Siirry pääsisältöön

ruutuaikaa

Yleinen suositus on 60 minuuttia ”screen time” vuorokaudessa. Se pitää sisällään sen puhelimen räpeltämisen, iPadit, tietokoneen, elokuvat, telkkarin... Jokainen vanhempi joka edes vähän seuraa maailmaa ja aikaansa tietää tän suosituksen. Vähän häpeillen todetaan toisinaan ettei joskus ihan mahduta näihin raameihin... kuten esimerkiksi siellä odotushuoneessa jossa jokaisella alle kymmenvuotiaalla on kädessä joko puhelin tai tabletti.

Noin perinteisessä mielessä meillä ei ole telkkaria. Meillä ei siis ole laitetta joka suoltaa saippuaoopperaa, uutisia, lastenohjelmia ja muuta vuorokauden ympäri. Meillä on Mediaplayer ja siinä Netflix, HuluPlus ja Amazon. L seuraa muutamaa sarjaa, minä omiani. Uutisia voi seurata netistä. Telkkareita joilla voi katsoa valitsemaansa sarjaa-elokuvaa-lastenohjelmaa on kaksi. Yksi yläkerrassa ja toinen alhaalla. Sen lisäksi on M:n iPad Mini, mun Surface Pro 2 ”2 in 1”, mun Lumia 920 ja Kindle Touch -lukulaite, L:n iPad Air, Lumia 920 ja sen Lenovo Yoga... hybridi sekin. Molemmissa autoissa on internetyhteys ja hotspot. Ei siis voi sanoa että me oltais jotenkin teknologia tai ruutuaikarajoitteisia.

M:n iPad Minillä ei ole yhtään peliä, siis siinä mielessä kuin tietokonepelit yleensä käsitetään. Sillä ei taida siinä olla edes AngryBirdsejä – jos on niin ei se sitä pelaa. M:n iPad Minillä on läjä oppimispelejä... hienomotoriikkaa, hahmotusta, koordinaatiota, muistitehtäviä... terapeuttien meille listaamia tuotteita. Lisäksi M tarvitsee mun konetta läksyjen tekoon.


Käytännössä lapset saa käyttää kaikkia näitä laitteita rajoituksitta. Mulla ei ole munakelloa jolla mittaan aikaa yhdelläkään vehkeellä. Käyttäkööt ja katsokoot. Ehkä nää on jotenkin erityisiä ja erilaisia tässäkin asiassa... mun ei tarvitse. Telkkarilla ohjelma jää useimmiten pyörimään itsenään ja kiinnostus niihin muihinkin lopahtaa keskimäärin aika nopeasti. Joskus harvoin vastaus kysymykseen: ”Voidaanko...?” on ei, ei just nyt... keksikää jotakin muuta. Silloinkin se joku muu löytyy ilman sen suurempaa purnaamista. Yksikään tästä sarjasta ei ole erityisen agressiivinen.


Miksi kirjoitan aiheesta? Mä itse olen verkossa, joko puhelimen tai muun välineen kautta vuorokauden ympäri... Kirjoitan, luen, osallistun. Luen pariakymmentä blogia. Miten ne eroaa kirjoista? Kirjani luen keskimäärin siltä Kindleltä... onko sekin ruutuaikaa? Onhan se elektroninen laite. Entä se että vilkaisen sähköpostit liikennevaloissa tai kaupan kassalla? Tai se että mulla on kauppalista paperin sijasta puhelimessa? Jäin miettimään tätä kun istuin nojatuolissa lukemassa lukulaitteelta sitä Hunger Gamesin tokaa kirjaa – oon pahasti koukussa – poikien katsoessa Tuomas Veturia, ennen kuin ne taas paineli yläkertaan leikkimään näkemäänsä. M oli koulussa oppimassa asioita tietokoneelta opettajan avustuksella ja L teki koneellaan töitä yläkerrassa. Miksi niitten pitäis tehdä 11 tuntia käpylehmiä? Ne liikkuu ja leikkii päivittäin. Ne piirtää ja rakentaa... ne on kaikki kolme aktiivisia lapsia. 


