaskaan voineet syödä yhtään mitään.


meidän "juusto"

hyvin kuitenkin maistuu täysjyväpasta "juusto"kastikkeella

Niin, siis viimevuonna meistä tuli allergiaperhe. Sit mä menin töihin ja monta päivää viikosta ruuanlaitto kaatui sinne helppoo ja nopeeta kategoriaan. Lauman ruokavalioon ahtautui uusi tuttavuuksia, kuten transrasvoja, karamellivärejä ja glukoosifruktoosisiirappi. Podin huonoa omaatuntoa, mutta liian usein oli vaan käytännössä niin miljoonasti helpompaa hakea koulun bileisiin ne maidottomat Oreot lähikaupasta, ja kun Fredden repertuaari ruuanlaitossa on aika kapea, on meidän lapset aivan liian kauan syöneet kaikkea sellaista mitä niitten ei tarttis syödä. Eihän ne siihen kuole, mutta olis kuitenki kivaa jos ne ei sairastuis sepelvaltimotautiin-diabetekseen kymmenenvuotiaina. Satunnaistahan se silti on ollut, ja moneen muuhun verrattuna meillä on syöty kokoajan aivan tolkuttoman puhdasta ja terveellistä ruokaa.

Tunnistan itsessäni nousevan ruokahepulin. Ei niinkään siksi että on tammikuu, vaan ennemminkin siksi että nyt kun olen kahden työn välissä on mulla aikaa taas keskittyä siihen mitä meillä syödään, ja toivottavasti olen saanut meidän perheen ruokavalion siivottua ja takaisin raiteilleen ennen kuin palaan taas töihin. Raiteelleen siis siinä mielessä että osaan löytää ne pikaratkaisut tarvittaessa terveellisemmin kuin viimeaikoina on tullut tehtyä.

Meidän perheessä on siis tähän hätään laskussa:
  • Pikaruoka
  • Karamellivärit
  • Transrasvat
  • Glukoosifruktoosisiirappi
  • Käsitellyt sokerit
Ja vastaavasti vahvassa nousujohteessa:

  • Kotiruoka
  • Kotonaleivottuleipä
  • Luomu
  • Chiansiemenet
  • Kombucha
  • Palmusokeri
  • Täyssokerit



Toistaiseksi lauma kiittää. Kukaan niistä ei ole itkenyt niitten Oreoitten perään, kun tilalle tarjotaan terveellisempää vaihtoehtoa. Vähemmän sokeria. Ennenkaikkea vähemmän ruokosokeria ja maissisokereita. Vähemmän lisäaineita, väriaineita ja kaikkea muuta peetä mitä useimmista maidottomista tuotteista löytyy, siis niistä jotka nyt vaan sattumalta on maidottomia. Nostettakoon kunniaan taas kerran luomu ja puhdas lähiruoka, sekä mahdollisimman lyhyt ja helppolukuinen tuoteseloste.

eilen O teki meille jälkkäriksi suklaavanukkaan näistä aineista, maidotonta raakaruokaa


paras mahdollinen mainos - kaikki meni

Disclaimer. Terveellisellä ruualla ei tässä kohdassa tarkoiteta sitä useimpien ihmisten mielikuvaa terveellisestä ruuasta. En tarkoita suolatonta, rasvatonta ja makeuttamatonta ruokaa. En myöskään tarkoita tekstillä ”herkutonta” ruokavaliota. Terveellinen meidän perheessä tarkoittaa lisäaineetonta, värjäämätöntä, transrasvatonta ruokavaliota jonka sokerit ovat käsittelemättömiä. Moni siis käsittäisi meidän ruokavaliomme edelleenkin epäterveelliseksi.

mun eilinen epäterveellisenterveellinen aamiainen ranskalaisessa luomukahvilassa

Kommentit

  1. Nam! Olisiko mahdollista saada tuon suklaavanukkaan resepti?

    -Maria

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toki on :)

      6rkl chian siemeniä
      3dl haluamaasi maitoa, mä käytin mantelimaitoa
      3rkl tummaa kaakaojauhetta
      6rkl agavesiirappia tai muuta makeeta
      1 1/2 tl vaniljaa

      Sekoita aineet keskenään ja anna levähtää jääkaapissa ainakin vartti. Sekoita uudestaan ennen syömistä. Mä tarjoilin vadelmasoseen kanssa :)

      http://www.raisingheartyboys.com/category/food/recipe/desserts/

      Poista
  2. Meilläkin pidetään just hyvin samantyyppistä, aitoa ja luonnollista ruokavaliota terveellisenä ja suosimme sellaista. Meilläkin kartetaan mm epätervellisiä lisäaineita, transrasvoja, geenimuunneltuja tuotteita, glugoosifruktoosisiirappia yms mömmöjä. Syömme paljon myös ns superfoodeja ja luomua, paljon vihanneksia, marjoja ja hedelmiä. Eli hyvältä kuulostaa sun suunnitelmat!

