Paikallinen - ei
amerikkalainen vaan ihan vaan paikallinen - julkinen koulusysteemi on toimiva,
ainakin periaatteessa. Meitä järjestelmä on kohdellut toistaiseksi hyvin.
Meillä on yhtä poikkeusta lukuunottamatta ollut vain ja ainoastaan hyviä
kokemuksia pätevistä ja innostuneista opettajista reiluista toimintamalleista,
ja onpa meitä kahden lapsen osalta siunattu myös sillä verorahoilla maksetulla
ilmaisella kuntouttavalla eskarilla.
Ihan yhtälailla
periatteessa koulunkäynti eskaria lukuunottamatta on ilmaista. Toki luokat
kerää erilaisia rahasummia siihen ja tähän ja tohon, kuten juhliin,
askartelumateriaaleihin, muutamaan opetussuunnitelman ulkopuoliseen oppikirjaan,
luokkaretkiin jne. Itse koulunkäynti on kuitenkin ilmaista ja ne muutkin summat
maksaa vaan ne perheet joilla on siihen taloudellinen mahdollisuus.
Periaatteessa.
Käytäntö ja periaate eroaa toisistaan sen ekan kouluvuoden osalta.
Lakisääteisesti puolipäiväinen opetus on ilmaista ekana kouluvuonna. Kokopäivä
opetuksesta (ADK), saa toistaiseksi vielä periä erillisen maksun. Maksu
vaihtelee koulupiiristä toiseen ja siinä on tulorajat. Jos meidän perhe
tienaisi vähemmän kuin $51,000 vuodessa, olisi myös kokopäiväinen opetus
ilmaista siinä missä ne oppimateriaalit ja kouluruokakin. Vähitellen ollaan
valumassa monen muun osavaltion mukana malliin jossa myös Kindergarten luokka
on aina kokopäiväinen ja näin ollen myös ilmainen. Vähitellen tarkoittaa sitä
että uudistus alkaa kouluvuodesta 2017-2018, ja se toteutetaan köyhemmästä
koulupiiristä vauraampaan. Käytännössä me ollaan jossakin sen uudistuslistan
häntäpäässä ja koulu-uudistusta voi tänne odotella aikaisintaan lukuvuodelle
2020-2021. Siinä vaiheessa jannut on viidennellä ja suuntaa seuraavana syksynä
yläkouluun.
Homma toimii
näin. Kun kouluun ilmoittaudutaan ilmoittaudutaan joko puolipäiväluokalle tai vaihtoehtoisesti
arpajaisiin jossa jaetaan niitä kokopäiväpaikkoja. Arpajaiset järjestetään
siksi että haluajia on keskimäärin aina enemmän kuin paikkoja. Arvan onnellinen
voittaja pääsee maksamaan lapsensa koulunkäynnistä ekan kouluvuoden ajan $350/kk.
Meidän tapauksessamme siis $700/kk. Toisaalta naapurikoulupiirissä voi
perheestä kuulemma vain yksi lapsi saada sen ADK paikan ja vanhemmat pääsee sit
vielä keskenään arpomaan kumpi lapsista saa olla koulussa koko koulupäivän.
Ollaan siis onnellisessa asemassa, kun saatiin laittaa molemmat arpajaisiin. Kouluun
ilmoittauduttiin helmikuun 5. arpajaiset oli tänään.
Mikäli lapsi ei
saa ADK paikkaa se pääsee seuraaviin arpajaisiin. Tokalla rundilla arvotaan
saako lapsi käydä koulua omassa alakoulussa, vai siirretäänkö se ekaksi
vuodeksi johonkin sellaiseen kouluun jossa on tilaa. On siis ihan mahdollista
että se oma kullannuppu siirtyy eskarista alakouluun, käy vuoden puolipäiväisesti
yhtä koulua ja siirtyy sitten luokille 1-5 seuraavaan opinahjoon. Kukaan ei
onneksi edes yritä väittää että tää olis lapsen edun mukaista, vaan ihan
suoraan myönnettään että tää on budjettikysymys.