Vuoden 2013 teknologiayhteiskunnassa ero ruutuajan ja ei ruutuajan välillä on veteen piirretty viiva. Kaikki se mitä tapahtuu elektronisesti ei ole passivoivaa viihdettä vaan osa aktiivista elämää ja arkipäivää.



Kommentit

  1. Suurin syy, miksi rajoitan itseni ja lasteni tietokoneiden, tablettien ja eritoten kännykän käyttöä ovat lukuisat terveyshaitat, joita keinotekoisten sähkömagneettisten kenttien on havaittu lukuisten tutkimusten mukaan aiheuttavan.

    Tässä yksi hyvä linkki tutkija ja tohori Mikko Ahosen blogiin, jossa hän käsittelee näitä riskejä ja haittoja, joita nämä laitteet aiheuttavat. : http://mikkoahonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/98163-wlan-terveysriski-koulussa-ja-unettomuuden-syy-kotona

    Anna

    VastaaPoista
  2. Tässä lainaus hänen blogistaan.:

    "OIREET:

    Näemme professori, lääkäri Osmo Hännisen ja työterveyshuollon erikoislääkäri, Betriebsarzt Bundeswehr Seppo Kinnusen kanssa paljon langattomista lähiverkoista eli WLAN (Wireless Local Area Network)-teknologioista oirehtivia ja myös vakavasti sairastuneita.

    Tyypillisimmät oireet: kova päänsärky, tasapaino-ongelmat, muistihäiriöt, uniongelmat (vaikeus nukahtaa/REM-unen häiriöt), hermostuneisuus, iho-ongelmat, vahvat allergiset reaktiot, epätavallinen väsymys, ylivilkkaus, tinnitus, sydämen rytmihäiriöt ja lihaskivut.

    Huomionarvoista on se, että eri ihmiset reagoivat WLAN-teknologiaan eri tavoilla. Jos ihmisellä on entuudestaan raskasmetalli-, home- tai kemikaalikuormitusta, on todennäköisempää, että WLAN-reititin tai WLAN-päätelaite (läppäri, tablet, täppäri, pelikonsoli) aiheuttaa ongelmia.



    Näitä oireita listattu myös:

    http://www.chronicexposure.org/doctorinitiative.html

    http://www.diagnose-funk.org/gesundheit/erkenntnisse-aus-der-praxis/inde...

    http://www.icems.eu/docs/EMFacts-WIFI.pdf "

    Olen tutustunut myös tutkimuksiin, joissa on havaittu, että erityisesti autismista tai muusta neurologisesta ongelmasta kärsivät lapset ovat erityisen herkkiä sähkömagneettisten kenttien terveyshaitoille ja heillä mm levottomuus, ahdistus ja keskittymishäiriöt voivat usein pahentua tablettien käytöstä ja keinotekoisille sähkömagneettisille kentille altistumisesta.

    Mm Euroopan neuvosto on suositellut, että lasten terveyden takia koulussa luovuttaisiin langattomista tietokoneista yms, jotka säteilevät langallisia tietokoneita enemmän. Nobel-palkinnon saanut amerikkalainen tutkija ja tiedenainen Devra Davis puolestaan on myös varoittanut langattoman teknologian vaaroista. Hän tiedottaa ansiokkaasti varsinkin kännyköitten terveysriskeistä ja on kirjoittanut aiheesta mainion kirjankin.

    Jotain korvausjuttujakin on jo maailmalla mennyt läpi, näitten laitteiden aiheuttamien syöpätapausten takia. Kännykkä ym teollisuudelle uskolliset tutkijat (teollisuuden rahoittamat) ovat antaneet hämääviä lausontoja laitteiden turvallisuudesta, mutta niiden tutkimusten ja tutkijoiden määrä, jotka varoittavat elektromagneettisia kenttiä aiheuttavista laitteista, kasvaa jatkuvasti. Niinpä monet tahot suosittelevat lasten altistamisen minimoimista ja mm erilaisten suojavälineiden käyttöä. esimerkkinä ilmaputki (airtube) handsfreelaitteet kännyköihin tai säteilyn määrää vähentävät suojakuoret tabletteijin.

