Siirry pääsisältöön

A Blog With Substance


Kiitos tunnustuksesta Pabe G! Tykkäsin erityisesti tehtävästä tällä kertaa ja mietin tovin mitä valkkaisin. Päädyin kuviin ajalta ennen Amerikkaa, menneiltä vuosilta ja mutkien takaa... Oli hauskaa eilen illalla elailla vanhoja kuvia yhdessä L:n kanssa. M:kin innostui mukaan ja katsottiin hääkuvat ja kaikki.



Tunnustuksen säännöt ovat:
1. Kiitä tunnustuksen antajaa.
2. Jaa tunnustus kahdeksalle bloggaajalle.
3. Ilmoita näille kahdeksalle bloggaajalle tunnustuksesta.
4. Näytä kahdeksan satunnaista kuvaa kuvateksteineen.

Mulla on aina suurimmat vaikeudet löytää ne joille jakaa tunnustus kun aina tuntuu et kaikki on sen jo saaneet tai että hyviä vaihtareita on liikaa tai... Älkää siis ottako paineita, ei oo pakko jatkaa eteenpäin, mutta kuvia näkisin mielelläni. Tämä tunnustus lähtee seuraaville blogeille:


Kaksi ekaa on "ekoblogeja" ja mä nyt vaan tykkään harrastaa ekoilua vaikka en missään tapauksesa mikään hardcore ekoilija olekaan.


Seuraavat neljä on blogeja elämästä ihan ylipäätään ja samalla elämästä vähintäänyhden erityislapsen kanssa. Leijonaemojen blogissa on monta kirjoittajaa ja yhtä monta kuin kirjoittajia on vamman tai erityisyyden asteita, lähestymistapoja ja ajatuksia. Moni kirjoitus on mulle ollut silmiä avaava kokemus.


Oisko tulta on mun blogilistani "Jeesus-blogi". Silläkin on monta kirjoittajaa ja jokainen heistä tekee työtä kirkon parissa. Ei pidä säikähtää, sisältö on moderni ja raikas ja lähestymistapa vähintäänkin tuore. Viimeisenä listalla on "kinttupolut". Marikan asenne elämään nyt vaan on niin ihana ja musta Marikan juttuja on kivaa lukea - tulen niistä hyvälle tuulelle.

Muistutan vielä et mä oon blogien massakuluttaja ja luen kymmeniä blogeja kahdella eri kielellä. 

Tässä mun kahdeksan kuvaa...












Koira on tässä vähän vajaat 4kk


Kommentit

  1. Hei Yksis! Kiitos tunnustuksen antamisesta meidän blogille. Kiitos omasta blogistasi ja noista tunnustuksista ja niiden kautta vinkeistä, mitä kaikkia mielenkiintoisia blogeja on. Kevätmieltä teidän perheelle! t. Minna T. Oisko tulta?- bloggaaja

    VastaaPoista
  2. Kiitos tunnustuksesta! Kiva haaste :)

    VastaaPoista
  3. Kiitos :) ! Palaan tähän blogissa lähiaikoina...

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

koulushoppailua amerikan malliin (osa 1)

Silloin joskus kauan aikaa sitten… siis oikeesti kauan aikaa sitten olin aloittelemassa abivuotta Helsingissä. Kukaan ei puhunut mistään muusta kuin kirjoituksista ja ehkä yliopistosta. Siinä opinahjossa jota minä kävin oli silloin 80-luvun loppupuolella olemassa tasan yksi yliopisto. Ihan jokainen meistä oli jatkamassa opintojaan Helsingin Yliopistossa, sitten kun sinne joskus pääsisi. Ainakin siltä se silloin tuntui. Todellisuudessa moni jatkoi lukiosta Helsingin Yliopistoon, muutama piti välivuoden tai kaksi. Joku luki ensin itsensä yo-merkonomiksi, muutama haki lastentarhanopettajaopistoon ja kai kaksi uskalsi lähteä pois Helsingistä. He lähtivät Mikkeliin opiskelemaan MBA-tutkintoa.  Tänä syksynä oma tyttäreni aloittaa täällä viimeistä vuottaan high schoolissa. Oikeasti hän opiskelee pian jo toista vuotta collegessa ja tulee valmistumaan lukiosta kädessään myös Associates Degree. Associate's Degree on Yhdysvalloissa tarjottava kaksivuotinen korkeakoulututkinto, jota suoritetaa...

Oodi Julkiselle Opetukselle

Mikä jakaa ihmisiä enemmän kuin näkemys koulusta ja koulutuksesta? Täällä tiikeriäitien ja helikopterivanhempien luvatussa ihmemaassa, on tällainen suomalainen vanhempi, jonka mielestä lapset saa opiskella just mitä lystäävät (ainakin melkein) vähän kummajainen. Ei pelkästään kummajainen toisten vanhempien mielestä, vaan myös lasten ja nuorten silmissä. Outo on sellainen äiti, jonka lapsi voi ihan rauhassa valita valinnaisensa itse, opiskelkoon vaan teatterilavastusta tai keittämisen kemiaa. Kaikkea kannattaa kokeilla! Suomalaisen koulujärjestelmän kasvattina en koskaan oikeastaan edes harkinnut yksityiskoulua meidän lapsukaisille. Päinvastoin, huokaisin helpotuksesta kun kaksi kolmesta pääsi jopa kunnalliseen, ilmaiseen eskariin ja vain yhden eskarista jouduttiin maksamaan. Samoihin aikoihin opin myös ettei yksityiskouluilla ole täällä velvollisuutta järjestää erityisopetusta ja siksi moni yksityiskoulu viisaasti valitsee oppilaikseen ne joilla ei ole erityisen tuen tarvetta. Erikseen...

kuin Harry Potterissa

- Kävitkö kotona viikonloppuna? - Kävin, tulin eilen illalla takaisin. - Miltä sodan runtelemassa Portlandissa näytti? - Oli pelottavaa! Naapurissa oli vuohijoogaa ja donitsi kauppaan oli törkeä jono.  Naurua, mutta naurun takana asuu myös huoli.  - Joko kuulit mitä ”SE” sanoi tänään? - En lue enää uutisia, tulen liian vihaiseksi… tai surulliseksi. - En minäkään. Tai, eilen luin ja itkin. Päätin taas olla lukematta. - Joko otit Covid rokotteen? - Joo. Otin. Ostin samalla Tylenolia (parasetamolia) tukeakseni omaa sisäistä autistiani.  Seurue remahtaa nauruun opettajainhuoneessa ja tunnelma kevenee taas. Keskustelu siirtyy vesisateeseen ja syksyyn ja kissoihin.  Minä luen edelleen uutisia, luen niitä useammasta lähteestä, täältä ja Euroopasta. Luen liberaaleja ja konservatiivisia uutisia. Usein pudistelen päätäni ja huokaan, mietin että miten oikeasti voi olla näin hullua tässä maassa. Virnistän kun rauhanpalkinto menee sivu suun. Tuuletan opettajakolleegoiden kanssa, ...