Siirry pääsisältöön

saldo


Päivän saldo:
  • Vaipasta vuotaneet pissat sängyssä
  • Loputtomalta tuntuva määrä vinkunaa
  • Pissat keittiön lattialla
  • Useampi riita
  • Jos autossa heittää kengän (K) ja osuu siskon nenään, seuraa nenäverenvuoto
  • Yksi – ainakin yksi - valhe
  • Kaadettu vesimuki 0,5l kauppakeskuksen lattialla
  • Liian monta raivaria, itse suutuin kai vaan kerran. Olenhan se harmaa peruskallio.
  • Kun siskon tönäisee alas leikkitelineestä (K) sitä sattuu – päähän
  • Kaadettu koiran vesikuppi keittiön lattialla 1,0l
  • Rikottu junarata
  • Selvitin sen täipyykin ja puolen viikon pyykin
  • Karmea sotku
  • O änkyttää – ikätasoista – mutta se änkyttää niin ettei tahdo saada sanottua mitään ja selkeästi turhautuu tilanteesta


Muuta ”note worthy”

  • Klinikan aulassa kuuntelin yhtä isää ja äitiä kun ne täytti poikansa evaluaatiopapereita ja keskusteli niistä kysymyksistä – ajatukset oli häkellyttävän tuttuja ja ne sai mut hymyilemään itsekseni
  • Mä luulen et kuolen alkoholistina tai aivoverenvuotoon
  • Ulkona sataa rakeita – isoja rakeita.
  • O oli käynyt itsekseen potalla kakalla ja tyhjentänyt potan ja vetänyt vessan. Potta jäi pesemättä. Tunnen itseni voittajaksi.
  • Tilasin netistä sen täikamman, kun oikeanlaista ei löytynyt järjelliseen hintaan. Toistaiseksi jatketaan tavallisella tiheällä kammalla. Meillä ei edelleenkään ole täitä.
  • Baletista tulee sähköposti jossa painotetaan että jokaisen tanssijan tukka pitää olla esityksessä ja valokuvissa nutturalla. Entä jos lapsen hiukset on niin lyhyet ettei niitä saa nutturalle?
  • Pääsin tavaratalon – Nordstrom – kuluttajapaneeliin. Ai mitä välii? Ne arpoo jokaisesta tehdystä kyselystä kahdeksan lahjakorttia.
  • Mä luulen et L rakastaa mua edelleen. Epäilin asiaa koko päivän ja kun se tuli kotiin musta tuntui et se sittenkin välittää musta vielä.
  • Selvisin tästäkin päivästä hengissä.




Kommentit

  1. Nuttura-asiaan, ainakin jumpparit tekee nutturan lyhyistä hiuksista hiuslakan ja sukkahousujen avulla. Tarkemmin en osaa neuvoa, oon vaan seurannut sivusta, ehkä ne siellä baletissa osaa neuvoa.

    Katja

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

pikkuinen kullanmurunen, olet kamala

Partioliivin juhlakuntoon saattamiseen tarvitaan viiniä. Näillä läpysköillä kun on tarkka järjestys ja tarkat paikat liivinssä. Me telttaillaan. Tai oikeastaan minä ja kaksi lasta telttaillaan – olkkarin lattialla, koska kuka nyt tuolla karhujen ja kojoottien seassa nukkuis takapihalla – se kolmas lapsi ulostettiin käytöshäiriön takia teltasta joskus kymmenen pintaan, ja nukuttuaan ensin yläkerrassa faijansa kainalossa se pelaa nyt Minecraftia onnellisena omasta rauhasta. Kaksi telttailijaa nukkuu vielä. Tilanteen autenttisuuden lisäämiseksi alakerran ikkunat on apposen auki ja mä juon aamukahviani villapaidassa – ihan kuin oikealla leirillä. Tosin kahvi tulee keittimestä ja takapuolen alla on tuttu tuoli. Kohta ne mussukat kömpii ulos teltasta ja puolisen tuntia siitä on ihan mahdollista että kaipaan taas maanantaiaamua ja tyopaikan tasapainoista rauhaa. Mun mielikuvissa aamu on sellainen mukavan seesteinen, tehdään yhdessä ja meillä on kivaa... Käytäntö on osoittautunut olem...

kuin Harry Potterissa

- Kävitkö kotona viikonloppuna? - Kävin, tulin eilen illalla takaisin. - Miltä sodan runtelemassa Portlandissa näytti? - Oli pelottavaa! Naapurissa oli vuohijoogaa ja donitsi kauppaan oli törkeä jono.  Naurua, mutta naurun takana asuu myös huoli.  - Joko kuulit mitä ”SE” sanoi tänään? - En lue enää uutisia, tulen liian vihaiseksi… tai surulliseksi. - En minäkään. Tai, eilen luin ja itkin. Päätin taas olla lukematta. - Joko otit Covid rokotteen? - Joo. Otin. Ostin samalla Tylenolia (parasetamolia) tukeakseni omaa sisäistä autistiani.  Seurue remahtaa nauruun opettajainhuoneessa ja tunnelma kevenee taas. Keskustelu siirtyy vesisateeseen ja syksyyn ja kissoihin.  Minä luen edelleen uutisia, luen niitä useammasta lähteestä, täältä ja Euroopasta. Luen liberaaleja ja konservatiivisia uutisia. Usein pudistelen päätäni ja huokaan, mietin että miten oikeasti voi olla näin hullua tässä maassa. Virnistän kun rauhanpalkinto menee sivu suun. Tuuletan opettajakolleegoiden kanssa, ...

ihan tavallinen keskiviikko

Keskiviikko oli ja meni. On sunnuntai, ulkona paistaa aurinko ja pihapuun orava ”Sam” ajaa linnut pois ruokinta-asemalta. Mutta minkälainen se ihan tavallinen keskiviikko sitten oli? Hypätkää kyytiin… Keskiviikkoisin saan nukkua pidempään kuin muina aamuina ja herään ennen herätyskelloa varttia yli kuusi. Ulkona on sysipimeää sillä meidän makuuhuoneeseen eivät paista sen enempää katuvalot kuin naapureidenkaan pihavalot. Yöllä heräsin karhuun joka heitteli naapureiden roskiksia pitkin kujaa herkkulöytöjen toivossa. Otso lienee pettynyt lähinaapureiden siirryttyä meidän lailla lukittuihin roskiksiin vaikka toisaalla olikin lykästänyt. Luin nimittäin naapuruston Facebook ryhmästä, että joku poloinen oli unohtanut autotallin oven auki yöksi ja yöllinen vieras oli jäänyt valvontakameraan varastaessaan autotallista laatikollisen mangoja.  Kaikki 365 päivää vuodessa alkaa samaan tapaan. Nousen sängystä niin hiljaa kuin se nyt on mahdollista innokkaan koiran kanssa, laitan jalkaan tohvelit...