    Lisäksi olemme vähentäneet lasten altistuksen sähkömagneettiselle saasteelle minimiin mm suojaamalla kännykät vähempisäteileviksi ja karsimalla lasten kännyköjen käytön minimiin. Käytössä on perheessämme puhumiseen lankapuhelin. Tietokoneissa ei ole wlania vaan langallinen yhteys.

    Kartamme myös kemian teollisuuden lääkeaineita mahdollisimman pitkälle ja hoidamme lapset ja itsemme luonnonmukaisin keinon (mm akupunktio, vyöhyketerapia, homeopatia)

    Koemme valitsemamme elämäntavan olleen kaikin puolin meille siunaukseksi ja olemmekin saaneet nähdä sekä lastemme että meidän vanhempien paranevan monista sairauksista ja voimme nykyään tosi hyvin. Kyllä satsaus luonnonmukaiseen ravintoon ja terveydenhoitoonn kannattaa! Tsemppiä teillekin terveellisten valintojen parissa mahdollisimman paljon! :)

    T: Luonnonmukaisuuden kannataja äitiliini

    VastaaPoista
  3. Jee! Mä tein vastaavanlaisen ruokaremontin pari vuotta sitten (ja kyllähän siitä siis aika ajoin lipsutaan), kun oltiin oltu jatkuvasti sairaina monta kk. Chiasiemenet, amarantti, paljon pähkinöitä ja siemeniä jne. Ja just iso lista sitä, mikä karsittiin, vaikka lapset olikin silloin niin pieniä et niiltä ei vielä kovasti karsittavaa ollut. Ainakin me ollaan oltu uskomattoman terveitä sen jälkeen. Voi toki olla sattumaakin, mutta esim. tänä syksynä lapset oli koulusta poissa tasan kaksi päivää ja nekin oli ennkoivasti, eivät sitten kunnolla sairastuneetkaan. Kuumetta ollut viimeks joskus 3 vuotta sitten! (paitsi mun perinteinen yhden päivän joulukuume)

    Ps. laitoin sulle joululahjaksi hotmail-osoitteeseen kutsun mun blogin seuraajaksi. On sellanen privaatimpi versio, eli ehtona on et kuvat ja jutut ei leviä (en tosin epäile et leviäiskään) ja et edes joskus jaksaa kommentoida. Tervetuloa mukaan! Ilmottelen, jos kutsu ei tulekaan perille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä tää oli lähinnä korjausliike, kun se hyvä ja puhdas ruoka jäi elämän myllerryksissä hetkeksi kakkosijalle. Niin ja se oli asia joka on kaihertanut mua koko syksyn eli oli jo aikakin... Oreo keksejä voi mun mielestä verrata ydinjätteeseen, tai ainakin ne on ihan varmasti jäljellä vielä siinä vaiheessa kun kaikki muu on jo tältä planeetalta poistunut.

      Kiitos blogikutsusta! Kävin jo kurkistamassa ja lupaan myös kommentoida :)

      Poista
    2. Joo niin mä ajattelinkin, kun onhan teillä ollut järkevää sapuskaa ennenkin. Mut aina ei kaikkeen veny. Joskus hiipii kummallisia asioita ruokavalioon, toisaalta näiden "haastavien syöjien" kanssa saa katsoakin ajoittain jotain läpi sormien, kuten teilläkin. Ja oon myös huomannut sen, että meillä ainakin kyllästytään huonoihinkin tapoihin aikas nopeesti kuitenkin, eli ei ne muodostu varsinaisiksi elintavoiksi. Pakko siihenkin on päästä, että lapset tietää, miltä tuntuu kun syö liikaa herkkuja, eihän ne muuten osaa ikinä kieltäytyä, kun tilaisuus tulee. Mut en kyllä etukäteen kuvitellut, että syöminen vois olla näin hankala teema :) Hyvä puoli on se, että omatkin syömiset on järkevöityneet siinä sivussa. Vaikka lisäks on nautintoja ja "paheita", niin on se hyvä, että ruokavalion runko ei ole huonoimmasta päästä.

