Siirry pääsisältöön

täällä myydään ihan mitä vaan

Kerran vuodessa on postilaatikkoon kolahtanut Costcon bonus, ja näin helmikuussa naamakirjakin täyttyy bonussetelikuvista. Joku saa muutaman satasen, toinen kuusikin sataa ja sit me monilapsiset perheet kerätään näitä jumboseteleitä. Yhtälailla jokainen odottaa sitä omaa seteliään. Näitä bonareita käytetään puutarhakalusteisiin, huonekaluostoksiin, autoihin, lomamatkoihin ja meidän tapauksessa – varmasti monen muunkin – ihan vaan ruokakaapin täyttämiseen. Listaa kerätään pitkään; kahvia, ruokaöljyä, roskapusseja, tiskiainetta, pesuainetta, yleispesuainetta, tiskikoneen huuhtelukirkastetta, muroja, luomujauhelihaa, luomukanaa...



Maanantaina se odotettu aarre sit viimein tuli, paksyu kirjekuori postilaatikossa. Listaa on kerätty pöydänkulmalla pitkään. Kaupassa aseena on kaksi jättiostoskärryä. Siinä vaiheessa kun koko kauppa oli kierretty alettiin olla tilanteessa jossa kolmannellekin kärrylle olis ollut käyttöä. Olis pitänyt ottaa kuva. Hyllyyn jäi vielä jauhosäkit ja riisisäkit.  Mukana niitten ostoslistan peruskamojen lisäksi tuli laatikollinen olutta, viisitoista pulloa viiniä, neljä juustoa, sisäfile, parmankinkkua, italialainen soppressata salami, tuoreita marjoja, lohta. Ostettiin me uus vaakakin, sellainen hieno joka juttelee suoraan puhelimen kanssa.



Costco ei kauniilla asetteluilla koreile. Sen sijaan laatuun on panostettu, samoin kuin isolle perheelle sopiviin pakkauskokoihin. Minimimäärä mantelimaitoa on 1.5 gallonaa, 5.7 litraa, pienin purkki mansikkahilloa  1.19kg, luomujauhelihapaketissa on vajaat kaksi kiloa luomulehmää. Costcosta saa mitä tahansa. Oikeesti mitä tahansa. Sieltä voi ostaa terveysvakuutuksen, lattiat, lomamatkan, silmälasit, kuulolaitteen, tekarit, ruokaa, juomaa, vaatteita, lääkkeitä, leluja, työkaluja, huonekaluja, liinavaatteita, veneen, auton... just name it. Lasten yöasut me ostetaan melkein poikkeuksesta täältä, sillä luomupuuvillaisen pyjaman voi kantaa kotiin kahdellatoista taalalla. Muuten vältän ostamasta täältä etenkin lastenvaatteita, se sama talvitakki tai housut kun on aika monella muullakin. Viime talvena pojilla oli Costcon toppaliivit, ja useampaan kertaan me saatiin koulusta kotiin väärä ulkovaate.

Kassalla loppusumman ollessa $1,223.59, oli kivaa ojentaa se shekki kassapojalle ja vähentää lopusummasta melkein yhdeksän sataa. Parkkipaikalla ohikulkija kysyi et kai meillä on paljon apua tän kaiken ruuan kanssa ja Fredde huikkas lavalta et ei niitä oo kuin kolme reilun metrinkorkuista, mutta ne syö paljon.

onneks on iso lava

Fredde tyhjensi auton lavan, laittoi pakastekamat pakkaseen ja kylmätavarat kylmään. Loput odotti mua keittiössä kun tulin kotiin viettämästä ravintolailtaa tyttöjen kanssa. Tulipahan syötyä kauniistiaseteltua, keskinkertaista ja totaalisen ylihintaista ruokaa hyvässä seurassa. 

viini oli kivaa saada pikkukarahvissa


tästä riitti useammallekin


Kotiin tultuani juttelin hyvän tovin M:n kanssa ja tänään aamulla jannujen ollessa koulussa mä tyhjentelin kaikki kuivatavarat ja lääkkeet keittiön tasoilta kaappeihin.

ennen


jälkeen



Kommentit

  1. Miksi ihmeessa meille ei ole mitaan shekkia tullut? Paljollako pitaa olla ostanut etta sellaisen saa? Nimim. Mulle kanssa isoja shekkeja!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Paljolla. Me ollaan keskitetty kaikki - siis oikeesti KAIKKI - meidän ostokset yhdelle luotokortille ja vuoden ostoksilla kerätyillä bonuksilla tienaa viisihenkisessä perheessä tän.