    Omilla lapsillani on juuri terveyssyistä tarkkaan mietitty ja rajoitettu aika laitteiden käyttöön ja lisäksi suojavälineet ovat meillä laajasti käytössä.

    Hyvä, kun otit tämän aiheen esille, koska jo aiemmin teki mieleni jotain kommentoida. Meillä on autismin kirjon perimää perheessä ja diagnoosikin yhdellä. Niinpä olen tarkasti perhtynyt tutkimuksiin, joissa kerrotaan, miten näitten laitteiden käytön on havaittu vaikuttavan ihmisiin ja erityisesti autismin kirjon ihmisiiin.
    Suosittelen aiheeseen perehtynmistä esim juuri Mikko Ahosen tai Devra Davisin kirjoittelusta.

    Anna

    VastaaPoista
  3. Hei!

    Itselleni asia on tärkeä, koska saan monenlaisia oireita sähkömagneettisia kenttiä aiheuttavista laitteista kuten langattomista tietokoneista (WLAN) ja kännyköistä. Jos altistun kohtalaisesti saan mm huimausta rytmihäiriöitä, päänsärkyä ja seuraavana yönä unettomuutta. Pahummillaan saan myös kramppeja jalkoihin, Silmäni myös punoittavat ja särkevät kovasti altistuttuani. Jos puhun suojaamattomalla kännykällä ensin korvani ja sitten pääni kipeytyvät kovasti ja se voi lauettuaan kestää pitkään. Atistuminen aiheuttaa myös lihaskipuja, väsymystä ja keskittymishäiriöitä itselläni.

    Nyt kun terveydentilani on parempi,pystyn käyttämään jonkun verran johdollista tietokoneyhteyttä (Meillä ei ole WLAN:ia ollenkaan.)ja lyhyen aikaa kännykkää airtube eli ilmaputki-handsfreetä tai kännykän suojakuorta käyttäen. (Nämä vähentävät päähän kohdiustuvaa altistusta yli 96 prosenttia.

    Ostin lapsilleni kännykät suht myöhään . Toiselle yläkoulun alussa ja toiselle vitosella ja kummallakin on suojatut kännykät, jotka siis altistavat huomattavasti vähemmän. Siltikin olen kehottanut lapsiani käyttämään lähinnä vain tekstiviestejä ja soittamaan pitkät puhelut kotimme lankapuhelimesta, jota itsekin pääasiallisesti käytän juurikin terveyssyistä'

    Esikoisellani on ipad tablettitietokone, johon hankin suojakuoren , joka vähentää altistusta muistaakseni noin 80 prosenttia. Kannustan kuitenkin häntäkin käyttämään mieluummin langallista tietokonetta, joka säteilee vähemmän. Mielestäni näistä säiteilykenttien terveysriskeistä pitäisi tiedottaa enemmän. Ionisoimattoman säteilyn kanssa on tätä nykyä kuten tupakan, asbestin ja DDT:n ym sellaisten aikoinaan. Ensin toitotetaan vaarattomuutta, sitten alkaa joittenkin asiaa tutkineitten sitoutumattomien tiedemiesten varoittavia kommentteja valua julkisuuteen (ja osa tutkijaryhmistä edelleen vähättelee riskejä, erityisesti teollisuuden rahoittamat tutkijat) ja lopulta vasta riskit tulevat laajan yleisön julkiseen ja yleiseen tietoisuuteen.