Meidän
alakoulussa niitä ADK luokkia on tänä vuonna kolme, ensi vuodesta en osaa
sanoa. Puolipäiväisiä luokkia on yksi. Vois kuvitella että olis järjevää että
sitä tilaa käytettäis aamu- ja iltapäivä ryhmiin, mutta ilmeisesti puolet
päivästä tyhjillään seisova luokkahuone on edullisempi ratkaisu kuin palkata
kokopäiväinen opettaja.
Tänään ollaan
siis jännitetty kahta asiaa a) pääseekö ne ADK luokalle ja me saadaan köyhtyä tästä
onnesta se $700/kk ja b) jos ei pääse niin pääseekö ne omaan kouluun tai edes
samaan kouluun. Kävi munkki. Kumpikin sai paikan ADK luokalta.
Päivän tokat
arpajaiset tapahtui alkuiltapäivästä. Istahdin tähän koneelle kahvini kanssa,
avasin naamiksen ja silmille lävähti O:n parhaan koulukaverin äidin postaus: ”Mitta
täynnä. Ensin influenssa, sit keuhkokuume, nyt oksennustauti ja täitä.” Vienolla
äänellä kutsun rakkaan poikani alakertaan ja kysyn siltä oliko Nathan eilen
koulussa. Ei ollut. Huokaisen hiljaa helpotuksesta ja samalla haravoin
täikammalla lapseni päätä. O kysyy miksi mä kampaan sitä, ja mä vastaan et
vähän katselen vaan. Ei löytynyt täin täitä tai munan munaa. Nyt vielä
toivotaan että sen oksu oli se sellainen oksu joka itää nopeesti ja että me
selvittiin säikähdyksellä siitäkin.
ens vuonna ne menee ja tulee kaikki samalla bussilla - M tänä aamuna matkalla koulubussille |
Mun mielestä kindergarten on enemmän eskaria vastaava. En kutsuisi preschoolia eskariksi, varsinkin kun preschoolin käy alle 50% lapsista.
VastaaPoistaMeidän lähikoulussa oli vaihtoehtona vain kokopäivä kindergarten, eikä se onneksi maksa mitään. Me tosin etsitään kokoajan taloa muualta, joten eivät todennäköisesti tuossa koulussa aloita. Mä ehkä mieluummin laittaisin tytöt puolipäiväkouluun, koska kokopäivä tuntuu tosi pitkältä 5-vuotiaalle.
Hmmm... niitten kahden preschool vuoden aikana kuitenkin opitaan ainakin täällä niin aakkoset kuin niihin liittyvät äänteetkin (foneettiset aakkoset) samoin kuin kirjoittamaan isoilla ja pienillä kirjaimilla. Samoin niitten kahden preschool vuoden aikana opitaan numerot 1-20 ja yhteen ja vähennyslaskua numeroilla 1-5. Näin ainakin koulupiirin omassa preschoolissa.
PoistaKindergarten vuoden aikana ne taas oppii lukemaan kirjallisuutta, kirjoittamaan jopa aineita ja laskemaan luvuilla 1-50.
Keskiluokan ja ylemmän keskiluokan perheista kolme neljästä lapsesta käy yksityistä preschoolia. Niille jotka taas kuuluvat alimpiin tuloluokkiin tarjotaan viisipäiväinen, ilmainen Ready Start preschool ilmaiseksi. Kaliforniassa saattaa tilanne olla toinen.
Siinä olet oikeassa ettei preschool ole pakollinen, joten siltäosin sitä ei ehkä voi kutsua eskariksi, mutta kyllähän se nimenomaan kouluun valmistavaa opetusta on eikä päivähoitoa.
