perjantai 19. huhtikuuta 2013

meillä on edelleen kivaa


Toisen päivän aamussa ei ole päästy kuin pikkasen yli aamukymmeneen kun mä joudun myöntämään että huolimatta siitä että me menetettiin meri ja suolan tuoksu ja kävellen kylille mentaliteetti, niin vaihdossa tuli myös aika paljon. Mä istun terassilla kirjoittamassa ja juomassa toista kahvikupillistani ja kolmikko baanaa tossa talon edustan nurtsilla ja hiekkarannalla ja... ”Mammaaaaa... mä haluuuuun hiekkarantaan-puistoon-pyöräilemään nyyyyt” on onnistuneesti vaihdettu epätoivoisen lykkäämisen tai aktivoitumisen sijasta vastausmuotoon: ”No mene” Aurinko paistaa ja terassilla tarkenee hyvin shortseissa ja pitkähihaisessa. Naapurit epäilemättä vähän kärsii sitä että Kiljusen herrasväki on saapunut kaupunkiin. Ilman meitä täällä olis hiljaista ja rauhallisen uneliasta. Me alettiin metelöimään vähän jälkeen kuuden ja istuttiin ravintolassa aamuvohveleilla jo kauan ennen yhdeksää.




veneitten pitäis olla parkissa näissä laitureissa, vaan missä vesi?

järven pinta on aivan tolkuttoman alhaalla ja venepoijut näyttää tältä


kaksikko kahdestaan rantsussa


aamiaisella


mä haluun meille kotiin tällaisen pöydän!


näistä mustikoista syntyi aamiaisen mustikkahillo

aamiaisen jälkeen ajeltiin maisemia ihailemassa

matkalla kauppaan

me ollaan lomalla Yhdysvaltain omenatarhassa ja omppuviljelmiä on kaikkialla...

söin vaan yhden omenan...

siitä vaan lausumaan tätä osoitetta...

viinien korkea taso yllätti



Kolmeen se jaksoi ja sit alkoi vinku ja parku ja se hetki kun mikään ei enää ollut hyvin. Janotti ja väsytti ja oli nälkä ja muistinko sanoa et janotti ja väsytti, eikä kengätkään ei tahtoneet pysyä jalassa. Toisaalta jos nousee toista aamua kuudelta ja menee nukkumaan myöhään ja viettää päivänsä juosten puistoissa ja hiekkarannalla, ja pyöräillen kilometritolkulla niin mikäs ihme se on että jossakin kohdassa uuvahtaa. Tilanteen pelasti tän ihanan talon kattava VHS valikoima – joo, VHS – ja Kaunotar ja Hirviö.





me lähdettiin O:n kanssa rantaan... leffa oli turhan pelottava, eikä se rantaankaan mene ilman mua, siis edes niitten kahden muun kanssa...


uusi lomatalo keskimmäisenä




M seisoo poijun painon päällä



Lataushetken jälkeen kelpas taas ranta ja hot tubi ja mac and cheese ja... en tainnut muuten kertoakaan et me luultiin olevamme lomalla itäisessä Washingtonissa ja oikeastaan aika reilustikin pohjoiseen meidän omasta kodista, mutta selkeesti – ainakin päätellen ruokakaupan valikoimista – me ollaan Meksikossa.

jalapenovalikoima teki vaikutuksen kun kotikaupasta löytyy vissiin viittä erisorttista tai kokoista purkkia

2,6kg Jalapenoja

kuivattuja chilejä toki saa muualtakin, mut ei tällä hinnalla


Puoliseiskalta jannut on molemmat omissa yläsängyissään ja M pelaa synttärilahjaksi saattua uutta dominoa L:n kanssa. Kohta sekin saa painella pehkuihin ja me siirrytään L:n kanssa grillailemaan ja juomaan skumppaa.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kokeillaan miten tää kommentointi sujuu näin... Kerro mitä mietit. Jos et halua rekisteröityä, olet tervetullut laittamaan mulle sähköpostia tahdonasiat@gmail.com, tai kommentoimaan Facebookin kautta.