    Tässä yksi laadukas kirjoitus aiheesta kansantajuisesti esitettynä versiona.

    http://ruohikolla.blogspot.fi/2012/06/tuhti-tietopaketti-langattomasta.html

    Terkuin M.T

    VastaaPoista
  4. Vaikka monenmoista hauskaa hommaa jo ihan pikkinaperotkin voivat puuhata IPadiensa kanssa, minusta terveyskysymykset ovat kuitenkin tärkeimpiä ja ajavat edelle. Tässä on yksi hieno artikkeli, joka käsittelee sitä onko iPad tai kännykkä hyvä lelu ja leikkiväline lapselle.

    http://www.newswise.com/articles/ho-ho-no-why-ipads-and-iphones-are-not-kids-toys

    VastaaPoista
  5. Tässä yksi lainaus Bioinitive-raportista, jossa tuotiin esille sähkömagneettisten kenttien riskien tutkimuksen tuloksia. :

    "Autismin osalta on näyttöä siitä, että sekä matalataajuiset sähkö- ja magneettikentät että radiotaajuinen
    säteily voivat lisätä riskiä ja pahentaa oireita. ”Sillä välin kun yhä keskustellaan autismin ja langattomien
    teknologioiden yhteydestä, meidän tulisi minimoida sähkömagneettisten kenttien altistus autismia
    sairastavilta, lapsilta, perheenlisäystä suunnittelevilta pariskunnilta ja raskaana olevilta naisilta”, sanoo
    lääkäri, FT Martha Herbert. "

    VastaaPoista
  6. Osa onneksi on jo asian tiedostanut ja osaa varoa. Siitä olen iloinen. Mutta moni ei tiedä, miten paljon altistus sähkömagneettiselle säteilylle voi tosiaan aiheuttaa niin neurologisia kuin muitakin haittoja. Osalla porukasta esim fibromyalgian kaltainen kipuilu vähentyy tai kokonaan loppuu, jos ihminen luopuu jatkuvasta altistuksesta WLAn säteilylle ym. Täysin vapaaksi säteilyrasituksesta ei tässä maailmassa voi päästä, mutta ainakin kotona asiaan voi vaikuttaa ratkaisevan paljon.

    On myös tärkeä havainto, että yhtä aikaa sähkösaasteen räjähdysmäisen lisääntymisen kanssa myös autismiin sairastuminen on lisääntynyt räjähdysmäisesti. Jo useat tutkimukset viittaavat siihen, että ympäristötekijöillä ja juurikin myös keinotekoisille sähkömagneettisille kentille altistumisella voi olla ratkaiseva merkitys niin autismin puhkeamiseen kuin siihen liittyvän oireilun pahentumiseen muista erilaisista neurologisista ongelmista puhumattakaan.

    Tässä aivan upea artikkeli autismin ja sähkömagneettisille kentille altistumisen yhteysmahdollisuuksista ja alan kehittyvästä tutkimuksesta. :

    http://mikkoahonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/136552-autismi-ja-adhd-tutkimushankkeemme-ymparistotekijoiden-vaikutuksesta

    Kannattaa tutustua! Ovathan erilaiset aistiyliherkkyydet muutenkin tunnetusti yleisempiä autisteilla. Eipä siis ihme, että kun kerran puhuin erään neurologian tohtorin kanssa sähköyliherkkyydestä, hän sanoi todenneensa, että yllättävän moni hänen as- tai autismiasiakkaistaan oli kertonut saavansa oireita kännyköistä. Ja herää kysymys kuinka moni herkkä oireilee ihan tietämättään näistä moninaisista laitteista ja ympäristön yleisestä korkeasta keinotekoisesta säteilymäärästä johtuen.

    Joissain maissa kuten Ranskassa ja Israelissa on asiaan herätty jo niin, että WLAN -yhteyksiä on yleisistä kirjastoista tai kouluista jo poistettu ja kännykkätukiasemia on jo purettu esim koulujen katoilta. Nykyiset sallitut säteilytasot ovat liian korkeita ja herkimmät meistä oireilevat ja kenellekään tämä kaikki sähkösaasteen määrä ei ole terveellistä. Kun näihin asioihin enemmän perhetyy, on onneksi kuitenkin paljonkin tehtävissä itsensä ja lastensa kohdalla.