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
PoistaMä olen kyllä vähän erimieltä siitä, mitä kindergartenissa opitaan. Omakohtaista kokemusta mulla ei vielä ole, joten perustan tietoni siihen mitä olen kavereilta kuullut ja eri medioista lukenut. Suhteellisen luotettava paikka tarkistaa mitä kaikkea kindergartenin käynyt yleensä osaa on Greatschools. En tiedä kuinka suuri osa lapsista osaa lukea ekaluokalle mentäessä, mutta epäilen ettei kovin moni ainakaan osaa kirjoittaa aineita tai välttämättä edes kokonaista lausetta. Suurinosa lapsista varmasti käy kindergartenin, mutta sekään ei ole pakollista koska oppivelvollisuus alkaa vasta 6-vuotiaana. Tässä vielä kiinnostuneille lista siitä, mitä kindergartenin käynyt yleensä osaa:
Poistahttp://www.greatschools.org/students/academic-skills/1207-kindergarten-benchmarks.gs
Preschoolille ei ole suomenkielistä vastinetta, siksi itse kutsunkin sitä vain preschooliksi. Omat lapseni ovat esimerkki siitä, että ilman kaksivuotista preschooliakin pärjää. He ovat nyt käyneet 6h viikossa preschoolissa neljän kuukauden ajan ja juuri tehtyjen tasokokeiden mukaan ihan ikätasoisia ja valmiita kindergarteniin.
Tästä on mun mielestä aivan totaalisen turhaa väitellä, etenkin kun eri osavaltioiden väliset käytännöt on niin erilaisia.
PoistaOlen ollut sitä mieltä että preschoolista on ollut meillä paljonkin hyötyä, etenkin näiden kahden erityisen kanssa. Samoin voin todeta että Wilder Elementaryssä lapset oppii Kindergartenin aikana sekä lukemaan, että kirjoittamaan ja viime keväänä heillä tosiaan oli myös ainekirjoitusta, eikä toi meidän koulu erityisesti edes painota akateemiseen puoleen vaan siellä opetetaan myös taideaineita, musiikkia ja liikuntaa.
Monet vanhemmat valitsevat myös kotikoulun, joten onhan sekin vaihtoehto.
Kouluvelvollisuus alkaa varsinaisesti vasta 8-vuoden iästä. En kuitenkaan ole koskaan kuullutkaan kenestäkään joka olisi aloittanut koulun vasta kahdeksanvuotiaana, suurimman osan käydessä jo kolmatta luokkaa. Kyllä niitäkin kuitenkin epäilemättä on.
http://www.k12.wa.us/profpractices/adminresources/faq.aspx
Tarkoitukseni ei ollut väitellä, vaan lähinnä tuoda muidenkin tietoisuuteen ettei ole mitenkään yleistä, että kindergarten ikäinen lapsi kirjoittaa aineita tai lukea. Kiva, että teillä on siellä niin loistava koulu, että kaikki lapset oppivat lukemaan ja kirjoittamaan jo 5-vuotiaina.
Poistavarmaan aika helpottava tieto tuo kokopäiväisyys molemmille: yksi logistinen järjestely vähemmän teidän paletissanne!
VastaaPoistaSyksystä lähtien pääset salaa käymään jo töissä ;) (lueskelin vielä uudestaan noita kirjoituksiasi M:n ahdistuneisuudesta, ja tuli ihan mieletön flashback jostain lasten pikkulapsivuosilta. Yksi niistä reagoi maailmaan ja elämään yleensä vähän samalla tavoin, tosin vielä normaalijakauman puitteissa. Kaikki sympatiat sulle: voin aavistella että siinä on selittämistä ja tukipilarina olemista kun ahdistus, huoli ja säännöllisyyden tarve täyttää koko elämän.)