      Poista
  4. Kiinnostaisiko sua tehdä kirjoitus/kuvapostaus M:n syömisistä nykyään? Muistan, kun kirjoitit ja laittelit kuvia koskemattomista annoksista ja m:n syömisongelmista aiemmin, olisi kiva kuulla missä mennään sen suhteen nykyään, kun vaikuttaa että ongelma on ainakin helpottunut?

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

lauran viinikiireet

Kirjoitan tällä kertaa aiheesta josta en itse juuri tule puhuneeksi, en puhu siitä koska kaikkien näiden vuosien jälkeenkin muisto on yhä arka, se on arka kuin huonosti parantunut haava ja sen haavan suola on häpeä. Se on se häpeä, jota kannoin mukanani lapsuuteni, nuoruuteni ja nuoren aikuisuuteni. Häpeä jonka kanssa elin ennen kuin opin erottamaan itseni yksilönä perheestäni, sairauden ihmisestä ja kuoliaaksi vaietun hiljaisuuden kulissien takana totuudesta. Minun lapsuuteni oli totta vaikkei kukaan tiennyt mitä suljettujen ovien takana tapahtui. Miksi tänään? Miksi kaikkien näiden vuosien jälkeen? Miksi ei anna menneiden vaan olla menneitä? Siksi että tänä aamuna höräisin aamukahvini väärään kurkkuun ja sen sumpin mukana ilmeisesti pussillisen herneitä nenään lukiessani Helsingin Sanomien kolumnia jossa Laura Friman kertoo meille että hänellä on alkoholiongelma – Laura on siis alkoholisti.  Aina meille tulee tää viinikiire, sanoo lapseni – Minulla on alkoholiongelma, ja aion tehdä a

2.000

On ehkä osuvaa, tai sitten ei, että kahdestuhannes kirjoitus keskittyy suomen kieleen ja vähän suomalaisuuteenkin. Siihen kauniiseen ja rakkaaseen, kieleen jota minun omat lapseni eivät puhu. Kieleen, joka minun lasteni mielestä on lähinnä aika sekava, sillä miten kukaan voi tietää onko kuusi tulessa vai kakussa kuusi siivua. Näiden vuosien aikana olen todennut että on aiheita jotka kiinnostavat lukijaa vuosi toisensa jälkeen. Sellaisia ovat koulujärjestelmä, ihan tavallinen arki ja sitten juuri tämä, kysymys lasten kielitaidosta ja meidän kotikielestä.  Ylläoleva keskustelu käytiin meidän ystävien teinin kanssa. Nämä lapset ovat syntyneet Suomessa, molemmat vanhemmat ovat suomalaisia ja lapset ovat käyneet suomikoulua vuosia. Silti englanti on heilläkin se vahvempi kieli.  Tämä ja monia samankaltaisia keskusteluita käydään niissä perheissä, joissa lapset kasvavat kaksi, tai useampikielisessä kodissa, maassa, jossa valtakieli ei ole suomi. Mitä vanhemmaksi lapset kasvavat sitä enemmän

satunnaisia asioita

Etsiessäni tilastotietoja ihan toiseen asiaan, tuli mieleen että voisin kirjoittaa satunnaisia, enemmän tai vähemmän kiinnostavia asioita täältä Yhdysvaltain länsirannikon pohjolasta, Washingtonin osavaltiosta joka, ehkä Pearl Jamia, Nirvanaa ja Starbucksia lukuunottamatta, on kohtalaisen tuntematon maailmalla.  Aloitetaan maantiedosta ja historiasta. Washingtonin osavaltio sijaitsee Yhdysvaltain länsirannikolla ja ei ole sama asia kuin Washington, DC. Washingtonin osavaltio liittyi unioniin marraskuun 11, 1889 ja on Yhdysvaltain #42 osavaltio. Washington on myös ainoa osavaltio, joka on nimetty presidentin mukaan. Washingtonissa on viisi aktiivista tulivuorta. Niistä korkein on Mount Rainier (kuvassa) jonka huippu kurottaa 4392 metrin korkeuteen. Viimeisin tulivuorenpurkaus tapahtui 2004–2008 Mount Saint Helensin purkautuessa. Noiden vuosien aikana tulivuoresta purkautui arviolta 100 miljoonaa kuutiota laavaa. Vuorta pidetään Yhdysvaltain toiseksi vaarallisimpana tulivuorena.  Kaskadi