    Tuli tässä oikein assimainen vuodatus aiheesta. ;D Mutta joo, pidän aihetta niin tärkeänä ja kun tietoisuus lisääntyy, moni voi saada oloonsa ja elämäänsä helpotusta ja lopulta yhteiskuntakin voi useammissa maissa herätä paremmin puuttumaan asioiden tolaan.

    VastaaPoista
  7. http://www.terve.fi/koululainen/psykologi-lasten-ruutuaika-mennyt-overiksi

    Olen tän psykologin kans samoilla linjoilla. Olen muualtakin lukenut, että tää nykymeno, jossa lapset on hirveesti tekemisessä jonkun ruudun kanssa voi muuttaa lasten aivojen kehitystä haitalliseesn suuntaan. Tavallisissa leikeissä kehittyy monimuotoiset sosiaaliset taidot ja luova aivojen käyttö. Esim tietsikalla lapsi oppii helposti siihen, että asioitten pitää tapahtua hirveellä vauhdilla ja hän saa ne painamalla jotain nappia aikaan. Neuvottelutaidot ei siinä kehity. Lisäksi touhu on usein niin levotonta , että lapsi vain pomppii asiasta toiseen eikä oppi sietämään rauhallista rytmiä ja mietiskelemään rauhassa.

    Ruutuaika opettaa lapset usein myös riippuvaiseksi ja kaikki tarvittava tunne-elämässä ei kehity kuten pitäis. Tuollainen tietty luonnottomuus ei pysty kehittämään aivoja luonnollisen tasapainoisesti.

    Musta on paljon parempi, jos lapset ohjataan leikkimään kunnon tavallisia pihaleikkejä ja vaikka lautapelejä toisten lasten ja aikuisten kans kuten ennen vanhaan. Sellainen meininki on vähentynyt tosi paljon. Onhan se helpompi käyttää laitteita ja telkkua vaikka jopa ihan lastenvahtina. Ite pääsee silloin helpommalla ja oon siihen joskus sortunut. Mutta siitä tulee kyllä hyvä mieli, kun jaksaa ohjata lapsia leikkimään kunnolla ja kutsuu kavereita kotiin heille ja sit kieltää yleensä sen koneen ääressä nyhjäämisen. Kyllä on ilo nähdä, miten lapset nauttii, kun näkee vaivaa ja saa ne tavallisten leikkien pariin ilman koneita.

    Toki ruutuaikaakin voi musta antaa jonkun verran, mutta tilanne on kyllä ihan riistäytynyt nykymaailmassa.

    VastaaPoista
  8. I just love your blog, but I love this blog too! :

    http://healthychild.org/cell-phones-radiation-your-childs-health/

    VastaaPoista
  9. Satuit ottamaan esille ajankohtaisen aiheen! Tuosta lasten kännykän käytöstä julkaistiin tänään kolmen asiantuntijan mielipidekirjoitus Turun Sanomissa.:

    "Kännykkä ei sovi lapselle lahjaksi
    LUKIJOILTA | Turun Sanomat 03:31 | 2
    Joulun alla perheissä harkitaan matkapuhelimen ostoa lahjaksi lapselle. Lelut, joiden epäillään sisältävän lapsille vaarallisia yhdisteitä, pääsääntöisesti poistetaan markkinoilta. Matkapuhelimien kohdalla liian paljon vastuuta jätetään kuluttajien oman harkinnan varaan.

    Maailman terveysjärjestö WHO:n syöväntutkimuslaitos (IARC) on vuonna 2011 luokitellut matkapuhelinsäteilyn ”mahdollisesti karsinogeeniseksi ihmiselle”.

    Lancet-tiedelehdessä, jossa WHO-päätös julkaistiin, korostettiin lasten erityistä herkkyyttä. Lapsen elinikäinen altistumisaika on pitkä ja immuniteetti on vielä kehittymätön.

    Lapsen ohuempi kallo absorboi keskimäärin kaksinkertaisesti säteilyä aikuisen kalloon nähden. Luuytimen kohdalla altistus voi olla jopa kymmenkertainen. Myös niin sanonut ”ensikännykät” säteilevät samassa suhteessa kuin muutkin puhelinmallit.