Aivan, aivan, mahtavaa!!! Niin, ja kiitos myötäelämisestä :)
PoistaMitä "kokopäiväkoulussa" tehdään se "ylimääräinen" puoli päivää? Oppisisällöt on varmaankin kuitenkin samat kuin "puolipäiväisillä" eli ei kuitenkaan opiskella sen enempää? Miksei muuten M ole kokopäiväluokalla?
VastaaPoistaOpetussuunnitelma on periaatteessa ihan sama. Käytännössä kokopäiväluokilla on enemmän aikaa toteuttaa sitä samaa opetussuunnitelmaa ja päivät näin ollen vähän väljempiä ja aikaa on myös hengähdystauoille ja vapaalle leikille.
PoistaM oli ekan vuoden puolipäiväisenä, koska sai tukitoimena sen puolikkaan päivän päälle vielä 90 minuuttia erityisopetusta.
Kouluvuodet 1-5 koulua käy kaikki lapset kokopäiväisesti ja meidän koulussa koulupäivä on 9-15:30. Keskiviikkona on lyhyt päivä 9-14.
Ensivuonna kaikki kolme on siis samassa aikataulussa.
OK. Kiitos vastauksesta :)
PoistaItse olen käyttänyt preschoolista sanaa leikkikoulu paremman puutteessa. Mielestäni (ainakin meidän osavaltiossa, kolmas lusikka soppaan) opetussuunnitelmat vaihtelevat sen mukaan onko preschool yksityinen vai julkinen pre-K, ja Yksis voi varmaan tähän hyvin oman kokemuksen mukaan kommentoida kun teillä on samanaikaista kokemusta molemmista. Meidän kokemuksen preschoolit (kirkon kerhot ja päiväkoti) ovat opettaneet ainastaan aakkoset ja numerot sekä oman nimen kirjoittamisen, mutta ei esim. yhteenlaskua tai kirjoittamista. Askartelulle, musiikille ja muille aistikokemuksille yritetään antaa yhtälailla tilaa, ja perusasiota luonnosta ja yhteiskunnasta.
VastaaPoistaJulkinen pre-K on räätälöity tuetun opetuksen tarpeeseen joko lapsen kehityksen tai kotitaustan takia (eri kotikieli, sosioekonominen tausta), ja opetus on käsitykseni mukaan kunnianhimoisempi varmistaessaan että lapsi on valmis Kindergarteniin ja on siksi varmaan vähän edelläkin akateemisesti. Pre-K:ssä on joitain paikkoja ei-tuettua opetusta tarvitseville tukilapsille, nämä ovat kovin haluttuja sillä opetus on ilmaista.
Kindergartenin suhteen meidän osavaltio (MD) määrää että lapset ovat osallistuneet kokopäivä-Kindergarteniin ennen ekaluokan aloittamista. Tämän voi tosin voi myös suorittaa yksityisesti leikkikoulussa jolla on hyväksytty eskariopetus. Viereisessä osavaltiossa (VA) on vielä puolipäivä-Kindergarten, ja nyt puheenaiheena on kuinka puoleen päivään pitää mahduttaa pakolliset opetusvaatimukset ja perusaineet (core subjects), kun taas kokopäiväopetukseen mahtuisi enemmän taideaineita ja liikuntaa.
Onneksi Yksis voititte arvonnan, kuulostaa monimutkaiselta! Meillä siis kokopäivä-Kindergarten (klo 8-14:20) on ilmainen, ihanaa sillä nyt maksetaan kahdesta tosi korkeat päiväkotimaksut.
Hyvä lusikka! Kiitos soppaan osallistumisesta :) Osavaltioiden väliset erot on tosiaankin suuria ja senkin takia näitä asioita on hankalaa vertailla keskenään.
Poista:)
PoistaNiin, ja Common Core-vaatimukset (olkoon niistä mitä mieltä tahansa) pyrkii näiden erojen tasoittamiseen eri osavaltioiden ja piirikuntien välillä. Lapset maan eri kolkista kun periaatteessa tulevat kilpailemaan samoista yliopistopaikoista.