pörisevä härpäke

Ajatuksia tulee ja menee... useimmat menee ennen kuin ne kerkiää tänne asti tai karkaavat muuten jossakin välissä. Pitäis kirjoittaa muistiinpanoja päivä mittaan. Missä välissä ja mihin? Kahvilan paperiserviettiin? Tänäänkin mä olin se latteäiti, tosin join latten sijaan americanon lasten mutustaessa pullaa. Viihdyin kahvilassa, juorusin ystävän kanssa ja olin kai paheksuttava, kun en ollut kotona pyykkäämässä ja keittämässä, vaan tein kotiäidinelämästä mukavaa. Rahaa kului $2.85

kolmikko eilen puistossa

Punnitsin pojat, asia joka kiinnostaa tasan tarkkaan ja ainoastaan mua. Musta vaan on huikeeta et ne oikeesti on niin saman kokoisia. Ne ei oo saman näköisiä. Ne ei oo yhtään samanlaisia, mutta puhtaasti matikkaa katsottaessa ne on ihan tasan tarkkaan samanlaisia – olleet kohdusta saakka. Silmämääräisesti ne on erilaisia ja luulis että se näkyis jossakin, mutta edelleen, saman kokoisia ne on ja sillä hyvä. O painoi 16,7kg K 16,9kg. Vertailun vuoksi todettakoon, että M painaa just niukin naukin 20kg. Jannut on noin metrin mittaisia, vähän alle, sanoisin molemmat kahden sentin sisällä toisistaan ja M ravitsemusterapeutin mittaamana 114cm. Kaksi jämerää tattia ja yks spaghetti.

Ens viikolla on K:n toimintaterapian evaluaatio. Aloin keräämään purkkiin asioita joita kaivan sen suusta, siis suuhun kuulumattomia asioita. Purkki perustettiin puolisentoista tuntia sitten... siellä on kolme pikkuauton rengasta. Päivän retkeltä sinne olis voinut sujauttaa myös sen legokaupan legoukkelin pään, dinosauruksen, auton turvavyön, paidan hihan ja muistaakseni vielä jotain muutakin. Sillä on jatkuvasti jotakin suussa. Jos ei suussa, niin se nuolee ostoskärryn kahvaa, rattaita, ikkunaa, tuolia ja tänään valitettavasti myös yleisen vessan lattiaa... ainakin sillä on hyvä vastustuskyky.

Ulkona on kaatosade ja maailma on vajaassa viikossa muuttunut talvisen harmaasta keväisen vihreäksi. Sadepäivää hengailtiin kauppakeskuksessa Kummitäti K:n ja Kummilapsen kanssa. Ne filmas siellä jotain mainosfilmiä sellaisella helikopterikameralla ja selkeästi lapseton kuvausassari pyysi ettei me katsottais sitä helikopteria kun se lentää ohitse. Hmm... kolme alle kolmevuotiasta ja pärisevä-pörisevä-lentävä-kamera. Se näytti vähän happamelta kun sanoin ettei maailmasta löydy keinoa estää lapsia katsomasta ja/tai osoittelemasta sitä. Sit kun se lensi meidän ohitse meillä oli kolme lasta jotka osoitti sitä huutaen samalla ”hook, mamma hook, heawycopter!!!!!” Sori.

K ja Kummilapsi "eivät" katso helikopteria

Kaupan kautta kotiin, kassissa suklaamuroja, toffeepopcorneja, kermaa, täysmaitoa, suklaavanukasjauhetta - valmis ei oo tarpeeks rasvaista. Lisäks kuus pulloa viiniä - saa alennusta 10% kun ostaa kuus - kalkkunaleikettä, tavallista maitoa, appelsiinejä, tomaatteja, omenamehua. Kauppa on tuttavia pullollaan ja retki venähtää juorutessa.

koska se M:n bussi oikein tulee?

***

Just nyt O istuu sylissä ”auttamassa” ja keskustelu kulkee jotakuinkin näin:

O: Mikä tää on? (osoittaa mun nenää)

Mä: Se on mun suu.

O: Ei oo, se on sun massu. Mikä tää on? (osoittaa korvaa)

Mä: Mun nenä.

O: Eikä oo!!! (nauraa räkättää)

Mä: No mikä sitten?

O: No, sun peppu. (nauraa taas)

...huumorimiehiä.

Add caption