    Säteilyturvakeskus on kehottanut 7.1.2009 lapsia suosimaan vähemmän altistavia tekstiviestejä puhelujen sijaan. Kännykkää ei tulisi myöskään pitää kehoa vasten.

    Joulumyynnin aikana Säteilyturvakeskuksen olisi hyvä muistuttaa lasten vanhempia tästä tärkeästä kannanotosta.

    Vuoden 2014 alusta esimerkiksi Belgiassa otetaan käyttöön kännykkätarra, joka osoittaa kuluttajille puhelimen enimmäissäteilyarvoa, SAR. Puhelinmallit on päätetty luokitella niiden säteilyominaisuuksien perusteella viiteen kategoriaan.

    Viranomaiset kehottavat valitsemaan erityisesti lapsille kännykän, jossa on alhaisin SAR-arvo. Luokittelu on myös viesti laitevalmistajille. Viranomainen ohjaa kulutuskäyttäytymistä.

    Lisäksi Belgiassa kielletään pienten lasten ensikännykät ja lapsiin kohdistuva kännykkämainonta. Tarvitsisimme markkinnoille uusia pelisääntöjä – ehkä uusia tuotteitakin – pienten kuluttajien edun turvaamiseksi.

    Osmo Hänninen, fysiologian emeritusprofessori, Kuopio Erja Tamminen, tietokirjailija, Järvenpää Seppo Kinnunen, työterveyshuollon erikoislääkäri, Tampere "

    VastaaPoista
  10. Mielenkiintoista, miten voimakkaita mielipiteitä ja omakohtaisia kokemuksia ihmisillä on asiasta. Olisiko teillä antaa linkki johonkin tieteellisen (kontrolloituun eli tarvittaessa toistettavaan) tutkimukseen, jossa sähkömagneettisen säteilyn haitat todistetaan? Mielipiteitä voi olla eri asiantuntijoillakin vaikka mistä asioista puoleen jos toiseenkin, esim. ravitsemusasioissahan tämä on hyvinkin selvää (osa lääkäreistä on/oli karppauksen kannalla ja osan mielestä se on hyvinkin vaarallista, suurimmat ja parhaiten tehdyt tutkimukset eivät kuitenkaan tue tiukan karppauksen terveyshyötyjä, mutta nopeiden hiilihydraattien saantia kannattaisi kyllä vähentää).

    VastaaPoista
  11. Hei!

    Tässä nyt vähän jo alkuunsa näitä linkkejä sähkömagneettisten kenttien haittoja koskevista tutkimuksista.. :


    Abdel-Rassoul G, et al. Neurobehavioral effects among inhabitants around mobile phone base stations. Neurotoxicology. 2007 Mar;28(2):434-40.

    Diem E, et al. Non-thermal DNA breakage by mobile-phone radiation (1800 MHz) in human fibroblasts and in transformed GFSH-R17 rat granulosa cells in vitro. Mutat Res. 2005 Jun 6;583(2):178-83.

    Dämvik M, Johansson O. Health risk assessment of electromagnetic fields: a conflict between the precautionary principle and environmental medicine methodology. Rev Environ Health. 2010 Oct-Dec;25(4):325-33.

    Eger H, Jahn M. Specific Health Symptoms and Cell Phone Radiation in Selbitz (Bavaria, Germany)—Evidence of a Dose-Response Relationship. [Käännös alkuperäisestä saksalaistutkimuksesta nimeltään Spezifische Symptome und Mobilfunkstrahlung in Selbitz (Bayern) – Evidenz für eine Dosiswirkungsbeziehung.] Umwelt-Medizin-Gesellschaft, Feb 2010, 130-139

    Extremely low frequency fields and cancer. WHO Fact Sheet N° 263, October 2001.

    Gandhi OP, et al. Exposure limits: the underestimation of absorbed cell phone radiation, especially in children. Electromagn Biol Med. 2012 Mar;31(1):34-51.