      Poista
  2. Anonyymille tiedoksi, että se on ihan American Express luottokortti. Sitä kun vinguttaa koko vuoden jokapaikassa niin saa hyvän bonuksen. Costcon ja American Expressin yhteistyö päättyy ensi vuoden alussa, koska se ei ole ollut amexille taloudellisesti kannattavaa. Mutta eiköhän heille joku muu kumppani löydy.

    VastaaPoista
  3. Pitääkö koko bonussumma käyttää yhdellä ostoskerralla? Tuntuisi jotenkin käytännöllisemmältä, jos sen voisi jakaa usealle kerralle.
    Kepa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei tarvitse käyttää kerralla. Meillä nyt on vaan tullut tavaksi ostaa koko summalla ja samalla latoa kärryyn vähintään puolen vuoden tiskiaineet, roskapussit, pyykinpesuaineet jne.

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

lauran viinikiireet

Kirjoitan tällä kertaa aiheesta josta en itse juuri tule puhuneeksi, en puhu siitä koska kaikkien näiden vuosien jälkeenkin muisto on yhä arka, se on arka kuin huonosti parantunut haava ja sen haavan suola on häpeä. Se on se häpeä, jota kannoin mukanani lapsuuteni, nuoruuteni ja nuoren aikuisuuteni. Häpeä jonka kanssa elin ennen kuin opin erottamaan itseni yksilönä perheestäni, sairauden ihmisestä ja kuoliaaksi vaietun hiljaisuuden kulissien takana totuudesta. Minun lapsuuteni oli totta vaikkei kukaan tiennyt mitä suljettujen ovien takana tapahtui. Miksi tänään? Miksi kaikkien näiden vuosien jälkeen? Miksi ei anna menneiden vaan olla menneitä? Siksi että tänä aamuna höräisin aamukahvini väärään kurkkuun ja sen sumpin mukana ilmeisesti pussillisen herneitä nenään lukiessani Helsingin Sanomien kolumnia jossa Laura Friman kertoo meille että hänellä on alkoholiongelma – Laura on siis alkoholisti.  Aina meille tulee tää viinikiire, sanoo lapseni – Minulla on alkoholiongelma, ja aion tehdä a

2.000

On ehkä osuvaa, tai sitten ei, että kahdestuhannes kirjoitus keskittyy suomen kieleen ja vähän suomalaisuuteenkin. Siihen kauniiseen ja rakkaaseen, kieleen jota minun omat lapseni eivät puhu. Kieleen, joka minun lasteni mielestä on lähinnä aika sekava, sillä miten kukaan voi tietää onko kuusi tulessa vai kakussa kuusi siivua. Näiden vuosien aikana olen todennut että on aiheita jotka kiinnostavat lukijaa vuosi toisensa jälkeen. Sellaisia ovat koulujärjestelmä, ihan tavallinen arki ja sitten juuri tämä, kysymys lasten kielitaidosta ja meidän kotikielestä.  Ylläoleva keskustelu käytiin meidän ystävien teinin kanssa. Nämä lapset ovat syntyneet Suomessa, molemmat vanhemmat ovat suomalaisia ja lapset ovat käyneet suomikoulua vuosia. Silti englanti on heilläkin se vahvempi kieli.  Tämä ja monia samankaltaisia keskusteluita käydään niissä perheissä, joissa lapset kasvavat kaksi, tai useampikielisessä kodissa, maassa, jossa valtakieli ei ole suomi. Mitä vanhemmaksi lapset kasvavat sitä enemmän

satunnaisia asioita

Etsiessäni tilastotietoja ihan toiseen asiaan, tuli mieleen että voisin kirjoittaa satunnaisia, enemmän tai vähemmän kiinnostavia asioita täältä Yhdysvaltain länsirannikon pohjolasta, Washingtonin osavaltiosta joka, ehkä Pearl Jamia, Nirvanaa ja Starbucksia lukuunottamatta, on kohtalaisen tuntematon maailmalla.  Aloitetaan maantiedosta ja historiasta. Washingtonin osavaltio sijaitsee Yhdysvaltain länsirannikolla ja ei ole sama asia kuin Washington, DC. Washingtonin osavaltio liittyi unioniin marraskuun 11, 1889 ja on Yhdysvaltain #42 osavaltio. Washington on myös ainoa osavaltio, joka on nimetty presidentin mukaan. Washingtonissa on viisi aktiivista tulivuorta. Niistä korkein on Mount Rainier (kuvassa) jonka huippu kurottaa 4392 metrin korkeuteen. Viimeisin tulivuorenpurkaus tapahtui 2004–2008 Mount Saint Helensin purkautuessa. Noiden vuosien aikana tulivuoresta purkautui arviolta 100 miljoonaa kuutiota laavaa. Vuorta pidetään Yhdysvaltain toiseksi vaarallisimpana tulivuorena.  Kaskadi