    Genuis SJ, Lipp CT. Electromagnetic hypersensitivity: fact or fiction? Sci Total Environ. 2012 Jan 1;414: 103–12.

    Hardell L, et al. Re-analysis of risk for glioma in relation to mobile telephone use: comparison with the results of the Interphone international case-control study. Int J Epidemiol. 2011 Aug;40(4):1126-8.

    Myung SK, et al. Mobile phone use and risk of tumors: a meta-analysis. J Clin Oncol. 2009 Nov 20;27(33):5565-72.

    Khurana VG, et al. Epidemiological evidence for a health risk from mobile phone base stations. Int J Occup Environ Health. 2010 Jul-Sep;16(3):263-7.

    Navarro EA, et al. The microwave syndrome: a preliminary study in Spain. Electromagn Biol Med. 2003 Oct; 22(2):161-9.

    Ruediger HW. Genotoxic effects of radiofrequency electromagnetic fields. Pathophysiology. 2009 Aug;16(2-3):89-102.

    Santini R, et al. Enquête sur la santé de riverains de stations relais de téléphonie mobile [Symptoms experienced by people in vicinity of base stations: II/ Incidences of age, duration of exposure, location of subjects in relation to the antennas and other electromagnetic factors]. Pathol Biol (Paris). 2003 Sep;51(7):412-5.

    Sato Y, et al. A case-case study of mobile phone use and acoustic neuroma risk in Japan. Bioelectromagnetics. 2011 Feb;32(2):85-93.


    Anna

    VastaaPoista
  12. http://ruohikolla.blogspot.fi/2012/06/tuhti-tietopaketti-langattomasta.html

    Huomasin, että nuo tutkimusviitteet eivät tulleet tänne linkkeinä, mutta ne löytyvät linkkeinä yllä olevan kirjoituksen lopusta.

    Nyt on kiire, koska lähden pian kirkon joulunäytelmää perheineni katsomaan, mutta joskus voin ehkä tuoda muitakin linkkejä /nettiosoitteita, joista tutkimuksia löytyy, jos asia kiinnostaa. Tuolla tutkija Mikko Ahosen blogissa on paljon linkkejä tasokkaisiin tutkimuksiin. Tässä artikkelissa on linkkejä, joista käy ilmi tiettyjen sähkömagneettisten kenttien haitallista vaikutusta eläimiin ja kasveihin.:http://mikkoahonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/138678-jo-3-tutkimuskatsausta-osoittaa-vaurioita-linnuille-mehilaisille-ja-puille

    Anna

    VastaaPoista
  13. Lääkäri, LT David O. Carpenter, BioInitiative 2012 raportin kirjoittaja:


    ”Nyt on jo paljon näyttöä terveysriskistä, joka vaikuttaa jo miljardeihin ihmisiin maailmanlaajuisesti. Nykyinen viranomaisten saamattomuus ei ole hyväksyttävissä, koska näyttöä haitoista on niin paljon.”

    Tämä BioInitiative-raportti kattaa sähkömagneettisten kenttien altistuksen voimalinjoista, sähkökaapeleista, työkoneista ja kodinkoneista. Samoin kohteena ovat langattomat teknologiat (kännykät, DECT-puhelimet, matkapuhelintukiasemat, etäluettavat sähkömittarit, WLAN, kannettavat tietokoneet, itkuhälyttimet ja muut langattomat laitteet).

    Terveysvaikutukset sisältävät vauriot DNA:lle ja geeneille; vaikutukset muistiin, oppimiseen, käyttäytymiseen, huomiokykyyn; uniongelmat, syövät ja hermostolliset sairaudet kuten Alzheimerin tauti. Uudet turvallisuusstandardit ja raja-arvot tarvitaan kiireellisesti, jotta voidaan suojella lapsia ja riskiryhmiä erityisesti langattomien teknologioiden alati kasvavalta kuormitukselta.



    BioInitiative 2012 raportti on saatavilla: http://www.bioinitiative.org

    Tuosta ylläolevasta nettiosoitteesta löytyy linkkejä lukuisiin tutkimuksiin aiheesta.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

lauran viinikiireet

Kirjoitan tällä kertaa aiheesta josta en itse juuri tule puhuneeksi, en puhu siitä koska kaikkien näiden vuosien jälkeenkin muisto on yhä arka, se on arka kuin huonosti parantunut haava ja sen haavan suola on häpeä. Se on se häpeä, jota kannoin mukanani lapsuuteni, nuoruuteni ja nuoren aikuisuuteni. Häpeä jonka kanssa elin ennen kuin opin erottamaan itseni yksilönä perheestäni, sairauden ihmisestä ja kuoliaaksi vaietun hiljaisuuden kulissien takana totuudesta. Minun lapsuuteni oli totta vaikkei kukaan tiennyt mitä suljettujen ovien takana tapahtui. Miksi tänään? Miksi kaikkien näiden vuosien jälkeen? Miksi ei anna menneiden vaan olla menneitä? Siksi että tänä aamuna höräisin aamukahvini väärään kurkkuun ja sen sumpin mukana ilmeisesti pussillisen herneitä nenään lukiessani Helsingin Sanomien kolumnia jossa Laura Friman kertoo meille että hänellä on alkoholiongelma – Laura on siis alkoholisti.  Aina meille tulee tää viinikiire, sanoo lapseni – Minulla on alkoholiongelma, ja aion tehdä a

2.000

On ehkä osuvaa, tai sitten ei, että kahdestuhannes kirjoitus keskittyy suomen kieleen ja vähän suomalaisuuteenkin. Siihen kauniiseen ja rakkaaseen, kieleen jota minun omat lapseni eivät puhu. Kieleen, joka minun lasteni mielestä on lähinnä aika sekava, sillä miten kukaan voi tietää onko kuusi tulessa vai kakussa kuusi siivua. Näiden vuosien aikana olen todennut että on aiheita jotka kiinnostavat lukijaa vuosi toisensa jälkeen. Sellaisia ovat koulujärjestelmä, ihan tavallinen arki ja sitten juuri tämä, kysymys lasten kielitaidosta ja meidän kotikielestä.  Ylläoleva keskustelu käytiin meidän ystävien teinin kanssa. Nämä lapset ovat syntyneet Suomessa, molemmat vanhemmat ovat suomalaisia ja lapset ovat käyneet suomikoulua vuosia. Silti englanti on heilläkin se vahvempi kieli.  Tämä ja monia samankaltaisia keskusteluita käydään niissä perheissä, joissa lapset kasvavat kaksi, tai useampikielisessä kodissa, maassa, jossa valtakieli ei ole suomi. Mitä vanhemmaksi lapset kasvavat sitä enemmän

satunnaisia asioita

Etsiessäni tilastotietoja ihan toiseen asiaan, tuli mieleen että voisin kirjoittaa satunnaisia, enemmän tai vähemmän kiinnostavia asioita täältä Yhdysvaltain länsirannikon pohjolasta, Washingtonin osavaltiosta joka, ehkä Pearl Jamia, Nirvanaa ja Starbucksia lukuunottamatta, on kohtalaisen tuntematon maailmalla.  Aloitetaan maantiedosta ja historiasta. Washingtonin osavaltio sijaitsee Yhdysvaltain länsirannikolla ja ei ole sama asia kuin Washington, DC. Washingtonin osavaltio liittyi unioniin marraskuun 11, 1889 ja on Yhdysvaltain #42 osavaltio. Washington on myös ainoa osavaltio, joka on nimetty presidentin mukaan. Washingtonissa on viisi aktiivista tulivuorta. Niistä korkein on Mount Rainier (kuvassa) jonka huippu kurottaa 4392 metrin korkeuteen. Viimeisin tulivuorenpurkaus tapahtui 2004–2008 Mount Saint Helensin purkautuessa. Noiden vuosien aikana tulivuoresta purkautui arviolta 100 miljoonaa kuutiota laavaa. Vuorta pidetään Yhdysvaltain toiseksi vaarallisimpana tulivuorena.  Kaskadi